Haluatko voittaa 50 euroa?

Hei nuori! Kokemustasi tarvitaa

Käy vastaamassa nuorten voimavarakyselyyn, jolla kartoitetaan 17-29 -vuotiaiden nuorten hyvinvointia, voimavaroja ja arjen sujumista. Kyselyn tuloksia käytetään kehitettäessä nuorille suunnattuja palveluita. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaaminen vie 5-10 min. Viimeinen vastauspäivä kyselyyn on sunnuntai 30.9.2018

Kyselyyn vastaamalla voit osallistua 50 € S-ryhmän lahjakortin arvontaan. Jos haluat osallistua arvontaan, täytä kyselyn lopussa oleva yhteystietolomake. Yhteystietolomakkeet ja kyselyn vastaukset käsitellään erikseen eikä vastaajien henkilötietoja voi yhdistää vastauksiin.

Kyselyn ovat tehneet Nuorisoasuntoliiton Asumisen mieli-hanke, Suomen mielenterveysseura, Yeesi ry ja Ohjaamoiden Onni-hanke.

Kyselyyn pääset tästä.

Mitä jos sossulle voisi varata ajan netissä niin kuin kampaajalle?

Hyppy ilmaanOlin tänään koulutuksessa, jossa puhuttiin sähköisen ajanvarauksen käyttöönottamisesta meillä aikuissosiaalityössä. Järjestelmää on kehitetty hyvis.fi-palvelun yhteyteen ja nyt esimerkiksi lastenvalvojat ovat ottaneet sen käyttöön. Heille voidaan varata elokuusta lähtien aikoja netissä esimerkiksi puhelinneuvontaa tai elatussopimusneuvottelutapaamisaikaa varten. Olisiko nettiajanvaraus hyvä vaihtoehto myös Sinulle, J-Napin nuori?

Itse tykkään varata kampaaja-aikani sähköisen ajanvarauksen kautta (ellen vain kävele sisään liikkeeseen vapaiden aikojen toivossa). Tuolloin voin rauhassa tutkia omaa kalenteriani ja verrata sitä kampaajan tarjoamiin vapaisiin aikoihin. Samalla säästyn myös puhelinsoiton vaivalta – eikä tarvitse miettiä onko kampaamo auki tai pystyykö kampaaja vastaamaan puheluun.

Useimmiten meillä J-Napissa uusi aika varataan edellisellä asiakasajalla. Paljon aikoja varataan myös meiltä päin; lähetetään kirje tai tekstiviesti tai yritetään soittaa numeroon, joka meille viimeisimpänä on annettu. Joskus myös nuori on itse yhteydessä ja pyytää aikaa. Tekstiviesti on tähän ollut helppo, kun sekään ei ole kiinni ajankohdasta vaan sen voi laittaa vaikka lauantaina kolmelta yöllä. Tällä tavalla nuori joutuu kuitenkin jäämään odottamaan aikaehdotusta.

Toisin olisi sähköisellä ajanvarauksella. Ajan voi varata silloin kun se tulee mieleen ja saman tien saa tietää milloin aikia on. Aika kätevää, eikös juu?

Itse jään ainakin innolla odottamaan tätä vaihtoehtoa meille J-Nappiin. Kenties se jo syksyllä tulisi jos kaikki vaan menee hyvin? Siihen asti voimme ihailla lapsioikeudellisia palveluita, jotka ovat tähän junaan jo lähteneet!

Tehdään yhdessä

aktiviteetitJ-Napin asiakasraadin rekrytointitilaisuus järjestettiin 8.12. – tässä tekstissä J-Napin tuore harjoittelija, sosiaalityön opiskelija Jenna, kertoo tuon tapaamisen fiiliksistä. Tämä teksti on myös Sinulle, joka pohdit lähtisitkö itsekin J-Napin tapahtumaan tai tulisitko käymään J-Napin maanantaihengailussa. Tekstin kirjoittajan tavoitteena on harjoittelunsa aikana kehittää J-Nappiin uudenlaisia palautteenantotapoja ja lisätä nuorten osallisuutta.

Vaikka perjantain tilaisuuden nimi olikin ”asiakasraadin rekrytointitilaisuus”, ei tarkoituksena ollut niinkään perustaa säännöllisesti kokoontuvaa asiakasraatiryhmää, vaan laajemmin tiedustella J-Napissa käyviltä nuorilta millaiset tavat antaa palautetta tuntuvat mieluisilta ja millaisiin tapahtumiin olisi kiva tulla ja miksi. Lisäksi ohjelmassa oli päättää mitä J-Napin maanantaihengailuissa tehdään alkuvuodesta.

Mitä nuoret sitten ajattelivat palautteenannosta? Palautetta kyllä annetaan mielellään, mutta nuoret kokivat vahvasti, että palautteenannon tulisi tapahtua heti tapahtuman yhteydessä, eikä esimerkiksi myöhemmin internetin välityksellä kotona. Palautteenannon tulisi olla myös helppoa ja yksinkertaista, jotta kynnys palautteenantamiseen olisi mahdollisimman pieni. Erityistä kiinnostusta herätti ns. hymynaamakone, josta voisi painaa millaiset fiilikset on jäänyt tapahtuman tai käynnin jälkeen. Ideointi oli runsasta ja huumoriakin oli mukana. Harry Potteristakin tuttuja tyylejä ehdotettiin ja nauru raikasi (toivottavasti naapuritoimistot eivät häiriintyneet)!

Jatka lukemista

Porkkana-hankkeen loppuseminaari lähestyy: varaa paikkasi!

Niin se vain on, että kohta on puolitoista vuotta porkkanoitu menemään. Palkintoja on jaettu asiakasaikoihin sitoutumisesta, ryhmien suorittamisesta ja takapuolen paikalle hilaamisesta tapahtumapäivinä. Kokemuksia on kerätty niin nuorilta kuin työntekijöiltä, tilastoja on vertailtu aiempiin vuosiin ilman porkkanoita. Nyt olisi aika vetää kaikki yhteen ja miettiä myös hieman tulevaakin.

porkkana-hanke-loppuseminaari-1

Tervetuloa Porkkana-hankkeen loppuseminaariin perjantaina 9.6.2017 klo 12.00-16.00 Kaupungin pääkirjastolle. Seminaarissa käymme lävitse hankkeen lähtökohtia, sen toteutusta, siitä tehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia sekä kuulemme toimintaan osallistuneiden nuorten ajatuksia asian tiimoilta. Viitekehyksenä keskustelulle toimii sosiaalinen kuntoutus, aikuissosiaalityön uudet tuulet ja ketterä kehittäminen. Lopuksi ideoimme tulevaa yhdessä seminaariosallistujien kanssa.

Lisätietoa porkkanasta löytyy täältä blogista sekä nettisivuilta: Porkkana-hanke.

Kahvitarjoilun ja tilavarauksen vuoksi toivomme ilmoittautumista 31.5.2017 mennessä osoitteeseen anna-kristiina.malinen@jkl.fi . Tervetuloa!

Vihreää sosiaalityötä

DSC_0001Miten ilmastomuutos ja sen tuomat sosiaaliset ja ekonomiset uhkat tulisi ottaa huomioon sosiaalityössä? Tietojemme mukaan ilmastonmuutos on varsinkin köyhien ja jo nyt heikossa-asemassaolevien ongelma varsinkin jatkossa. Ruoanhinta nousee, ilmastopakolaisuus lisääntyy, nykyiset yhteiskunnan perusrakenteet, kuten sähköntuotantojärjestelmä, muuttavat muotoaan, hyvinvointi jakaantuu entisestään… Uhkana on, että keskiluokka häviää kokonaan ja ihmiset sijoittuvat joko huono-osaisiin tai todella hyvinvoiviin, varakkaisiin ja valtaapitäviin.

Sosiaalityön yksi muoto on rakenteellinen sosiaalityö: siis pyrkimys vaikuttaa asiakkaidemme ja yhteiskunnan olosuhteisiin siellä missä päätökset tehdään ja niihin asioihin, jotka ylläpitävät yhteiskuntamme rakennetta. Minulla on kokemus, että liian usein aikuissosiaalityö keskittyy enemmän yksilötyöskentelyyn eli muuttamaan asiakkaan käytöstä ja ajatuksia. Onneksi rakenteellinen sosiaalityö on nykyään kirjoitettuna myös sosiaalityötä ohjaavaan sosiaalihuoltolakiin.

Jos jotain uskallan sanoa meidän nuorista, se on se, että he eivät ole niitä, jotka ilmastonmuutosta aiheuttavat. Väittäisin jopa, että meidän nuorilla on keskimääräistä paremmat tiedot, taidot ja käytännöntoteutus mitä tulee ekologisesti kestävään elämäntapaan. Toki elämänhallintataidoilla on suuri vaikutus siihen miten hyvin jaksaa huolehtia ympäröivästä luonnosta ja meidän nuoremme ovat samanlaisia ihmisiä siinä missä muutkin. Osa ei mieti luontoa, osa miettii. Rahatilanteensa vuoksi kaikki kyllä varmasti jättävät pienemmän ekologisen jalanjäljen kuin moni muu tavantallaaja keskipalkkainen suomalainen.

Ei siinä, etteikö sosiaalityö voisi olla myös sitä, että puhutaan asiakkaan kanssa myös hänen henkilökohtaisien valintojensa vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon. Esimerkiksi kannabiksen kotiviljely vie vettä ja sähköä. Samoin rikkonainen ikkuna, wc-pönttö tai auton pakoputki ovat huonoksi ympäristölle. Niin, ja kierrätyksellä, korjaamisella ja bulkkitavaranostolla ei säästä vain rahaa, siinä säästää myös luontoa!

Silti näkisin, että kun mietimme sosiaalityön vaikutusmahdollisuuksia ja -tarpeita ilmastonmuutokseen liittyen, käydään merkittävämpi keskustelu rakenteellisen sosiaalityön areenalla. Siis sosiaalityön ja päättäjien välillä. Meidän tehtävämme on toimia megafonina nuortemme mielipiteille ja elämäntilanteille, mahdollistaa suoria vaikutuskanavia asiakkaidemme ja päättäjien välille ja kehittää myös omia työtapojamme ja käytäntöjämme vihreään suuntaan. Mielenkiintoista ja inspiroivaa, eikös vaan!