Yläasteikäisten rahapelaaminen kytkeytyy päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttöön

THL Tiedote 17.4.2015

 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä tutkimus osoittaa, että 15–16-vuotiaiden poikien viikoittainen raha-automaateilla pelaaminen oli lisääntynyt vuosina 1995–2011. Sen sijaan tytöistä yhä useampi ei pelannut lainkaan raha-automaattipelejä. Vuonna 2011 viikoittain raha-automaattipelejä pelaavat nuoret käyttivät useammin päihteitä ja tupakkatuotteita kuin harvemmin pelaavat.

Raittius on lisääntynyt niiden nuorten – erityisesti poikien – parissa, joka eivät pelaa lainkaan tai pelaavat harvemmin kuin kerran viikossa.

Raha-automaateilla viikoittain tai useammin pelaavista harva on raitis. Usein pelaavien tyttöjen keskuudessa raittius on jopa vähentynyt seurantajakson aikana ja lähenee tässä ryhmässä nollaa prosenttia.

Kasautuvan riskikäyttäytymisen taustalla voi olla samankaltaisia esimerkiksi kotioloihin, sosioekonomiseen taustaan tai persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta, ennen kuin voidaan sanoa, mitkä asiat näihin kehityskulkuihin vaikuttavat.

Humalajuominen ja kannabiskokeilut tytöillä poikia yleisempiä – paljon pelaavat riskiryhmässä

Humalajuominen on raha-automaattipelejä pelaavien parissa yleisempää kuin pelaamattomien. Esimerkiksi useammin kuin kerran viikossa pelaavista tytöistä noin 70 prosenttia joi itsensä humalaan kuukausittain. Pelaamattomista tytöistä näin teki sen sijaan vain noin 20 prosenttia. Tyttöjen humalajuominen oli tutkimuksen mukaan poikien humaltumista yleisempää.

Tupakointi on vähentynyt kaikissa muissa, paitsi eniten raha-automaattipelejä pelaavien tyttöjen ryhmässä. Nuuskan käyttö on yleistynyt kaikilla tutkituilla tytöillä, pojilla sen sijaan ainoastaan eniten pelaavien ryhmässä.

Kannabiksen kokeilu on lisääntynyt useammin kuin kerran viikossa pelaavien tyttöjen ja poikien parissa. Pelaamattomien kokeilut olivat pysyneet samalla tasolla. Kannabiskokeilut olivat tytöillä tavallisempia kuin pojilla.

Yläasteella haetaan rajoja – suojelevatko ikärajat haitoilta?

Lakisääteiset ikärajat tarjoavat mahdollisuuden haittojen ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. Tutkimuksen seuranta-aikana sekä tupakkatuotteiden että rahapelien ikärajoja tiukennettiin erityisesti alaikäisten suojelemiseksi. Nykyään myös kaikkien rahapelien ikäraja on 18 vuotta.

”Tarvitaan lisää keinoja, jotta ikärajoja myös noudatetaan. Nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset ovat tässä avainasemassa – erityisesti vanhemmat”, kertoo THL:n erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulos.

Alkuperäinen artikkeli ”Ikärajoja ja rajojen kokeilua – Raha-automaattipelejä pelaavien 9. luokkalaisten alkoholin, kannabiksen ja tupakkatuotteiden käyttö vuosina 1995–2011” ilmestyi 17. huhtikuuta Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.


Lähde: THL-julkaisut

 
 

Tiedote 17.4.2015

   
 
Tämä kirjoitus julkaistiin Ei kategoriaa , kirjoittaja Kimmo. Linkitä pysyvään linkkiin.

About Kimmo

Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? Julkaistu 14.11.2018 by Kimmo PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? 61 – vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, sairaala-apulainen sekä reservin lääkintäylikersantti. Tällä hetkellä osa-aikaeläkeläinen. 23 v. opiskelijapojan ja 33 v. sairaanhoitajatytön isä sekä tyttärenpojan pappa. Paljasjalkainen jyväskyläläinen patriootti. Harrastan voimailua, sekä kaksipyöräilyä moottorilla (Vespa 250 cc ie nykyisin). Hoitotyöni historiaa: Kahdella vuosituhannella ja viidellä vuosikymmenellä työskentelyä, josta liki 30 v. päihde- mielenterveysotteella työskentelyä takana. Työkokemukset hoitoalalta: 70-luvulla psykiatrinen hoitotyö suljetulla miesosastolla Sisä-Suomen sairaalassa. 80-luvulla psykogeriatrinen hoitotyö Tukholmassa sekä Tukholman Mariaklinikan suljetulla psykososiaalisella huumevieroitusosastolla. Turussa TYKS:n psykiatrian klinikalla akuuttien psykoosien vast.otto-osastolla, sosiaalisella kuntoutusos:lla sekä A-klinikkasäätiön vast.ottotyössä A-klinikalla. 90-luvulla yleissairaalapsykiatrinen hoitotyö K-SKS sekä lastenpsykiatrinen hoitotyö Haukkalan sairaalassa, lisäksi aikuisten päihdekuntoutustyöskentely Jyväskylän kuntoutuskeskuksessa, Häkkisessä. Jyväskylässä Mathilda-kodin projektityöntekijänä, jossa tutkin liikunnan merkitystä dementiaa sairastavien hoidossa. 2000-luvulla nuorisokotityötä Myllyjärven nuorisokodin arviointiyksikössä ja v. 2008 lähtien Nuorten Erityispalveluissa (Nepa) päihde- ja mielenterveystyössä. 2010-luvulla Jyväskylän psykososiaalisten palveluiden jengissä, sosiaali- ja perhepalveluissa ja nyt 1.1.2013 alkaen J-Napissa eli Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa päihde-ja mielenterveystyössä. Työskentelen ratkaisukeskeisesti sekä tukea antavasti. Tässä joitain periaatteita ratkaisukeskeisyydestä: 1. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja osaavia. 2. Jokainen vastaa omasta elämästään ja vaikuttaa muiden elämään. 3. Ihmisiä rohkaistaan kuuntelemaan toisia ja ottamaan toisten toiveita huomioon. 4. Ihmisiä tulee kannustaa elämään ja päättämään ihanteidensa ja tavoitteidensa mukaan. 5. Ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. 6. Ihmiset osaavat vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä yhteistyötä. 7. Ihmiset tekevät parhaansa itsensä ja läheistensä hyväksi. 8. Keskeisiä ongelmanratkonnassa ovat ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat sekä luovat ponnistelut asiansa hyväksi. 9. Ihmiset tietävät yleensä mikä on heille hyväksi ja milloin. 10. Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä. Mitä? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (myöhemmin J-Nappi) päihde- ja mielenterveystyössä tehdään hoidon tarpeen arviointia, sosiaali- ja hoitotyötä nuorten itsensä, tarvittaessa heidän perheidensä ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tarvittaessa suunnitellaan ja ohjataan nuoren jatkohoitoja niin ikään eri yhteistyötahojen kanssa. Työssä seurataan nuorten päihde- ja mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kehitetään tarvittaessa jo voimassa olevia hoitotyön strategioita. Miten? J-Napista saa tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. nuoren päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nuorta askarruttavissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja erilaisissa peliongelmissa. Nuorta ja tarvittaessa nuoren sosiaalista verkostoa tavataan yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisissa. Miksi? Nuoren päihteiden käyttö on aina vakava vaara nuoren fyysis-psyykkis-sosiaaliselle kehitykselle. Päihde- ja mielenterveystyön tarkoituksena on auttaa nuorta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan. Tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja. Päihderiippuvuudesta kärsivistä nuorista ja aikuisista lähes joka toisella on oirekuvan mukaan oheissairauksina myös mielenterveydellisiä sairauksia. Päihteiden väärinkäyttö ja vaikeat mielenterveyden häiriöt yhdessä ovat aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen selkeitä riskejä. Päihteiden käyttäjillä usein esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoottiset häiriöt sekä ADHD. Hyvä hoito on koordinoitua, strukturoitua ja riittävän pitkäkestoista, mutta samalla joustavaa ja nuorta kuuntelevaa. Hoidon tavoitteet asetetaan oireiden vaikeuden sekä tärkeimpien tarpeiden mukaan. Kenelle? J-Napin päihde- ja mielenterveystyön asiakkaat ovat jyväskyläläisiä, 18 – 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat itse tai joku muu huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, arjenhallintataidoista, opiskeluista, työnteosta. Älä epäröi yhteydenottosi kanssa, vaan ole rohkea ottaessasi ensiaskeleesi kohti uutta päivää! Pyrin kulkemaan mukanasi ja auttamaan sinua jaksamaan myös tulevaisuudessa! Et tarvitse lähetettä! Et tarvitse puhelinaikoja! Olemme somessa! http://www3.jkl.fi/blogit/nuortenpalvelukeskus/ http://www.facebook.com/jnappi.jkl http://www.twitter.com/J_Nappi http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki/nuortenaikuistenpalvelukeskus ”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen” Kimmo Jouhki Psykiatrinen .sairaanhoitaja Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 11 - 13 FI-40100 Jyväskylä P. (014) 26 63547 gsm 050 592 5061 Email: kimmo.jouhki@jkl.fi

Kommentoitnti on suljettu.