Nettiriippuvuus 2010-luvulla

Lähde: Taloussanomat; Digitoday 14.8.2013

Nettiriippuvuus 2010-luvulla: mitä se on?

Nettiriippuvuus on kovin häilyvä käsite, joka on muuttunut ajan myötä. Joitain yleismitallisia tunnusmerkkejä voidaan kuitenkin esittää. Lue oletko sosiaalisen median monitaituri vai verkkomaailman nopeaan mielihyvään koukussa oleva piikittäjä.
Internetin entistä voimakkaampi rooli jokapäiväisessä elämässämme on kaikille selvää. Epäselvää on kuitenkin se, millä nimellä jatkuvaa verkossa olemista pitäisi kutsua. 

Suurin osa sosiaalisen median käyttäjistä määriteltäisiin 1990-luvun net addiction -testin mukaan patologisiksi käyttäjiksi, joiden sosiaalinen elämä on surkastunut. Toisaalta aktiivisempia somen hallitsijoita ihaillaan niin paljon, että riippuvuutta ei enää tunnisteta. 

– Nettiriippuvuus ei ole niin kuin perinteisemmät riippuvuudet. Nykymaailmassa voit elää ilman alkoholia tai rahapelejä, mutta et ilman nettiä. Jos sinulla on niin paha riippuvuus, että joudut olemaan kokonaan ilman nettiä, olet käytännössä invalidi, sanoo Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi

Netti vie mukanaan 

Kaikki normaalielämän pyörittämiseen tarvittavat palvelut pankkipalveluista virastoasioihin siirtyvät internetiin. Jos haluaa pysyä kärryillä uutisaiheissa, kaveriporukan menoissa ja vaikkapa työsähköposteissa, tarvitsee joko älypuhelimen tai tietokoneen. Netti on sosiaalisen elämän jatke.
Monesti verkon todellisuus on niin paljon palkitsevampaa kuin reaalitodellisuus. Siellä on paljon mielenkiintoisia asioita ja yhteisöjä, joissa asioita voi jakaa. 

– Kun löydät sieltä innoittavia asioita voit tempautua niin syvälle, että muut asiat kuten omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolenpitäminen voi unohtua, Kasvi sanoo. 

Suurimmalla osalla käyttäjistä homma pysyy hanskassa. Aina on kuitenkin myös niitä, jotka tarvitsevat apua saadakseen normaalin elämän hoitumaan.
Ennen ajateltiin, että ihminen on yksin tietokoneensa kanssa, mutta nyt hahmotetaan, että sen takana on miljoonia ihmisiä. 

Lapsi pois netistä – vai kaveriporukasta? 

Vanhemmat ovat usein huolissaan lastensa tietokoneenkäytöstä ja siitä, onko lapsi riippuvainen netissä olemisesta. Tietokoneella puuhastelua pidetään yksin olemisena, mutta Kasvi muistuttaa lapsen olevan silloin muiden seurassa. 

– Kun otat lapsen pois tietokoneen äärestä tai kiellät kännykän käytön, otat hänet pois kaveripiiristä. Se on sama kuin antaisit kotiarestia, huomauttaa Kasvi. 

Myönteisenä asiana Kasvi nostaa esiin sen, että netissä lapsi ja nuori voi saada hyväksyntää ja vahvistusta itsetunnolleen.
Nuori voi myös kokeilla, miten vaikeisiin asioihin reagoidaan virtuaalimaailmoissa. Esimerkiksi seksuaali-identiteetillä voi leikitellä erilaisissa peleissä luotavilla hahmoilla.
Kasvin mukaan vanhempien on syytä käyttää perusjärkeä lasten internetin käytössä. 

– Jos tuntuu, että se alkaa syödä liikaa aikaa muulta elämältä, niin on hyvä pitää huolta rajoista, olipa kyse sitten sosiaalisen median käytöstä tai jääkiekosta, hän sanoo.

– Todennäköisesti nyt sosiaalisen median parissa kasvava sukupolvi toivoo, että heidän lapset viettäisivät edes vähän aikaa somessa, Kasvi kääntää asian. 

Ei tunteja, vaan haittoja 

Suomessa on ajateltu useiden vuosien ajan, että tietokoneen liikakäyttöä voisi mitata tietyllä tuntimäärällä. A-klinikkasäätiön viestintäpäällikön Aino Majavan mukaan tuntiraja ei kuitenkaan ole olennainen asia. 

– Tietämys on lisääntynyt, ja nykyään ymmärretään, ettei kysymys ole niin yksinkertainen, Majava sanoo. 

Hänen mukaansa nettiriippuvuudessa haitat ovat paljon oleellisempia kuin tuntimäärät. Jos oma käytös ahdistaa tai aiheuttaa syyllisyyden tunteita, on syytä pohtia, onko kyse riippuvuudesta. Pohdintaan on syytä myös silloin, jos netin käyttö vaikeuttaa arjen hallintaa, ihmissuhteita tai työtä.
Monesti riippuvaisesta käytöstä tulee sanomista myös läheisiltä. Pahimmissa tapauksissa riippuvuus kaataa parisuhteita.  

– Ihminen voi eristäytyä pelien tai viihteen pariin ja asettaa netissä olevat ihmissuhteet muiden edelle. Vaikka olisikin kotona, ei ole siellä läsnä toisille ihmisille, Majava sanoo. 

Entisestä paheesta on tullut ihailtavaa  

Majavan mukaan ajatus ihmisten netin käytöstä on muuttunut voimakkaasti viimeisten 5–8 vuoden aikana.

– Netissä tapahtuva sosiaalisuus ei ole ainoastaan hyväksyttävää, vaan kannatettavaa ja toivottavaa. Internetiin on siirtynyt paljon sellaista tietoa ja toiminnallisuutta, josta jää kokonaan paitsi, jos ei ole mukana. Monissa ammateissa pidetään etuna hyviä sosiaalisen median taitoja, hän sanoo.
Netin käyttö pitää helposti yllä myös työriippuvuutta. Sähköposteja tarkistellaan älypuhelimesta vessassa ja nukkumaan mennessä. 

– Kun katsot ravintolassa ympärillesi, niin puolet jengistä näpyttelee kännykkäänsä, Majava sanoo. 

Hänen mukaansa netin käyttämiseen liittyviä haittoja on vaikea nähdä, koska siihen liitetään niin paljon positiivisia mielikuvia. Netin alkuvaiheen asetelmat ovat kääntyneet päälaelleen. 

– Tärkeintä olisi, että ihmiset miettisivät palveleeko netin käyttö omaa toimintaa, hän sanoo. 

Majavan mielestä työnantajat ovat olleet yllättävänkin suopeita työntekijöiden netin käyttöä kohtaan. Joka paikassa ei todellakaan ole hyötyä pitää Facebookia auki koko ajan.
Internet tarjoaa loputtomasti tietoa, ja se voi olla lopulta myös haitaksi ihmiselle. 

– Ihminen on lähtökohtaisesti riippuvainen muista ihmisistä. Nyt tätä sosiaalisuutta on saatavilla loputon määrä. Voit selailla Facebookia vaikka koko päivän ja löytää aina uusia kuvia ja päivityksiä sekä kommentoida ja osallistua loputtomasti uusiin keskusteluihin.

 

Tämä kirjoitus julkaistiin Ei kategoriaa ja tagattiin , kirjoittaja Kimmo. Linkitä pysyvään linkkiin.

About Kimmo

Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? Julkaistu 14.11.2018 by Kimmo PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? 61 – vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, sairaala-apulainen sekä reservin lääkintäylikersantti. Tällä hetkellä osa-aikaeläkeläinen. 23 v. opiskelijapojan ja 33 v. sairaanhoitajatytön isä sekä tyttärenpojan pappa. Paljasjalkainen jyväskyläläinen patriootti. Harrastan voimailua, sekä kaksipyöräilyä moottorilla (Vespa 250 cc ie nykyisin). Hoitotyöni historiaa: Kahdella vuosituhannella ja viidellä vuosikymmenellä työskentelyä, josta liki 30 v. päihde- mielenterveysotteella työskentelyä takana. Työkokemukset hoitoalalta: 70-luvulla psykiatrinen hoitotyö suljetulla miesosastolla Sisä-Suomen sairaalassa. 80-luvulla psykogeriatrinen hoitotyö Tukholmassa sekä Tukholman Mariaklinikan suljetulla psykososiaalisella huumevieroitusosastolla. Turussa TYKS:n psykiatrian klinikalla akuuttien psykoosien vast.otto-osastolla, sosiaalisella kuntoutusos:lla sekä A-klinikkasäätiön vast.ottotyössä A-klinikalla. 90-luvulla yleissairaalapsykiatrinen hoitotyö K-SKS sekä lastenpsykiatrinen hoitotyö Haukkalan sairaalassa, lisäksi aikuisten päihdekuntoutustyöskentely Jyväskylän kuntoutuskeskuksessa, Häkkisessä. Jyväskylässä Mathilda-kodin projektityöntekijänä, jossa tutkin liikunnan merkitystä dementiaa sairastavien hoidossa. 2000-luvulla nuorisokotityötä Myllyjärven nuorisokodin arviointiyksikössä ja v. 2008 lähtien Nuorten Erityispalveluissa (Nepa) päihde- ja mielenterveystyössä. 2010-luvulla Jyväskylän psykososiaalisten palveluiden jengissä, sosiaali- ja perhepalveluissa ja nyt 1.1.2013 alkaen J-Napissa eli Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa päihde-ja mielenterveystyössä. Työskentelen ratkaisukeskeisesti sekä tukea antavasti. Tässä joitain periaatteita ratkaisukeskeisyydestä: 1. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja osaavia. 2. Jokainen vastaa omasta elämästään ja vaikuttaa muiden elämään. 3. Ihmisiä rohkaistaan kuuntelemaan toisia ja ottamaan toisten toiveita huomioon. 4. Ihmisiä tulee kannustaa elämään ja päättämään ihanteidensa ja tavoitteidensa mukaan. 5. Ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. 6. Ihmiset osaavat vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä yhteistyötä. 7. Ihmiset tekevät parhaansa itsensä ja läheistensä hyväksi. 8. Keskeisiä ongelmanratkonnassa ovat ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat sekä luovat ponnistelut asiansa hyväksi. 9. Ihmiset tietävät yleensä mikä on heille hyväksi ja milloin. 10. Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä. Mitä? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (myöhemmin J-Nappi) päihde- ja mielenterveystyössä tehdään hoidon tarpeen arviointia, sosiaali- ja hoitotyötä nuorten itsensä, tarvittaessa heidän perheidensä ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tarvittaessa suunnitellaan ja ohjataan nuoren jatkohoitoja niin ikään eri yhteistyötahojen kanssa. Työssä seurataan nuorten päihde- ja mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kehitetään tarvittaessa jo voimassa olevia hoitotyön strategioita. Miten? J-Napista saa tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. nuoren päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nuorta askarruttavissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja erilaisissa peliongelmissa. Nuorta ja tarvittaessa nuoren sosiaalista verkostoa tavataan yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisissa. Miksi? Nuoren päihteiden käyttö on aina vakava vaara nuoren fyysis-psyykkis-sosiaaliselle kehitykselle. Päihde- ja mielenterveystyön tarkoituksena on auttaa nuorta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan. Tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja. Päihderiippuvuudesta kärsivistä nuorista ja aikuisista lähes joka toisella on oirekuvan mukaan oheissairauksina myös mielenterveydellisiä sairauksia. Päihteiden väärinkäyttö ja vaikeat mielenterveyden häiriöt yhdessä ovat aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen selkeitä riskejä. Päihteiden käyttäjillä usein esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoottiset häiriöt sekä ADHD. Hyvä hoito on koordinoitua, strukturoitua ja riittävän pitkäkestoista, mutta samalla joustavaa ja nuorta kuuntelevaa. Hoidon tavoitteet asetetaan oireiden vaikeuden sekä tärkeimpien tarpeiden mukaan. Kenelle? J-Napin päihde- ja mielenterveystyön asiakkaat ovat jyväskyläläisiä, 18 – 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat itse tai joku muu huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, arjenhallintataidoista, opiskeluista, työnteosta. Älä epäröi yhteydenottosi kanssa, vaan ole rohkea ottaessasi ensiaskeleesi kohti uutta päivää! Pyrin kulkemaan mukanasi ja auttamaan sinua jaksamaan myös tulevaisuudessa! Et tarvitse lähetettä! Et tarvitse puhelinaikoja! Olemme somessa! http://www3.jkl.fi/blogit/nuortenpalvelukeskus/ http://www.facebook.com/jnappi.jkl http://www.twitter.com/J_Nappi http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki/nuortenaikuistenpalvelukeskus ”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen” Kimmo Jouhki Psykiatrinen .sairaanhoitaja Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 11 - 13 FI-40100 Jyväskylä P. (014) 26 63547 gsm 050 592 5061 Email: kimmo.jouhki@jkl.fi

Kommentoitnti on suljettu.