Riemujen rikkaus ja surujen summa

tunteetOlen pohtinut harkkani aikana paljon tunteita ja niiden kanssa työskentelyä. Usein meillä tunteet ehtivät vaihdella kovasti yhdenkin päivän aikana. Jokin pieni juttu tai ärsyke saattaa laukaista ahdistuksen tai pelon. Ilon ja helpotuksen tunteet syttyvät yhtä lailla. Helposti sitä alkaa arvottamaan tunteita ja mieluusti valikoisi niistä mukavimmat ja miellyttävimmät. Kukapa ei haluaisi tuntea iloa ja onnea koko ajan. Meille on annettu kuitenkin koko tunteiden kirjo, ja emme hirveästi pysty vaikuttamaan siihen mitä vastaan tulee. Vaikka kuinka pännisi, kun ahdistus ja paniikki valtaa mielen, voisiko sen äärelle pysähtyä ja antaa tunteen tulla.

Seuraavalla kerralla kun sydän hakkaa ja mielessä vilisevät pahimmat kauhuskenaariot, olisiko mahdollista sanoa itselleen lempeästi, antaa tulla. Sen sijaan, että taistelisi ikäviä tunteita vastaan tai välttelisi tilanteita, jotka niitä synnyttävät, kohtaisi vähän kerrallaan ahdistuksen, pelon ja ehkä häpeänkin tunteet. Olisiko mahdollista myös pysähtyä tutkimaan tunnetta, ja pohtia onko minulla edes syytä olla näin ahdistunut tästä asiasta? Voisinko luottaa, että asiat järjestyvät? Voi myös muistuttaa itselleen, että ei kukaan näitä tunteita voi elämässään välttää.

Kun on kohdannut vaikean olon, sietänyt sen voi, onnitella itseään kuinka hyvin minä tästä selvisin. Voi olla armollinen itselleen, mutta myös haastaa itseään elämään kaikkien tunteiden kanssa. Pikkuhiljaa, sopivin annoksin voi tulla sinuiksi kaikenlaisten fiilisten kanssa. Ilman tunteita elämä olisi kuitenkin äärimmäisen köyhää. Elämä on välillä rankkaa, sille me emme voi mitään. Voimme kuitenkin opetella sietämään ja elämään vaikeidenkin juttujen keskellä. On mahdollista elää tasapainoista ja onnellista elämää, vaikka kaikki ei koko ajan tuntuisikaan ihanalta.

Hilla-opiskelija

Iloa liikunnasta

KuvaEi voi alkaa aamu paremmin, kun katsoo ikkunasta ulos ja ihana ystävämme aurinko siellä meille näyttää mahtinsa! Kuinka voikaan auringosta ja valosta tulla näin hyvä mieli? Oikein heti mieleni halajaa pihalle nauttimaan auringosta! Kipkap liikuntavaatteet päälle, ja luontoon liikkumaan!

Luonto antaa meille niin paljon, sitä ei aina ymmärräkään. Harvoin tulee vain pysähdyttyä ja kuunneltua mitä kaikkea siinä ympärillä oikein onkaan. Luonnossa liikkumisenhan on ihan todettu parantavan ihmisen mieltä ja mielenlaatua, puhumattakaan siitä, miten positiivisesti liikunta vaikuttaa ihmismieleen.

Jyväskylässä on paljon luonnonläheisiä lenkkipolkuja, joihin voi mennä kesäisin kävelemään, juoksemaan tai vaikka pyöräilemään. Ja mikä parasta, tämä on ihan ilmaista! Talvisin suurimmalle osalle poluista tehdään latu, joita pitkin voi hiihtää. Minun suosikkipaikkani, jossa tykkään käydä lenkkeilemässä on palokan lenkkipolut järvenrannalla. Ei ole voittanutta! Mitkä ihanat maisemat, niissä oikein mieli lepää!

Kun liikun, parantuu minun unenlaatuni ja tällöin olen myös luonnollisesti virkeämpi. Ruokahaluni on hyvä ja pysyy rytmissä sekä olen huomattavasti iloisempi! Liikunnan lisääminen osaksi elämäntapaani on todellakin parantanut elämänlaatuani. Tiedän, että joskus tuntuu raskaalta pukea ne lenkkarit jalkaan ja lähteä ulos, mutta kun pääsee ulos niin kehon ja mielen valtaa hyvä olo! Lenkin jälkeen on myös voittajafiilis! Muistakaa myös pitää lepopäiviä, sillä sitä kehomme myös vaatii. Ei muuta kuin ulos lenkille nauttimaan luonnon antimista.

 

 Teksti on osa Opiskelijalauantaita – juttusarjaa, jossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Sosionomiopiskelijat kirjoittavat itseään kiinnostavista aiheista.

Geokätköily eli GBS-aarteenetsintää

Geokätköilystä on tullut viime aikoina suhteellisen tunnettu harrastus ja kätköilijöiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Se on mukava harratsus, jota voi harrastaa kuka vain ja missä vain vuoden ajasta riippumatta. Kätköt ovatkin yleensä lumirajan yläpuolella ja talvellakin saavutettavia, mutta jos eivät, siitä tulisi olla erikseen maininta.

Kerronpa lyhyesti mitä tämä geokätköily on, jos se on vielä joillekkin pimennossa eikä ole niinkään tuttu. Ideana on, että joku henkilö on jättänyt jonnekkin paikkaan kätkön, kirjaa sen koordinaatit geokätköilyn nettisivuille ja muut etsivät sen. Kätköjä on nano koosta kokoon XL. se voi olla esimerkiksi joku mutteri, pakasterasia tai mitä vain ikinä kukakin keksii. Kätköstä löytyy yleensä kynä ja paperia, mihin jokainen kätkön löytänyt kirjoittaa käyntinsä. Pienemmissä kätköissä löytyy yleensä vain paperi, joten muistakaa pitää aina kynä mukananne! Kätköllä käynti kirjataan myös omalle geocaching tililleen, jonne se tallentuu. samalla tulee kirjoittaa jokin viesti kätkön lokivihkoon. Jos ei ole muuta sanottavaa, voi lyhyesti kommentoida vain kk=kiva kätkö. Tämä on yllättävän yleinen tapa.

Puhelimeen ladataan geocaching ohjelman, josta löytyy kartta, missä kätköt näkyvät. Siihen voi ladata oman tilin, johon voi kirjata esimerkiksi omat löydöt ja viestejä kätköjen lokikirjoihin. Perusversio sovelluksesta on täysin ilmainen. Premium versiossa on enemmän kätköjä, koska osa kätköistä ovat premium tasoisia. Jos haluaa itselleen premiumin, se maksaa kolmelta kuukaudelta noin 8e ja vuodelta noin 24e. Siinä on esimerkiksi etuina se, että kätköjä näkyy kartassa enemmän kerralla ja siinä on tarkempi navigointi sekä tarkemmat kätkö haut.

Esimerkiksi nokian puhelimiin saa geocaching plus. Sieltä löytyy kätkön kuvaus, lokivihko, jossa muiden jättämät viestit, mahdolliset kuvat paikasta ja kätkön tarkemmat tiedot. Tarkempia tietoja ovat mm. kätkön nimi, tyyppi, koko, koodi, vaikeus aste, maaston vaikeusaste, tarkat koordinaatit ja kätkön omistaja.

Kokeilin geokätköilyä hiljattain ja jäin aivan koukkuun. Itselle ensimmäinen geokätkö oli helppo löytö ja sen tiimoilta jäin aivan koukkuun. Tällä hetkellä olen kerännyt vähän päälle kolmekymmentä kätköä. Linkitän tähän loppuun vielä nettisivut missä on tarkempaa tietoa kätköilystä ja kuinka siinä pääsee alkuun. Kätköily on mukavaa ajan vietettä yksin tai kavereiden kanssa. Sitä voi tehdä loma matkoilla, työmatkoilla tai vaikkapa iltalenkillä!

Luokaahan tilinne ja lähtekäähän kätköilemään!

p.s. Muistakaa jästivaara! ;)

Linkki: http://www.geokatkot.fi/

 

Ihmisen mieli ja muistot

PannarikahvitOletko koskaan pohtinut esimerkiksi sinulle tärkeitä lapsuuden muistoja? Millaisia muistot ovat? Ovatko ne enemmän positiivisia kuin negatiivisia – iloon vai suruun liittyviä? Mille ikävuosille muistosi sijoittuvat, kun alat niitä miettimään?

Itse pohdin juuri, mitä asioita lapsuudesta muistan ja mitä en tietoisesti halua muistaa. Mietin tätä juuri siksi, että mitä tulevaisuudessa haluan lapsieni muistavan. Tottakai haluan tarjota lapsilleni mukavia muistoja ja varsinkin samankaltaisia, mitä itse olen kokenut ja mistä on jäänyt hyvä mieli ja muisto. Millaisia ne sitten ovat?

Monet lapsuuden muistot liittyvät isovanhempien kanssa yhteisiin hetkiin, eläimiin ja naapuriin lapsiin. Isovanhempien kanssa vietin paljon aikaa – heidän luonaan sai juoda kaakaota ja nukkua kesäisin aitassa. Tykkäsin touhuta eläimien kanssa – maatiloilla oli mukava käydä rapsuttelemassa poneja ja pupuja. Naapurin lasten kanssa touhuttiin paljon ulkona, muun muassa lähimetsissä. Lisäksi urheilimme paljon, oli jos jonkinlaisia kilpailuja. Jotenkin tuntuu, että kaikki muistot ovat ”paljon suurempia”; lunta oli paljon enemmän, kesä oli pitkä ja kuuma, matkat olivat pitkiä – varsinkin Särkänniemeen J Se olikin varmasti yksi pisimmästä automatkoista lapsena – nyt aikuisena se on matka muiden joukossa.

Mitä sinä muistat – entä mitä haluat lapsillesi opettaa? Onko jotain mitä itse et ole saanut kokea, vaikka olisit halunnut? Onko mieleesi jäänyt erityisesti joku lomamatka? Se on varmasti ollut suuri ja jännä kokemus lapsena – nyt kun muistelet sitä ja sen toteutumista niin onko se kuitenkaan ollut niin jännittävä kuin muistit – näin se ihmisen mieli harhailee.

Näitä on mielestäni hyvä pysähtyä aika-ajoin pohtimaan. Ihmisen mieli on kummallinen – eri aikakausina se muistaa erilaisia asioita. Toivottavasti sinullekin heräsi mukavia muistoja lapsuudestasi, sellaisia, joita voit muistella yksin, ystäviesi tai vaikka vanhempiesi kanssa. Minä jään muistelemaan lapsuuttani mummon ohjeesta tehdyn pannarin ja kahvin kera :P

 

Teksti on osa Opiskelijalauantaita – juttusarjaa, jossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Sosionomiopiskelijat kirjoittavat itseään kiinnostavista aiheista.

Elä hetkessä ja nauti siitä mitä sinulla on nyt

Hetkessä eläminen on monelle todella vaikeaa, pitäisi nauttia siitä mitä tällä hetkellä on. Moni sanoo, että mistä nauttia kun ei ole mitään hyvää omassa elämässä. Kyse on kuitenkin pienistä asioista ja niiden hyvien asioiden löytämisestä.

Pysähdy hetkeksi, katso peiliin ja näe asioita, joista voit olla kiitollinen. Sinulla on silmät, joilla näet, korvat, joille kuulet, suu, jolla puhut, jalat, joilla liikut ja kädet, joilla teet. Sinulla on myös katto päänpäällä, se ei ehkä ole unelmien koti, mutta se on paikka, jossa sinulla on turvaa ja lämpöä. Kaikilla sitä ei ole.

Kiitollisuuden aiheita on loputtomasti. Helposti mietitään asioita, joita pitäisi saada ja mitä haluaisi, ajatellaan asioita joita jollain toisella on, ollaan kateellisia… Pitää kuitenkin muistaa olla kiitollinen siitä mitä juuri nyt on!

On turha miettiä eilistä tai sitä mitä joskus on tapahtunut tai ollut tai jäänyt tapahtumatta. Menneitä et voi muuttaa ja tulevaa et tiedä!

Jos miettii kaikkia tekemiään virheitä, märehtii tapahtumia, joita ei voi muuttaa tai tulevaisuus pelottaa, katoaa itseltään ilo, terveys ja onni nykyhetkestä. Meidän aikamme suurimmat varkaat ovat menneisyys ja tulevaisuus.

Meidän on päästävä näistä kahdesta varkaasta eroon ja alettava elämään nyt ja samalla rakentaa mielessämme haluamaamme tulevaisuutta. Tulevaisuutta ilman pelkoa, tulevaisuutta täynnä toivoa ja tulevaisuutta, joka koostuu toteutuneista unelmista.

Elä siis tätä elämää niin, että et mieti mitä jos tai entä jos. Menneitä et voi muuttaa ja tulevaa et tiedä. Rakasta ihmisiä jotka ovat nyt lähelläsi. Elä kuin olisi elämäsi viimeinen päivä. Itke, naura, hymyile, tunne, näe ja koe elämä juuri niin täydellisenä kuin se on, sillä kerran kadotettua hetkeä et saa koskaan takaisin.

 

 Teksti on osa Opiskelijalauantaita – juttusarjaa, jossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Sosionomiopiskelijat kirjoittavat itseään kiinnostavista aiheista.