Sossun työ: ei pelkkiä toimeentulotukipäätöksiä ja asiakastapaamisia

Blogiteksti 5 kuvaInspiroituneena Anna-Kristiinan mielenkiintoisesta toimeentulotuki-blogitekstistä keksin kirjoittaa siitä, millaista on tehdä sosiaalityöntekijän työtä aikuissosiaalityössä. Usein sosiaalityöntekijän työstä näkyvin osa on rahan myöntäminen, tai sen evääminen, eli toimeentulotuki. Arjessa työhön mahtuu kuitenkin paljon, paljon muutakin.

 

 

J-Napissa sosiaalityöntekijänä päiväni alkaa yleensä kahdeksan jälkeen sillä, että avaan tietokoneen ja puhelimen. Ensimmäisenä tulee tarkistettua sähköpostit ja mahdolliset vastaajaan jätetyt viestit. Sen jälkeen katson kalenterista, mitä tapaamisia tälle päivälle on merkattuna. Lähetän muistutusviestit asiakkaille aamulla, jotta he muistaisivat tulla paikalle. Joskus muistuttelen jo edellispäivänä, soittamalla tai tekstiviestillä. Aamusella pidetään myös aamupalatauko yhdessä työkavereiden kanssa.

 

Jos heti aamulla ei ole varattuna asiakastapaamisia, soittelen usein yhteistyökumppaneille ja selvittelen erilaisia tilanteita yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Selvittelyssä voivat olla asiakkaiden Kela-etuudet, muuttoasiat, asumiseen liittyvät asiat ja terveysasiat. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Sovatekin päihdehoito, Työvoiman palvelukeskus, Etsivä Nuorisotyö, Rikosseuraamuslaitos, Hannikaisenkadun sosiaaliasema, jälkihuolto, TE-palvelut, eri sairaalat ja niin edelleen. Varsinkin silloin, kun asiakas aloittaa meillä asiakkuuden, elämäntilanne on usein solmussa, eikä oikeita palveluita tai etuuksia (rahaa) ole asiakkaan saatavilla. Puhelujen sisällöt kirjataan asiakkaiden dokumentointiin Effica-järjestelmään, jotta tarvittava tieto saadaan talteen ja sitä voidaan välittää jälleen asiakkaille.

 

Asiakastapaamiset alkavat tavallisesti aamupäivällä. Asiakkaiden kanssa käydään läpi niitä asioita, jotka ovat sillä hetkellä oleellisia ja tärkeitä. Usein asiointiin liittyy raha-asioiden selvittely, asumisen asiat, ihmissuhteet ja senhetkinen elämäntilanne kokonaisuudessaan. Asiakkaat ovat varatulla ajalla yleensä luonani 30-60 minuuttia tilanteesta riippuen, sen jälkeen varataan uusi aika. Jos asiakas ei tule tapaamiselle, soitan hänelle perään ja sovin uuden ajan. Jos en saa häntä soittamalla kiinni, laitan hänelle uuden ajan kirjeellä ja tekstiviestillä. On myös mahdollista käydä asiakkaan luona kotikäynnillä. Sinne kuljetaan tavallisesti bussilla tai pyörällä, tai autolla jos jollain työtoverilla sellainen on käytössä.

 

Monet myös soittelevat J-Nappiin kysyäkseen asioista ja siirtääkseen aikoja. Asiakastapaamiset kirjataan Efficaan tapaamisten jälkeen. Usein aikataulu on sen verran täynnä, että kirjaamiset jäävät seuraavaan päivään tai jäävät odottamaan pöydälle muutamiksi päiviksi. Asiakastapaamisten jälkeen teen toisinaan täydentävän toimeentulotuen päätöksiä esimerkiksi bussikorteista, vuokravakuuksista ja muuttokuluista.  

 

Sosiaalityöntekijän työhön kuuluu asiakastapaamisten lisäksi myös erilaisia verkostopalavereja. Niissä voivat olla mukana asiakkaan lisäksi erilaiset yhteistyökumppanit ja asiakkaan läheiset. Näissä palavereissa käsitellään yleensä asiakkaan tilannetta sen vuoksi, että saataisiin yhteinen ymmärrys jatkosuunnitelmasta: kuka tekee mitäkin. Joissakin palveluissa sosiaalityöntekijä on mukana tekemässä suunnitelmaa jostain tietystä palvelusta, kuten Työvoiman palvelukeskuksessa tekemässä aktivointisuunnitelmaa kuntouttavaa työtoimintaa varten. Toisinaan J-Napin työntekijät tapaavat asiakkaita yhdessä: esimerkiksi sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja työparina.

 

J-Napissa asiakastyöhön kuuluu myös ryhmien vetäminen. Ryhmän suunnittelu aloitetaan yleensä muutamaa kuukautta aikaisemmin. Ideoita syntyy yhteisissä palavereissa, kahvi- tai lounastauoilla tai asiakastapaamisten perusteella. Ideoinnissa on mukana yleensä useampi ihminen, mutta ryhmää vetämässä ja toteuttamassa kaksi työntekijää. Ryhmissä juodaan kahvit ja paneudutaan johonkin tiettyyn teemaan joka koskettaa asiakkaan elämäntilannetta. Esimerkiksi tänä vuonna meillä on järjestetty Raharyhmä, jossa käsiteltiin taloudenhallinnan asioita. Ryhmät kokoontuvat yleensä kerran viikossa muutaman viikon ajan. Ryhmänvetoon liittyy myös sen arviointi jälkeenpäin: onko ryhmä kiinnostava, jatkammeko sen pitämistä ja miten sitä voisi vielä parantaa. Osallistujilta pyydetään palautetta ryhmistä.

 

Asiakastyön lisäksi sosiaalityöntekijän työhön kuuluu osallistua erilaisiin muihin palavereihin. J-Napissa järjestetään työyhteisön omia palavereja pari kertaa viikossa. Toisessa tarkoituksena on keskustella asiakastyön kysymyksistä ja pohtia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin yhdessä. Näissä neuvotellaan myös toimeentulotukeen liittyvistä ratkaisuista. Toinen palaveri keskittyy J-Napin käytännön asioihin, joissa käydään läpi muita asioita kuin asiakastapauksia. Lisäksi kalenterissa näkyy yhteistyötapaamisia muiden toimijoiden kanssa. Kuukausittain järjestetään myös aikuissosiaalityön palaveri Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Toisinaan osallistumme erilaisiin koulutuksiin, esimerkiksi keväällä kävimme kuulemassa tietoa persoonallisuushäiriöistä Paviljongissa. Sosiaalityöntekijän työhön kuuluu hankkia uutta tietoa ja osaamista perustyön tekemistä varten.

 

Erikoisuutena meillä on tietenkin tämä sosiaalinen media: blogi, Twitter ja Facebook. Blogivuoro kiertää työntekijöillä ja Twitteriin voi twiittailla ajankohtaisia asioita kun mielenkiintoisia juttuja tulee mieleen. Usein twiittejä tulee tehtyä kun tapahtuu jotain erilaista, esimerkiksi parin viikon takaisista Kesäkauden aloittajaisista otettiin kuvia, joita jaettiin somessa ihmisten iloksi.

 

Mukavaa alkuviikkoa kaikille täältä sossusta!

Kommentoitnti on suljettu.