Kannabiksen lääkekäyttö

Kimmo Jouhkin blogikirjoitus

Kirjoitan blogissani eri huumausaineiden vaikutuksia, lääketieteellisiä tutkimuksia sekä mahdollisten sivuvaikutusten- sekä riippuvuusproblematiikan hoitoa.
Tieto on suunnattu henkilöille, jotka työskentelevät päihdeongelmaisten kanssa tai niille, jotka haluavat kuulla myös tieteellisen tutkimuksen tuottavaa tietoa, lähes kansankielellä.
Käytän lähteinä Duodecimin tutkimustietoa, joita pyrin referoimaan käytännönläheisiksi.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla.
Lisäksi kirjoitan blogissani eri tutkimustulosten sisältöä referoituna lähteineen. Tutkimustuloksia, joilla voi olla merkitystä kenen tahansa arjessa ja joihin olen työssäni törmännyt.

Kannabiksen lääkekäyttö – johdanto

Huume- ja lääkeriippuvuudet
12.6.2013
Timo Seppälä

Kannabiksen lääkekäyttö on tunnettu vuosituhansien ajan. Kannabisalkaloideja saadaan päihdehampusta ja niitä on puhdistettuna kaupallisissa lääkekannabistuotteissa. Kannabis vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptorien kautta.
Sen lääketieteelliset vaikutukset täsmentyivät 1800-luvulla, minkä seurauksena kannabiksen lääkekäyttö oli verrattain laajaa 1800-luvun puolivälistä aina 1900-luvun puoliväliin asti.
Lääkekäyttö väheni huomattavasti, kun aineen väärinkäyttöpotentiaali opittiin tuntemaan. Lääkekannabista on kuitenkin saatavilla reseptillä tai eritysluvalla useissa maissa eräiden sairauksien hoitoon. Toistaiseksi ei tunneta yhtään lääketieteellistä käyttöaihetta, johon ei olisi olemassa lääkekannabista käyttökelpoisempia lääkeaineita.

Kannabiksen lääkkeenomaisen käytön historia ja käyttö eri maissa

Lääkkeenomaisen käytön historia

Kannabis on eräs vanhimmista tunnetuista psykotrooppisista eli psyykkisiin toimintoihin vaikuttavista aineista. Kannabiksen päihdekäyttö on tunnettu Assyrian kulttuurissa jo 6 000 vuotta sitten. Kiinassa ja Intiassa taas on kannabiksen sekä päihde- että lääkekäyttö ollut tunnettua 4 000–5 000 vuotta sitten.

1800-luvun alkupuolella löydettiin kannabiksen kipua lievittävät, ruokahalua lisäävät, pahoinvointia estävät, lihaksia rentouttavat ja kouristuksia estävät vaikutukset. Näiden vaikutusten kuvaaminen tieteellisessä kirjallisuudessa johti kannabiksen laajahkoon lääketieteelliseen käyttöön 1800-luvun puolivälistä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Kannabis mainittiin lähes sata vuotta eri maiden farmakopeoissa eli lääkeluetteloissa ja sitä myytiin vapaasti apteekeista.

Suhtautuminen kannabikseen muuttui 1930- ja 1940-luvuilla, jolloin se poistettiin lääkeluetteloista. Havaitun väärinkäytön vuoksi kannabis luokiteltiin vuonna 1971 useimmissa Euroopan maissa huumeeksi. Parin seuraavan vuosikymmenen ajan selvitettiin tieteellisin tutkimuksin kannabiksen huumekäyttöä ja haittoja varsin intensiivisesti eikä sen mahdollisiin hyötyihin lääketieteellisessä käytössä kiinnitetty huomiota.

Tilanne muuttui 1980–1990-lukujen vaihteessa. Kun kannabiksen vaikutusmekanismi selvitettiin ja kannabinoidireseptorit löydettiin, heräsi kiinnostus myös kannabiksen mahdollisiin hyödyllisiin vaikutuksiin.

Lääkekannabiksen käyttö eri maissa

Lääkekannabista on ollut saatavilla reseptillä useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Kanadassa 1980-luvun loppupuolelta lähtien tiettyihin käyttöaiheisiin (taulukko 1). 2000-luvulla lääkekannabis on saanut myyntiluvan muun muassa Alankomaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
Ruotsi myönsi lääkekannabikselle myyntiluvan vuonna 2011 ja Suomi syksyllä 2012.
Myyntilupa-anomuksia on vireillä tällä hetkellä yli kymmenessä Euroopan maassa, myös Suomessa.

Suomessa on lääkekannabista voinut käyttää Fimean erityisluvalla vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2011 erityislupa myönnettiin runsaalle 40 suomalaiselle erikoislääkärin perustellun lausunnon perusteella. Yleisimmät käyttöaiheet ovat olleet MS-taudin (multippeliskleroosi, pesäkekovettumatauti) aiheuttama spastisuus ja siihen liittyvät krooniset kiputilat.

Lääkekannabiksen tuotemerkit

Lääkekannabiksen kansainvälisiä tuotemerkkejä ovat muun muassa Sativex® (myyntilupa myös Suomessa), Bedriol®, Bedrocan®, Marinol®, Nabilone® ja Canasol®. Lääkekannabista on mahdollista annostella suusuihkeina, kapseleina, silmätippoina ja vakioituna rouheena. Rouheesta voidaan valmistaa teetä tai sitä voidaan polttaa. Useimmat valmisteet sisältävät puhdistettua delta-9-tetrahydrokannabinolia, mutta monissa on mukana myös kannabidiolia.
Kannabidioli muuntaa THC:n vaikutuksia toimimalla osittaisena antagonistina eli vastavaikuttajana CB1-reseptoreissa ja sitoutuen THC:tä voimakkaammin CB2-reseptoreihin.

Eri maissa hyväksyttyjä lääkekannabiksen käyttöaiheita.

MS-tautiin liittyvän spastisuuden ja neuropaattisen kivun liitännäishoito aikuisilla
Syöpäkipu
Muihin pahoinvointilääkkeisiin reagoimaton kemoterapian aiheuttama pahoinvointi
Silmänsisäisen paineen laskeminen silmänpainepotilailla
AIDS-potilaan painon alenemiseen liittyvä anoreksia

Toistaiseksi ei ole löytynyt yhtään lääketieteellistä käyttöaihetta, johon ei olisi olemassa kannabinoideja käyttökelpoisempia lääkeaineita. On kuitenkin mahdollista, että kun opitaan tuntemaan yksittäisten kannabinoidien erot ja ominaisuudet, tulevaisuudessa saattaa löytyä joillekin kannabinoideille hyväksyttäviä käyttöaiheita.

Huolimatta kannabinoidien monista, joskin vähäisistä, hyödyllisistä vaikutuksista, on huomattava, että katukauppakannabis eroaa jonkin verran vaikutuksiltaan vakioiduista ja puhdistetuista lääkekannabisvalmisteista eikä sovellu itsehoitolääkkeeksi. Katukauppakannabis on edelleen luokiteltu huumausaineeksi.

Suomessa lääkekannabis on käytössä erityisluvalla ja yleisin käyttöaihe on ollut MS-tauti.
Toistaiseksi kannabinoidien käyttö rajoittuu harvaan potilasjoukkoon, johon olemassa olevat hoitomuodot tehoavat huonosti. Kannabinoidien käyttöä rajoittavat hinta, suhteellisen vaatimaton teho, lyhyt vaikutusaika, väärinkäyttömahdollisuus ja haittavaikutukset.

MS-tauti

MS-tauti on krooninen, etiologialtaan tuntematon keskushermoston sairaus, joka alkaa useimmiten 20–40 vuoden iässä. Sairauteen ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa monilla lääkeaineilla. MS-taudin oireet ovat hyvin vaihtelevia sen mukaan, missä hermoston alueella hermoimpulssien välityskyky on taudin vuoksi heikentynyt. Oireina saattaa olla näköhäiriöitä, virtsanpidätyskyvyn heikkoutta, puutumista ja pistelyä, lihasvoiman heikkoutta, spastisuutta eli liiallista lihasjänteyttä, uupumusta ja kiputiloja.

Suusuihkeena annosteltava kannabisvalmiste, joka sisältää THC:tä 2,7 mg ja CBD:tä 2,5 mg annosta kohden, on useissa tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi vähentämään MS-taudin aiheuttamaa spastisuutta ja neuropaattista kipua. MS-tautipotilaat lienevät yleisin lääkekannabista saava potilasryhmä. Kannabinoidien pitkäaikaishaitat eivät ole toistaiseksi selvillä ja kannabinoideihin tulisi turvautua vasta kun muita hoitovaihtoehtoja on kokeiltu. 

Pahoinvointi

CB1-reseptoreilla on merkittävä osa keskushermoston pahoinvointikeskuksen toiminnan säätelyssä. CB1-reseptorin stimulaatio vähentää pahoinvointia, kun taas CB-1-reseptoriantagonistit aiheuttavat pahoinvointia.

Syövän hoidossa käytettävään kemoterapiaan liittyy hyvin usein voimakasta ja pitkäaikaista pahoinvointia ja oksentelua. Synteettistä THC:tä eli toiselta nimeltään dronabinolia ja sen synteettistä johdosta, nabilonia, on tutkittu jo 1980-luvulta lähtien kemoterapian aiheuttamassa pahoinvoinnissa.

Pahoinvointia estävältä teholtaan nabiloni lienee tehokkain kannabinoidi. Tutkimusten mukaan sen teho pahoinvoinnin estämisessä on yhtä hyvä tai parempi kuin perinteisten pahoinvointilääkkeiden, proklooriperatsiinin ja metoklopramidin. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tehty vertailevia tutkimuksia kannabinoidien ja uudempien kemoterapian aiheuttamaan pahoinvointiin käytettyjen lääkkeiden, kuten 5-HT3-reseptoriantagonistien (esimerkiksi ondansetroni) tai neurokiniini-1-reseptoriantagonistien, välillä. Yleinen kliininen käsitys on, että jälkimmäiset lääkeryhmät ovat kannabinoideja tehokkaampia pahoinvoinnin estäjiä.

Kannabinoidien ongelmana on myös se, ettei suonensisäisiä valmisteita ole olemassa välittömän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Kannabinoidien haittavaikutukset hallusinaatioineen ovat myös olleet rajoittava tekijä niiden käytön yleistymisessä pahoinvoinnin hoidossa.

Kipu

Kannabinoidit poistavat sekä akuuttia että kroonista kipua estämällä selkäytimen ja väliaivojen pohjan kipua kuljettavia hermosoluja. Kannabinoidit myös muuntavat opiaattireseptori myyn rakennetta ja edistävät opiaattien sitoutumista niihin tehostaen opiaattien kipua lievittäviä vaikutuksia. Opiaattien ja kannabinoidien yhdistelmästä voisi toisaalta olla hyötyä siksi, että kannabinoidit saattavat poistaa opiaattien pahoinvointia aiheuttavia vaikutuksia.

Tavanomaisiin, lieviin kiputiloihin kannabinoideja ei suositella. Niiden annos tulee olla varsin korkea kivunlievityksessä, jolloin potilas jo useimmiten kokee väsymystä ja sekavuutta. 

Ruokahalun lisääminen

Elimistön endokannabinoidijärjestelmä on yhteydessä ruokahalun säätelyyn. Moniin kroonisiin tauteihin, esimerkiksi syöpään tai AIDSiin, liittyvät ruokahaluttomuus ja sen mukanaan tuoma painonpudotus, lihaskato ja elimistön toimintojen heikkous. Ruokahalun lisääjänä ja anoreksian hoidossa kannabinoidit ovat eräissä tutkimuksissa osoittautuneet tehokkaammiksi kuin mitkään muut käytössä olevat lääkeaineet.

Mainittakoon, että CB1-antagonisti rimonabantti on ollut kliinisessä käytössä liikalihavuuden hoidossa, mutta se on vedetty pois markkinoilta haittavaikutusten, lähinnä masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden, vuoksi.

Silmänpainetauti

Silmänpainetauti (viherkaihi, glaukooma) on sairaus, jossa kohonnut silmänpaine vaurioittaa näköhermoa ja voi hoitamattomana johtaa sokeuteen. Muutaman kontrolloidun tutkimuksen mukaan THC joko poltettuna rouheena tai silmätippoina alentaa tehokkaasti silmänpainetta. Poltettu THC aiheuttaa kuitenkin kannabikselle tyypillisiä haittavaikutuksia, kuten aistimuutoksia ja sydämen tiheälyöntisyyttä.

Paikallisesti silmätippoina annetulla THC:lla ei ole keskushermostovaikutuksia, mutta sekin aiheuttaa verenpainemuutoksia. Kannabinoidien käyttöä silmänpainetaudin hoitoon rajoittavat valmisteiden lyhyt kesto sekä vielä tehokkaampien ja vähemmän haittoja aiheuttavien lääkeaineiden saatavuus.

Muut mahdolliset käyttöaiheet

Lisääntynyt tieto kannabinoidien vaikutuksista eri elinjärjestelmiin ja teoreettisesti hyödyllisiin hoidollisiin vaikutuksiin on johtanut moninaisiin yksittäisiin tutkimuksiin eri tautien hoidossa. Yksi mielenkiintoinen hoitokohde saattaisivat tulevaisuudessa olla syöpätaudit, sillä joidenkin johdosten, erityisesti kannabidiolin, on todettu estävän tiettyjen syöpäsolujen kasvua ja lisäävän niiden apoptoosia eli solun itsensä ohjaamaa solukuolemaa. Myös kannabinoidien mahdollista käyttöä joissain immuunisairauksissa tutkitaan intensiivisesti.

Lääkekannabiksen alkuperä ja vaikutusmekanismi

Lääkkeenä käytetyn kannabiksen kemiallinen rakenne

Kannabista saadaan eri hamppukasvien lajeista. Näistä tärkeimmät ovat Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Eri lajeissa huumaavien alkaloidien eli kannabinoidien määrä vaihtelee runsaasti. Lajit voidaan luokitella joko kuituhampuksi tai päihdehampuksi sen mukaan, kuinka paljon ne sisältävät kannabisalkaloideja. Kuituhampun 1–3 metrinen varsi on perinteinen kankaiden ja köysien raaka-aine.

Huumeena ja lääkkeenä käytettyjä kannabinoideja saadaan kuituhamppua pienikokoisemmasta päihdehampusta. Päihdehampuista on eristetty yli 400 kemiallista ainesosaa, joista kannabinoideja on lähes 80. Määrältään huomattavin ja toisaalta psykoaktiivisilta ominaisuuksiltaan tärkein kannabinoidi on delta-9-tetrahydrokannabinoli eli THC. Muita tärkeitä kannabinoideja ovat delta-8-tetrahydrokannabinoli, kannabidioli (CBD), kannabisykloli ja kannabigeroli, joiden määrä ja vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä verrattuna THC:hen, mutta ne muuntavat THC:n vaikutuksia.

Kannabiksen vaikutusmekanismi

Elimistössä on muutamia kannabiksen tavoin vaikuttavia fysiologisia aineita, joista tunnetuimmat ovat anandamidi eli arakidonoyylietanoliamiini, 2-arakidonoyyliglyseroli ja ja 2-arakidonoyyligyseriinieetteri. Nämä niin sanotut endokannabinoidit, kuten myös hamppukasvista saatavat tai synteettisesti valmistetut kannabinoidit, vaikuttavat pääasiassa CB1- ja CB2-kannabinoidireseptoreihin.

CB1- ja CB2-reseptorit on kloonattu. Näiden lisäksi tunnetaan muita kloonaamattomia
kannabinoidireseptoreja, kuten GPR18, GPR155 ja GPR119, joiden merkitys on vielä
selvittämättä.

Kannabinoidireseptorien stimulaatiosta johtuvat neurofysiologiset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset tunnetaan solutasolla hyvin. Pääsääntöisesti kannabinoidit vaikuttavat keskushermostossa hermosoluja inhiboivasti eli estävästi. Endokannabinoidien fysiologista merkitystä ei kuitenkaan tunneta, mutta niillä on merkitystä ainakin pahoinvointikeskuksen, kivun ja ruokahalun säätelyssä.

 

Tämä kirjoitus julkaistiin Ei kategoriaa ja tagattiin , kirjoittaja Kimmo. Linkitä pysyvään linkkiin.

About Kimmo

Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? Julkaistu 14.11.2018 by Kimmo PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? 61 – vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, sairaala-apulainen sekä reservin lääkintäylikersantti. Tällä hetkellä osa-aikaeläkeläinen. 23 v. opiskelijapojan ja 33 v. sairaanhoitajatytön isä sekä tyttärenpojan pappa. Paljasjalkainen jyväskyläläinen patriootti. Harrastan voimailua, sekä kaksipyöräilyä moottorilla (Vespa 250 cc ie nykyisin). Hoitotyöni historiaa: Kahdella vuosituhannella ja viidellä vuosikymmenellä työskentelyä, josta liki 30 v. päihde- mielenterveysotteella työskentelyä takana. Työkokemukset hoitoalalta: 70-luvulla psykiatrinen hoitotyö suljetulla miesosastolla Sisä-Suomen sairaalassa. 80-luvulla psykogeriatrinen hoitotyö Tukholmassa sekä Tukholman Mariaklinikan suljetulla psykososiaalisella huumevieroitusosastolla. Turussa TYKS:n psykiatrian klinikalla akuuttien psykoosien vast.otto-osastolla, sosiaalisella kuntoutusos:lla sekä A-klinikkasäätiön vast.ottotyössä A-klinikalla. 90-luvulla yleissairaalapsykiatrinen hoitotyö K-SKS sekä lastenpsykiatrinen hoitotyö Haukkalan sairaalassa, lisäksi aikuisten päihdekuntoutustyöskentely Jyväskylän kuntoutuskeskuksessa, Häkkisessä. Jyväskylässä Mathilda-kodin projektityöntekijänä, jossa tutkin liikunnan merkitystä dementiaa sairastavien hoidossa. 2000-luvulla nuorisokotityötä Myllyjärven nuorisokodin arviointiyksikössä ja v. 2008 lähtien Nuorten Erityispalveluissa (Nepa) päihde- ja mielenterveystyössä. 2010-luvulla Jyväskylän psykososiaalisten palveluiden jengissä, sosiaali- ja perhepalveluissa ja nyt 1.1.2013 alkaen J-Napissa eli Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa päihde-ja mielenterveystyössä. Työskentelen ratkaisukeskeisesti sekä tukea antavasti. Tässä joitain periaatteita ratkaisukeskeisyydestä: 1. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja osaavia. 2. Jokainen vastaa omasta elämästään ja vaikuttaa muiden elämään. 3. Ihmisiä rohkaistaan kuuntelemaan toisia ja ottamaan toisten toiveita huomioon. 4. Ihmisiä tulee kannustaa elämään ja päättämään ihanteidensa ja tavoitteidensa mukaan. 5. Ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. 6. Ihmiset osaavat vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä yhteistyötä. 7. Ihmiset tekevät parhaansa itsensä ja läheistensä hyväksi. 8. Keskeisiä ongelmanratkonnassa ovat ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat sekä luovat ponnistelut asiansa hyväksi. 9. Ihmiset tietävät yleensä mikä on heille hyväksi ja milloin. 10. Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä. Mitä? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (myöhemmin J-Nappi) päihde- ja mielenterveystyössä tehdään hoidon tarpeen arviointia, sosiaali- ja hoitotyötä nuorten itsensä, tarvittaessa heidän perheidensä ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tarvittaessa suunnitellaan ja ohjataan nuoren jatkohoitoja niin ikään eri yhteistyötahojen kanssa. Työssä seurataan nuorten päihde- ja mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kehitetään tarvittaessa jo voimassa olevia hoitotyön strategioita. Miten? J-Napista saa tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. nuoren päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nuorta askarruttavissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja erilaisissa peliongelmissa. Nuorta ja tarvittaessa nuoren sosiaalista verkostoa tavataan yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisissa. Miksi? Nuoren päihteiden käyttö on aina vakava vaara nuoren fyysis-psyykkis-sosiaaliselle kehitykselle. Päihde- ja mielenterveystyön tarkoituksena on auttaa nuorta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan. Tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja. Päihderiippuvuudesta kärsivistä nuorista ja aikuisista lähes joka toisella on oirekuvan mukaan oheissairauksina myös mielenterveydellisiä sairauksia. Päihteiden väärinkäyttö ja vaikeat mielenterveyden häiriöt yhdessä ovat aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen selkeitä riskejä. Päihteiden käyttäjillä usein esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoottiset häiriöt sekä ADHD. Hyvä hoito on koordinoitua, strukturoitua ja riittävän pitkäkestoista, mutta samalla joustavaa ja nuorta kuuntelevaa. Hoidon tavoitteet asetetaan oireiden vaikeuden sekä tärkeimpien tarpeiden mukaan. Kenelle? J-Napin päihde- ja mielenterveystyön asiakkaat ovat jyväskyläläisiä, 18 – 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat itse tai joku muu huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, arjenhallintataidoista, opiskeluista, työnteosta. Älä epäröi yhteydenottosi kanssa, vaan ole rohkea ottaessasi ensiaskeleesi kohti uutta päivää! Pyrin kulkemaan mukanasi ja auttamaan sinua jaksamaan myös tulevaisuudessa! Et tarvitse lähetettä! Et tarvitse puhelinaikoja! Olemme somessa! http://www3.jkl.fi/blogit/nuortenpalvelukeskus/ http://www.facebook.com/jnappi.jkl http://www.twitter.com/J_Nappi http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki/nuortenaikuistenpalvelukeskus ”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen” Kimmo Jouhki Psykiatrinen .sairaanhoitaja Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 11 - 13 FI-40100 Jyväskylä P. (014) 26 63547 gsm 050 592 5061 Email: kimmo.jouhki@jkl.fi

Kommentoitnti on suljettu.