Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis?

Olin 7.10.2015 SOSKU-seminaarissa Jyväskylässä, jossa puhuttiin sosiaalisen kuntoutuksen osallisuudesta, merkityksestä sekä menetelmistä Keski-Suomessa.

Mielenkiintoista oli kuulla, että sosiaalista kuntoutusta tarkastellaan valtakunnallisesti ja se onkin erittäin tärkeää. Oli myös hienoa kuulla, että Jyväskylä on edelläkävijä sosiaalisessa kuntoutuksessa.

Oletko valmis?

Osa Jyväskylän aikuissosiaalityötä on ollut valmiina jo pidemmän aikaa ja toteuttanut sosiaalista kuntoutusta nuorten aikuisten keskuudessa.

Se, mitä ei ikävä kyllä mainittu oli, että mm. jyväskyläläisnuorten (18 – 29 v.) kohdalla tämä toiminta on ollut käytössä kohta kolme (3) vuotta. Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityössä on olemassa yksikkö; Nuorten Aikuisten Palvelukeskus = J-nappi, jossa tätä työtä tehdään kolmen sosiaalityöntekijä, yhden sosiaaliohjaajan sekä yhden psykiatrisen sairaanhoitajan voimalla. Yksikössämme käy aikuissosiaalityön asiakkaista n. 250 nuorta aikuista, joten ihan näpertelyä työmme ei ole.

Yksikkömme asiakkaat koostuvat siitä ryhmästä nuoria aikuisia, joiden arki ei jostain syystä riitä. Näiden nuorten kohdalla, teemme suunnitelmia nuoren kanssa yhdessä. Kohtaamme nuoren kokonaisvaltaisesti so. fyysis-, psyykkis- ja sosiaalisesti. Tässä kohtaamisessa on ainutlaatuisen tärkeää kuulla nuorta itseään ja kuulla niitä voimavaroja, mitä nuorella itsellään on vielä jäljellä, jotta voidaan pyrkiä realistiseen tavoitehakuisuuteen. Kohtaaminen on se sana, mitä yksikkömme tekee kaikkien nuorten kohdalla. Kohtaamisessa kiteytyy koko nuoren sen hetkinen elämä ja se, miten nuoren tulevaisuutta voidaan yhdessä suunnitella. Kohtaamisessa on tärkeintä vilpittömyys ja ennakkoluulottomuus, sillä nuori näkee meidän viranomaisten läpi viidessä sekunnissa!

Nuoren kanssa aloitetaan taival, jossa kuljetaan polkuja pitkin, joskus myös erilaisia hoitopolkuja, sillä suuri osa nuoristamme kärsii sosiaalisten ongelmien lisäksi päihde- ja mielenterveysongelmista. Nuoren kanssa tehdään tavoitteita ja suunnitelmia, joissa hänellä on mahdollisuudet onnistua. Alkutaival on monelle nuorelle tosi hankala, koska on saattanut vierähtää vuosia, kun edellisen kerran näiden asioiden kanssa on ”painittu”. Osatavoitteiden onnistuessa, laaditaan nuoren kanssa lisätavoitteita, nuoren omaan jaksamiseen perustuen. J-Napin nuorten kanssa eivät asiat onnistu / edisty jos virkakoneisto yskii paineita liiallisen hitauden vuoksi. Nuortemme kanssa pitää edetä yhteisesti suunnitellen ja koko ajan nuoren jaksamisen mukaan.

Nuoren sosiaalisessa kuntoutuksessa on tärkeää joustava suunnitelmallisuus. On huomioitava se tosiasia, että nuoremme putoavat välillä tasaiselle eli retkahtavat ja silloin on nuorta tuettava ylösnousussa kohti niitä tavoitteita, joihin jäimme. Moralisointi ja syyttäminen on yksiköllemme vierasta ja se ei todella hyödytä nuoriamme. Tuttua yksiköllemme on etsiä jatkuvasti uusia lähestymistapoja auttaa nuoriamme. Teemme paljon verkostotyötä eri toimijoiden kanssa yhteisten nuortemme asioiden hoitamisen eteen. Ylläpidämme sellaisia ryhmätoimintoja, joihin myös päihdenuoret ovat tervetulleita, sillä suuri osa nuoristamme käyttää päihteitä päivittäin ja silloin vaikea osallistua minkäänlaiseen ryhmätoimintaan jos kriteerinä on 0-toleranssi päihteiden suhteen. Kyse on kuitenkin nuorista, joiden liikkeellelähtö kämpiltä ilman rohkaisua saattaa olla liian ylivoimaista. Sama koskee myös vastaanotoillemme saapumista.

Yksikkömme toimii avoimesti ja pitää nuoren osallistumista omaan hoitoonsa ensiarvoisen tärkeänä. Ilman nuoren osallisuutta, tämä työ ei kanna hedelmää. Tehtävämme on etsiä niitä pieniä voimavarahiukkasia ja sitä kautta löytää yhdessä taival kohti motivaatiota ja muutoshalukkuutta omien asioiden hoitamisessa.

Summasummarum, teemme aikuissosiaalityötä yhdessä nuorten aikuisten kanssa tavalla, jossa sosiaalinen kuntoutus näkyy päivittäin työssämme. Pyrimme kiinnipitävään sosiaalityöhön, jossa asiakasta etsitään vaikka kissojen ja koirien kanssa ympäri kaupunkia. Tapaamme nuoriamme tarvittaessa vaikka keskellä metsää ison kiven juurella tai lähihuoltoasemalla, ellei nuori kykene saapumaan toimistollemme. Teemme nuoren luokse tarvittaessa kotikäyntejä, jotta hän tapaa työntekijänsä edes 1. kerran fyysisesti. Yksikössämme nuorillamme on mahdollisuus päihde- ja mielenterveysongelmista keskusteluihin perustasolla ja tarvittaessa autamme nuorta hoitopoluilla kohti erityispalveluita. Yksikössämme on paljon peruuttamattomia tapaamisaikoja, mutta ”pommitamme” nuoriamme aina uusilla ajoilla. Uskomme siihen, että jos nuorelle varaa esim. kuukaudessa 10 tapaamisaikaa, niin ainakin yksi onnistuu, joskin onnistumis-% on ollut viimeaikoina paljon suurempi.

Toimintatapa J-Napissa nuorten aikuisten asioiden selkiyttäjänä, auttajana ja tukijana on todettu hyväksi. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tätä toimintamallia tuetaan myös jatkossa ja kehitetään lisäämällä yksikköön puuttuvia tekijöitä, joiden avulla nuori saisi kattavan palveluyksikön perustasolla.

Lopuksi SOSKU-seminaarissa kokemusasiantuntija peräänkuulutti meille sosiaalialan työntekijöille formuloista tuttua yhden pysähdyksen taktiikkaa so. sosiaali- ja terveystoimi yhden katon alle. Itse olen työskennellyt n. 25 vuotta päihdepsykiatrisella työotteella sekä psykiatrian, että päihdepuolella ja voin sanoa, ettei ”yhden luukun” periaate ole missään vaiheessa ollut sosiaalitoimelle esteenä, vaan sen eteen olemme työskennelleet jo vuosia. Mielestäni este tulee enemmän terveydenhuollosta ja eritoten erikoissairaanhoidosta. Kahden samanaikaisen ongelman hoitaminen, jossa päihdeongelma on yhtenä, ei kuulu ainakaan Jyväskylässä terveydenhuoltoon. Lähtökohtana jopa Käypä-hoidossa suositellaan samanaikaista hoitopolkua näille asiakkaille / potilaille, mutta ne päätökset, ne päätökset, ne pitäisi osata tehdä siten, että myös kaksoisdgn-potilaat kokisivat hokeman; ”tämä potilas kuuluu meille” omakseen. Silloin vasta muutos on mahdollinen. Muutos ei ole mahdollinen ilman päätöstä muuttaa jotakin, mikä ei toimi.

”Yksi tärkeimmistä matkoista, minkä ihminen voi tehdä, on mennä toista ihmistä puolitiehen vastaan, sillä ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä”

Olen J-Nappilainen ja ylpeä siitä!

Psyk.sh.
Kimmo Jouhki

Tämä kirjoitus julkaistiin Ei kategoriaa , kirjoittaja Kimmo. Linkitä pysyvään linkkiin.

About Kimmo

Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? Julkaistu 14.11.2018 by Kimmo PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? 61 – vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, sairaala-apulainen sekä reservin lääkintäylikersantti. Tällä hetkellä osa-aikaeläkeläinen. 23 v. opiskelijapojan ja 33 v. sairaanhoitajatytön isä sekä tyttärenpojan pappa. Paljasjalkainen jyväskyläläinen patriootti. Harrastan voimailua, sekä kaksipyöräilyä moottorilla (Vespa 250 cc ie nykyisin). Hoitotyöni historiaa: Kahdella vuosituhannella ja viidellä vuosikymmenellä työskentelyä, josta liki 30 v. päihde- mielenterveysotteella työskentelyä takana. Työkokemukset hoitoalalta: 70-luvulla psykiatrinen hoitotyö suljetulla miesosastolla Sisä-Suomen sairaalassa. 80-luvulla psykogeriatrinen hoitotyö Tukholmassa sekä Tukholman Mariaklinikan suljetulla psykososiaalisella huumevieroitusosastolla. Turussa TYKS:n psykiatrian klinikalla akuuttien psykoosien vast.otto-osastolla, sosiaalisella kuntoutusos:lla sekä A-klinikkasäätiön vast.ottotyössä A-klinikalla. 90-luvulla yleissairaalapsykiatrinen hoitotyö K-SKS sekä lastenpsykiatrinen hoitotyö Haukkalan sairaalassa, lisäksi aikuisten päihdekuntoutustyöskentely Jyväskylän kuntoutuskeskuksessa, Häkkisessä. Jyväskylässä Mathilda-kodin projektityöntekijänä, jossa tutkin liikunnan merkitystä dementiaa sairastavien hoidossa. 2000-luvulla nuorisokotityötä Myllyjärven nuorisokodin arviointiyksikössä ja v. 2008 lähtien Nuorten Erityispalveluissa (Nepa) päihde- ja mielenterveystyössä. 2010-luvulla Jyväskylän psykososiaalisten palveluiden jengissä, sosiaali- ja perhepalveluissa ja nyt 1.1.2013 alkaen J-Napissa eli Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa päihde-ja mielenterveystyössä. Työskentelen ratkaisukeskeisesti sekä tukea antavasti. Tässä joitain periaatteita ratkaisukeskeisyydestä: 1. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja osaavia. 2. Jokainen vastaa omasta elämästään ja vaikuttaa muiden elämään. 3. Ihmisiä rohkaistaan kuuntelemaan toisia ja ottamaan toisten toiveita huomioon. 4. Ihmisiä tulee kannustaa elämään ja päättämään ihanteidensa ja tavoitteidensa mukaan. 5. Ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. 6. Ihmiset osaavat vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä yhteistyötä. 7. Ihmiset tekevät parhaansa itsensä ja läheistensä hyväksi. 8. Keskeisiä ongelmanratkonnassa ovat ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat sekä luovat ponnistelut asiansa hyväksi. 9. Ihmiset tietävät yleensä mikä on heille hyväksi ja milloin. 10. Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä. Mitä? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (myöhemmin J-Nappi) päihde- ja mielenterveystyössä tehdään hoidon tarpeen arviointia, sosiaali- ja hoitotyötä nuorten itsensä, tarvittaessa heidän perheidensä ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tarvittaessa suunnitellaan ja ohjataan nuoren jatkohoitoja niin ikään eri yhteistyötahojen kanssa. Työssä seurataan nuorten päihde- ja mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kehitetään tarvittaessa jo voimassa olevia hoitotyön strategioita. Miten? J-Napista saa tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. nuoren päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nuorta askarruttavissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja erilaisissa peliongelmissa. Nuorta ja tarvittaessa nuoren sosiaalista verkostoa tavataan yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisissa. Miksi? Nuoren päihteiden käyttö on aina vakava vaara nuoren fyysis-psyykkis-sosiaaliselle kehitykselle. Päihde- ja mielenterveystyön tarkoituksena on auttaa nuorta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan. Tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja. Päihderiippuvuudesta kärsivistä nuorista ja aikuisista lähes joka toisella on oirekuvan mukaan oheissairauksina myös mielenterveydellisiä sairauksia. Päihteiden väärinkäyttö ja vaikeat mielenterveyden häiriöt yhdessä ovat aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen selkeitä riskejä. Päihteiden käyttäjillä usein esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoottiset häiriöt sekä ADHD. Hyvä hoito on koordinoitua, strukturoitua ja riittävän pitkäkestoista, mutta samalla joustavaa ja nuorta kuuntelevaa. Hoidon tavoitteet asetetaan oireiden vaikeuden sekä tärkeimpien tarpeiden mukaan. Kenelle? J-Napin päihde- ja mielenterveystyön asiakkaat ovat jyväskyläläisiä, 18 – 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat itse tai joku muu huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, arjenhallintataidoista, opiskeluista, työnteosta. Älä epäröi yhteydenottosi kanssa, vaan ole rohkea ottaessasi ensiaskeleesi kohti uutta päivää! Pyrin kulkemaan mukanasi ja auttamaan sinua jaksamaan myös tulevaisuudessa! Et tarvitse lähetettä! Et tarvitse puhelinaikoja! Olemme somessa! http://www3.jkl.fi/blogit/nuortenpalvelukeskus/ http://www.facebook.com/jnappi.jkl http://www.twitter.com/J_Nappi http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki/nuortenaikuistenpalvelukeskus ”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen” Kimmo Jouhki Psykiatrinen .sairaanhoitaja Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 11 - 13 FI-40100 Jyväskylä P. (014) 26 63547 gsm 050 592 5061 Email: kimmo.jouhki@jkl.fi

Kommentoitnti on suljettu.