Eläköön eläköityminen!

Nyt on aika antaa tilaa nuoremmille ja astua hiljalleen taka-alalle. Työelämässä aloitin 16-vuotiaana eli v. 1974. Vuodesta 1982 olen aloittanut työskentelyni päihde-mielenterveysotteella ja sitä jatkan jos terveyttä riittää loppuun asti. 1.10.2018 jään osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja olen kaksi (2) vkoa eläkkeellä ja kaksi (2) vkoa töissä. Tätä jatkan aina siihen asti, kunnes jään kokonaan vanhuuseläkkeelle v. 2021.

Jyväskylässä on koko minun työhistoriani ajan vuodesta 1990- tehty päihde-mielenterveystyötä niin alaikäisten kuin aikuisten parissa. Meillä on aina ollut osaamista ko. alueella (NPK, Nepa, Epa, kaupungin nuorisokodit, etsivä nuorisotyö, Synkkis, Saapas ym, ym.) ja olen aina korostanut perustason hoidon-/ palveluiden tärkeyttä sekä sitä, että eri palveluiden pirstaleisuus hankaloittaa meitä ammattilaisia sekä ennen kaikkea asiakkaitamme. Nyt on kaupunkimme vihdoin uskaltanut satsata nuoriin ja heidän matalaan, jopa kynnyksettömään palveluun perustasolla mitä tulee heidän päihde-ja mielenterveysasioiden hoitoon. Nyt kun vielä uskomme siihen, että eri yksiköt jaksavat, ja luottavat osaamiseemme yli sektorirajojen. Nyt tulee antaa rauha sille, että saamme rivit koottua ja sille, ettei pidä heti odottaa säästöjä. Jaksan uskoa siihen, että tulemme näkemään selkeää muutosta vasta kokonaisen kalenterivuoden tilastoja vertaillessa, ehkä jo v. 2020. Lähtökohtaisesti meidän tulee uskaltaa olla nuoria varten ja kysyä heiltä itseltään, mitä he haluavat. Silloin on helppoa rakentaa palveluita, joista on todellista hyötyä nuorillemme ja kaupungille. Olen ollut ylpeä siitä, että olen saanut sanoa: ”Tämä nuori kuuluu meille” ja toivon, että yhä useampi työntekijä sisäistää tämän, ei siten, että suurin energia menee siihen, kun pohditaan, minne nuoren voisi lähettää. Ne paikat alkavat olla kohta kortilla, ja siksi on tärkeää, että nuori saa sen palvelun sieltä, minne on ensi kerran yhteydessä. Työntekijät liikkuvat tarvittaessa sinne, missä nuoret ovat.

Kaikkea hyvää kaikille nuorillemme ja kollegoilleni, jotka ovat jaksaneet kuunnella minua, vaikka välillä on varmaan kyllästyttänytkin paasaamiseni näistä asioista, mutta jaksan yhä uskoa ihmiseen ja siihen, että mistä vain voi selvitä, vaikkei arki aina riitä!

”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen”

Kimmo Jouhki psyk.sh ja kohta eläkeläinen!

Tämä kirjoitus julkaistiin Ei kategoriaa , kirjoittaja Kimmo. Linkitä pysyvään linkkiin.

About Kimmo

Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? Julkaistu 14.11.2018 by Kimmo PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? 61 – vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, sairaala-apulainen sekä reservin lääkintäylikersantti. Tällä hetkellä osa-aikaeläkeläinen. 23 v. opiskelijapojan ja 33 v. sairaanhoitajatytön isä sekä tyttärenpojan pappa. Paljasjalkainen jyväskyläläinen patriootti. Harrastan voimailua, sekä kaksipyöräilyä moottorilla (Vespa 250 cc ie nykyisin). Hoitotyöni historiaa: Kahdella vuosituhannella ja viidellä vuosikymmenellä työskentelyä, josta liki 30 v. päihde- mielenterveysotteella työskentelyä takana. Työkokemukset hoitoalalta: 70-luvulla psykiatrinen hoitotyö suljetulla miesosastolla Sisä-Suomen sairaalassa. 80-luvulla psykogeriatrinen hoitotyö Tukholmassa sekä Tukholman Mariaklinikan suljetulla psykososiaalisella huumevieroitusosastolla. Turussa TYKS:n psykiatrian klinikalla akuuttien psykoosien vast.otto-osastolla, sosiaalisella kuntoutusos:lla sekä A-klinikkasäätiön vast.ottotyössä A-klinikalla. 90-luvulla yleissairaalapsykiatrinen hoitotyö K-SKS sekä lastenpsykiatrinen hoitotyö Haukkalan sairaalassa, lisäksi aikuisten päihdekuntoutustyöskentely Jyväskylän kuntoutuskeskuksessa, Häkkisessä. Jyväskylässä Mathilda-kodin projektityöntekijänä, jossa tutkin liikunnan merkitystä dementiaa sairastavien hoidossa. 2000-luvulla nuorisokotityötä Myllyjärven nuorisokodin arviointiyksikössä ja v. 2008 lähtien Nuorten Erityispalveluissa (Nepa) päihde- ja mielenterveystyössä. 2010-luvulla Jyväskylän psykososiaalisten palveluiden jengissä, sosiaali- ja perhepalveluissa ja nyt 1.1.2013 alkaen J-Napissa eli Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa päihde-ja mielenterveystyössä. Työskentelen ratkaisukeskeisesti sekä tukea antavasti. Tässä joitain periaatteita ratkaisukeskeisyydestä: 1. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja osaavia. 2. Jokainen vastaa omasta elämästään ja vaikuttaa muiden elämään. 3. Ihmisiä rohkaistaan kuuntelemaan toisia ja ottamaan toisten toiveita huomioon. 4. Ihmisiä tulee kannustaa elämään ja päättämään ihanteidensa ja tavoitteidensa mukaan. 5. Ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. 6. Ihmiset osaavat vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä yhteistyötä. 7. Ihmiset tekevät parhaansa itsensä ja läheistensä hyväksi. 8. Keskeisiä ongelmanratkonnassa ovat ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat sekä luovat ponnistelut asiansa hyväksi. 9. Ihmiset tietävät yleensä mikä on heille hyväksi ja milloin. 10. Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä. Mitä? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (myöhemmin J-Nappi) päihde- ja mielenterveystyössä tehdään hoidon tarpeen arviointia, sosiaali- ja hoitotyötä nuorten itsensä, tarvittaessa heidän perheidensä ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tarvittaessa suunnitellaan ja ohjataan nuoren jatkohoitoja niin ikään eri yhteistyötahojen kanssa. Työssä seurataan nuorten päihde- ja mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kehitetään tarvittaessa jo voimassa olevia hoitotyön strategioita. Miten? J-Napista saa tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. nuoren päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nuorta askarruttavissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja erilaisissa peliongelmissa. Nuorta ja tarvittaessa nuoren sosiaalista verkostoa tavataan yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisissa. Miksi? Nuoren päihteiden käyttö on aina vakava vaara nuoren fyysis-psyykkis-sosiaaliselle kehitykselle. Päihde- ja mielenterveystyön tarkoituksena on auttaa nuorta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan. Tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja. Päihderiippuvuudesta kärsivistä nuorista ja aikuisista lähes joka toisella on oirekuvan mukaan oheissairauksina myös mielenterveydellisiä sairauksia. Päihteiden väärinkäyttö ja vaikeat mielenterveyden häiriöt yhdessä ovat aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen selkeitä riskejä. Päihteiden käyttäjillä usein esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoottiset häiriöt sekä ADHD. Hyvä hoito on koordinoitua, strukturoitua ja riittävän pitkäkestoista, mutta samalla joustavaa ja nuorta kuuntelevaa. Hoidon tavoitteet asetetaan oireiden vaikeuden sekä tärkeimpien tarpeiden mukaan. Kenelle? J-Napin päihde- ja mielenterveystyön asiakkaat ovat jyväskyläläisiä, 18 – 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat itse tai joku muu huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, arjenhallintataidoista, opiskeluista, työnteosta. Älä epäröi yhteydenottosi kanssa, vaan ole rohkea ottaessasi ensiaskeleesi kohti uutta päivää! Pyrin kulkemaan mukanasi ja auttamaan sinua jaksamaan myös tulevaisuudessa! Et tarvitse lähetettä! Et tarvitse puhelinaikoja! Olemme somessa! http://www3.jkl.fi/blogit/nuortenpalvelukeskus/ http://www.facebook.com/jnappi.jkl http://www.twitter.com/J_Nappi http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki/nuortenaikuistenpalvelukeskus ”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen” Kimmo Jouhki Psykiatrinen .sairaanhoitaja Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 11 - 13 FI-40100 Jyväskylä P. (014) 26 63547 gsm 050 592 5061 Email: kimmo.jouhki@jkl.fi

Kommentoitnti on suljettu.