Aikuissosiaalityön palloiluryhmä kevät 2018

PALLOILURYHMÄ KEVÄT 2018

AIKUISSOSIAALITYÖN PALLOILURYHMÄ ON JÄLLEEN PYÖRÄHTÄNYT KÄYNTIIN. KAIKKI HANNIKAISENKADUN AIKUISSOSIAALITYÖN TOIMISTON JA J-NAPIN ASIAKKAAT OVAT TERVETULLEITA MUKAAN! MUITA VARUSTEITA SISÄPELIKENKIEN / LENKKARIEN LISÄKSI ET TARVITSE. TAPAAMME NOIN 15 MINUUTTIA ENNEN VUORON ALKUA MONITOIMITALON EDESSÄ (VALMETIN TEHTAAN PUOLEINEN OVI) MUTTA PAIKANPÄÄLLE VOI SAAPUA MYÖS OMATOIMISESTI. PELAAMME ERI PALLOPELEJÄ OSALLISTUJIEN TOIVEIDEN MUKAAN (MM. SÄHLY LENTOPALLO, KORIPALLO, FUTSAL JNE).

KEVÄÄN AIKATAULU JA PELIPAIKAT ALLA: 

PE 16.2 KLO. 12-14 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ3)

TO 1.3 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 14.3 KLO.14:30-16 (HIPPOSHALLIN KESKIALUE, 1/2 OSA)

KE 28.3 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 11.4 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 25.4 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 9.5 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

TI 22.5 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

TOIVOTTASTI NÄEMME PELAILUN MERKEISSÄ! LISÄTIETOJA VOI KYSYÄ MARKO HEDMANILTA (014-2660893), MUUALTA J-NAPIN HENKILÖKUNNALTA TAI OMALTA TYÖNTEKIJÄLTÄSI.

Tehdään yhdessä

aktiviteetitJ-Napin asiakasraadin rekrytointitilaisuus järjestettiin 8.12. – tässä tekstissä J-Napin tuore harjoittelija, sosiaalityön opiskelija Jenna, kertoo tuon tapaamisen fiiliksistä. Tämä teksti on myös Sinulle, joka pohdit lähtisitkö itsekin J-Napin tapahtumaan tai tulisitko käymään J-Napin maanantaihengailussa. Tekstin kirjoittajan tavoitteena on harjoittelunsa aikana kehittää J-Nappiin uudenlaisia palautteenantotapoja ja lisätä nuorten osallisuutta.

Vaikka perjantain tilaisuuden nimi olikin ”asiakasraadin rekrytointitilaisuus”, ei tarkoituksena ollut niinkään perustaa säännöllisesti kokoontuvaa asiakasraatiryhmää, vaan laajemmin tiedustella J-Napissa käyviltä nuorilta millaiset tavat antaa palautetta tuntuvat mieluisilta ja millaisiin tapahtumiin olisi kiva tulla ja miksi. Lisäksi ohjelmassa oli päättää mitä J-Napin maanantaihengailuissa tehdään alkuvuodesta.

Mitä nuoret sitten ajattelivat palautteenannosta? Palautetta kyllä annetaan mielellään, mutta nuoret kokivat vahvasti, että palautteenannon tulisi tapahtua heti tapahtuman yhteydessä, eikä esimerkiksi myöhemmin internetin välityksellä kotona. Palautteenannon tulisi olla myös helppoa ja yksinkertaista, jotta kynnys palautteenantamiseen olisi mahdollisimman pieni. Erityistä kiinnostusta herätti ns. hymynaamakone, josta voisi painaa millaiset fiilikset on jäänyt tapahtuman tai käynnin jälkeen. Ideointi oli runsasta ja huumoriakin oli mukana. Harry Potteristakin tuttuja tyylejä ehdotettiin ja nauru raikasi (toivottavasti naapuritoimistot eivät häiriintyneet)!

Jatka lukemista

Puhelin on puhelin, kuuluu mut ei nää!

J-Napissa otetaan käyttöön sähköisen asioinnin palvelu Hyvis kevään aikana. Hyvikseen voit kirjautua pankkitunnuksilla osoitteessa hyvis.fi, jonka jälkeen me J-Nappilaiset voimme lisätä sinut yhteystietoihimme. Sen jälkeen me voimme lähettää sinulle turvallisesti sähköpostia ja aikavarauksia netin kautta ja sinä voit kirjoittaa yhteydenottoja meille. Jokaisesta viestistä voit asettaa hyvis-palvelun muistuttamaan sinua sähköpostilla ja/tai puhelimella, joten sinun ei tarvitse olla jatkuvasti tarkastamassa hyviksen viestiboksiasi.

Turvallisen yhteyden vuoksi näissä viesteissä voimme käsitellä myös henkilökohtaisia tietojasi mikä helpottaa meidän tavoitettavuutta huomattamasti. Se myös nopeuttaa saamaasi palvelua kun työntekijä voi tutustua sinua askarruttavaan aiheeseen jo ennen kuin soittaa sinulle vastauksen kanssa niinkuin nyt on tehtävä. Huraa tekniikka!

Emme silti vähennä perinteisempää asiointikanavaamme eli kasvokkain tehtäviä miitinkejä. Meille on edelleen tärkeää nähdä sinua -toimistolla, kotonasi tai kaupungilla. Se kasvattaa luottamusta, edesauttaa avoimuutta ja johtaa yllättäviin oivalluksiin. Hyviksen sähköinen asiointi tulee vain rinnalle täydentämään toimintaamme ja avaamaan porttimme entistä avoimemmaksi myös virastoajan ulkopuolella.

J-Napissa päivystetään maanantaisin!

Windowsin valmis kuvanäyte

Sossut palaveeraa

Odotellessamme uutta sossua saapuvaksi, aloimme pitämään päivystyspäiviä marras- ja joulukuussa. Huomasimmekin niiden hyvät puolet kaikkien nuorten kannalta: joskus on mukavaa vain tupsahtaa paikalle hoitamaan asioitaan. Niinpä päätimme jatkaa päivystyspäiviä myös vuonna 2016.

Tästä vuodesta lähtien J-Nappi päivystää siis joka maanantai 9.00-15.00 välisenä aikana. Se tarkoittaa, että yksi sossuistamme ei varaa muita aikoja vaan ottaa vastaan nuoria ilman ajanvarausta. Tervetuloa hoitamaan asioita myös tätä kautta!

Päivystyspäivät on tarkoitettu nuorille, joilla on jo oma työntekijä täältä J-Napista! Jos haluat asiakkaaksi meille, juttelethan asiasta oman sossusi kanssa tai soita Anna-Kristiinalle/Kimmolle. Keskustellaan sitten yhdessä missä asioissa me voitaisiin olla avuksi.

Yksinäisyys koskettaa

”On sunnuntai, sä tulet luokseni
het aamulla, ehkä jo odotin sua
jaat kanssani lehden ja jäähtyneen kahvin
sä olet mun, ystäväni
nimesi on yksinäisyys”
(Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani, ”Ystävänpäivä”)

Yksinäisyys ja yksin oleminen liitetään usein muustakin elämästä syrjäytyneinä oleviin. Yhteiskunta odottaa yksilöiltä yhteisöihin kuulumista, jotka usein ovat koulu-, työ- tai harrastusyhteisöt. Näistä ulkopuolella olevat ovat sitten niitä, jotka eivät kuulu mihinkään ja joilla ei nähdä olevan juurikaan elämää. Mielenterveyden Keskusliiton sivuilla todetaan, että ihminen kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Entä, jos ei ole toista ihmistä lähellä?

Yksin voi kokea olevansa myös, vaikka ihmisiä olisikin ympärillä. Kyse on siten tunteista, koenko kuuluvani yhteisöön vai olenko yhteisössä yksin? Yhteisöllisyyden kokemuksessa tärkeintä on yhteenkuuluvuuden tunne, joka syntyy samoista arvoista, ajatuksista ja mielenkiinnon kohteista.[1] Pelkästään johonkin yhteisöön kuuluminen ei takaa tunnetta yhteisöllisyydestä.

Yksinäisyydestä eroon pääseminen ei ole helppo juttu. Monesti yksinäiseksi itsensä kokenut on ollut yksin jo pitkään. Sanotaan myös, että yksinäisyys periytyy. Yksinäisten vanhempien lapset ovat usein yksinäisiä, eikä kierrettä ole helppo katkaista.[2]

Onneksi yksinäisyyttä paikkaamaan ovat yhä enemmän tulleet virtuaaliset yhteisöt. Helena Tirrosen (2013, 23) mukaan monille nuorille sosiaalisessa mediassa luodut ystävyyssuhteet ovat jopa tärkeämpiä kuin sen ulkopuolella luodut. Kriittisesti virtuaalisiin yhteisöihin suhtautuvat näkevät kuitenkin virtuaalisuuden pinnallisena ja sosiaalisia taitoja heikentävinä. Kuitenkin yhdessä keskustelu verkossa samankaltaisten kanssa voi parhaimmillaan tukea elämässä jaksamista, lisätä tunnetta yhteenkuuluvuudesta ja kannustaa myös uusien suhteiden muodostamiseen.

Mitä mieltä sinä olet? Voiko virtuaalisesti muodostuneet suhteet korvata perinteisiä suhteita? Voiko verkossa luodut suhteet poistaa yksinäisyyden kokemuksia?

FOT36E9


[1] Laukkanen, Marjo & Vaattovaara, Virpi 2012: Kuulumisen tiloja verkossa. Teoksessa Karin Filander & Marjatta Vanhalakka-Ruoho (toim.) Yhteisöllisyys liikkeessä. 2. uudistettu painos. Aikuiskasvatuksen 48. vuosikirja. Bookwell Oy. Jyväskylä, 187-214.

[2] MTV Lifestyle –Tunteet 20.8.15: Miksi omat kaverit eivät tunnu läheisiltä? ”Huomattava osa ihmisistä on yksin yhdessä.” http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/yksinainen-toivoo-etta-joku-olisi-olemassa-hanta-varten-nain-autat/5270600