Etuuksien sekamelska

etuudetTörmään viikoittain tilanteisiin, joissa asiakkaani ovat pulassa erilaisten etuuksien suhteen. Ei ole tietoa mitä etuutta kulloinkin pitäisi hakea, mihin etuuksiin olisi oikeus ja miten mikäkin etuus vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen.

Erityistä hämmennystä aiheuttaa, kun toimeentulotuessa tehdään takaisinperintäpäätös ja esimerkiksi kelasta myönnetyt etuudet menevätkin takaisinperintäpäätöksellä sosiaalitoimeen. Tai kun tilille rapsahtaa takautuvia maksuja, esimerkiksi kelan asumistukia, otetaan ne tulona huomioon toimeentulotuessa, jolloin asiakkaalla ei välttämättä ole hetkeen oikeutta toimeentulotukeen.

Tällaisissa tilanteissa pyrimme auttamaan asiakasta selvittämällä mihin etuuksiin hänellä on oikeus ja mitä seuraa, jos esimerkiksi jokin etuus jää saamatta jonkin muun etuuden tullessa tilille. Aina se ei ole helppoa meille työntekijöillekään. Ja virheitäkin sattuu. Tärkeää on, että asiat selvitellään yhdessä ja löydetään oikeudenmukainen ratkaisu asioihin.

Oman taloudellisen tilanteen selvittämisessä ja ns. kärryillä pysymisessä olisi tärkeää lukea aina huolellisesti kotiin tulevat päätökset, koskivat ne sitten toimeentulotukea, kelan päätöksiä tai työvoimapoliittisia päätöksiä. Me virkailijat osaamme valitettavasti kirjoittaa välillä vaikeaselkoisesti, jolloin riskit väärinymmärykselle kasvavat. Jos jokin jää epäselväksi, ota rohkeasti yhteyttä omaan työntekijääsi esimerkiksi sosiaalityöntekijään – tai ohjaajaan ja pyydä apua asian selvittämisessä.

Yksi konkreettinen keino tukiviidakon hallitsemisessa on kirjoittaa itselle ylös paperille säännölliset kuukausittaiset menot ja säännölliset tulot. Näin näet, mitkä ovat pakollisia menoja joka kuukausi ja mitkä tulot ovat säännöllisiä. Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle on 485,50 e. Tämä summa lasketaan siis menoksi, vaikka sinulle se on itseasiassa tuloa. Eli jos esimerkiksi vuokrasi on 500 e ja asumistuki 400 euroa saat toimeentulotukea 500e + 485,50e- 400e =585,50e. Tästä maksat sitten vuokran omavastuuosuuden asumistuen jälkeen eli 100 euroa, jolloin käytettäväksesi jää 485,50 e (eli toimeentulotuen perusosa).

Pakkaa hämmentää, jos toimeentulotuen perusosaa alennetaan 20 % esimerkiksi työvoimapoliittisista syistä (ei ole ottanut vastaan tarjottua työtä, ei ole työttömänä työnhakijana jne.). Tällöin perusosa on 20% pienempi ja käteen jäävä osuus siten 20% vähemmän. Harvoissa tapauksissa perusosaa voidaan alentaa jopa 40%, mikäli asiakas ei hoida vaadittuja toimenpiteitä, esim. ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi kehoituksista huolimatta. Juuri tästä syystä on hyvin tärkeää, että epäselvissä tilanteissa otat yhteyttä omaan työntekijääsi ja keskustelet hänen kanssaan tilanteesta. Työntekijät kyllä käyttävät harkintaa ja joustavat, jos sinulla on päteviä syitä, miksi et ole hoitanut vaadittavia asioita.

Jyväskylän kaupungin sivuilla on toimeentulotukilaskuri, johon voit syöttää menoja ja tuloja nähdäksesi, onko sinulla oikeus toimeentulotukeen. http://www3.jkl.fi/sote/toimeentulotukilaskuri/

Tsemppiä etuusviidakossa!

-Katri J-Napin sossu

 

Miksi teen ennakollisen lastensuojeluilmoituksen?

WP_000060[1]Kuvitellaan ihminen, jolla on biologiset mahdollisuudet kasvattaa hedelmöitynyt munasolu toiseksi ihmiseksi omassa kohdussaan. Hän syntyy jossain päin maailmaa ja hänellä on jonkinlainen perhe, kasvatus sekä elinympäristö. Hänelle tapahtuu asioita ja hän tekee asioita. Hänellä on persoona, temperamentti ja muita määrittäviä piirteitä.

Kuvitellaan, että jossain vaiheessa elämäänsä hän on minulla asiakkaana aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksessa (J-Napissa). Syyt voivat olla monia, kenties päällekkäisiä ja toisiaan ruokkivia. Kuitenkin tiettyä hallintaa omassa elämässä jo on, koska asiakkuus ei ole (enää) sosiaalityöntekijällä. Yksi määrittävä tekijä kuitenkin edelleen on: asiakkuuden syyt aiheuttavat jaksamattomuutta ja/tai epätietoisuutta, johon tarvitaan sosiaaliohjaajan tukea ja apua.

Kuvitellaan, että tämä ihminen tulee raskaaksi. Kenties toivotusti tai yllättäen. Kenties puolison kanssa tai muun laisen kanssakäymisen tuloksena. Sosiaaliohjaajan ajatukset hyrähtävät käyntiin erilailla kuin ennen: onko tarvetta tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus? Tässä vaiheessa kysymys ei ole vielä selkeästä huolesta vaan koulutuksesta: ennakollisten lastensuojeluilmoitusten tekeminen on osa sosiaaliohjaajan työtä. Jatka lukemista

Mitä se toimeentulotuki oikein on? Osa 3: Täydentävä toimeentulotuki

Aiemmin opittua: Toimeentulotuki on rahaa. Sitä saa tiettyjen ehtojen täytyttyä. Kaikki mahdolliset tulot, säästöt ja varat vaikuttavat sen suuruuteen. Toimeentulotukea myöntää kunnan sosiaalitoimi. Perustoimeentulotuki on plusmiinuslaskentaa eli perustuu toimeentukilain mukaiseen laskelmaan. Perustoimeentulotuki on tarkoitettu välttämättömiin menoihin eli siinä otetaan vain laissa mainitut menot huomioon.

Myös J-Napissa tehdään täydentävää toimeentulotukea omille nuorille (perustoimeentulotuki tulee kaikille kuntalaisille Hannikaisenkadun sosiaaliasemalta)

Myös J-Napissa tehdään täydentävää toimeentulotukea omille nuorille (perustoimeentulotuki tulee kaikille kuntalaisille Hannikaisenkadun sosiaaliasemalta)

Perustoimeentulotuen lisäksi on olemassa täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Tässä osassa kerron niistä ensimmäisestä oman näkemykseni mukaisesti. Muistakaa, että käytäntö on aina teoriaa ihmeellisempää.

 

Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotuki määritellään toimeentulotukilaissa. Sitä voidaan myöntää sellaisiin menoihin, joilla voidaan tukea ja mahdollistaa hakijan itsenäinen selviytyminen. Eli siis selviytyminen ilman yhteiskunnan apua.  Jatka lukemista

Rakennamme sovintoa

 

Opas rikosten ja riitojen sovitteluun

Opas rikosten ja riitojen sovitteluun

Ihmisten välille syntyy riitoja ja erilaisia konflikteja. Aina ei ole helppoa mennä sopimaan toisen osapuolen kanssa silloin, kun toinen on loukannut tai vahingoittanut itseä tai omaisuuttani. Ihmissuhteisiin voi liittyä myös rikoksena tuomittavia tekoja, joista lainsäädännössä on määritelty tietyt rangaistukset. Yhteiskunta tarvitsee säädökset ja normit, ja rikollisten tekojen tuomitsemisella on paikkansa kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi ja yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi.

Rankaiseminen ei aina kuitenkaan ole riittävä keino turvaamaan rikoksen tai konfliktin osapuolille oikeudenmukaisuuden kokemusta, kuulluksi tulemista tai kokemuksista selviytymistä. Rangaistuksia tehokkaampi keino vahvistaa ihmissuhteita, yhteiskuntarauhaa ja estää rikosten uusimista on usein tapahtumien, tunteiden ja loukatuksi tulemisen kokemusten käsittely, vahingon aiheuttajan vastuunotto ja vahinkojen hyvittäminen. Sovittelu tarjoaa tähän mahdollisuuden.

Rikosten ja riitojen sovittelu on vapaaehtoisuuteen perustuva menettely, jossa keskeistä on osapuolten kohtaaminen, vuorovaikutus, tapahtumien selvittäminen ja teosta epäillyn vastuun ottaminen. Sovittelutoiminta on lakisääteistä ja ammatillisesti johdettua. Sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset, tehtävän koulutetut henkilöt tai sovittelutoimistojen ammattilaiset. Rikosten ja riitojen sovittelu on lisännyt viime vuosina suosiotaan voimakkaasti.

Uusi, juuri julkaistu Rakennamme sovintoa -opas perustuu restoratiivisen eli korjaavan oikeuden lähtökohtiin ja periaatteisiin. Jatka lukemista

Unelma paremmasta – arvot ja etiikka sovittelutoiminnassa sekä J-Napissa

Kesäinen maisemakuvaTätä kirjoittaessa Valtakunnalliset sovitteluseminaaripäivät 27.–28.4.2013 ovat Jyväskylässä vasta edessä. Keski-Suomen sovittelutoimisto on järjestänyt sen yhdessä Sovittelun tuki ry:n kanssa. Olemme saaneet puhujiksi arvovaltaista joukkoa kuten tilaisuuden avaajaksi kan-sanedustaja Pekka Haaviston. Sovittelun työntekijöiltä ja sovittelun vapaaehtoisilta päivät ovat vaatineet paljon aherrusta. Samalla juhlimme Jyväskylän sovittelutoiminnan 25-vuotispäiviä. Itse toimin sekä Keski-Suomen sovittelutoimiston että J-Napin johtajana. Nuoret ovat keskeisessä asemassa kummassakin toiminnassa. Tämän takia ajattelin tuoda esille välillä myös sovittelua.

Mitä sitten sovittelu oikein on? Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että se perustuu keskusteluun ns. dialogiin. Sovittelussa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri tai riidan osapuolet saavat mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta vapaaehtoisten sovittelijoiden tai sovittelun työntekijöiden läsnä ollessa. Keskeisenä tavoitteena on rikosten uusimisen ehkäisy. Erilaisten tehtyjen tutkimusten mukaan juuri nuorten kohdalla sovittelu vähentää riskiä rikoksen uusintaan. Sovittelun kautta ymmärretään, että teoilla on seuraukset ja nähdään myös, miten tehty rikos on vaikuttanut vastapuoleen. Jatka lukemista