Suurkuluttajat kuormittavat lääkäreitä eniten

mediuutiset Erpo Pakkala, 24.5.2013, 7:55

Kymmenesosa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista aiheuttaa 81 prosenttia vuosittaisista kokonaiskustannuksista, selvää Nordic Healthcare Groupin Oulun kaupungille tekemästä asiakasvirta-analyysista.
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty koko sosiaali- ja terveystoimen kattava tutkimus.

NHG:n konsultointiliiketoiminnan toimitusjohtajan Vesa Komssin mukaan tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.
– Olemme tehneet osittain samanlaisia tutkimuksia muissa kaupungeissa asiakasryhmäkohtaisten kustannusten osalta, ja tulokset ovat samankaltaisia, Komssi sanoo.
Oulussa sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa, jos toimeentulotukea ja työmarkkinatukea ei oteta huomioon. Noin 64 prosenttia kustannuksista kertyy erikoissairaanhoidosta ja vanhuspalveluista.

Saatavissa 21 miljoonan säästöt

Oulun terveysjohtajan Sirkku Pikkujämsän mukaan kustannusten keskittyminen tietyille asiakasryhmille on ollut tiedossa jo pitkään, vaikka tarkkoja prosenttilukuja ei olekaan ollut.
– Kyllähän me jo tiedämme, keitä he ovat. Valitettavasti tähän asti heiltä on hoidettu yksi asia kerrallaan ja sitten heidät on siirretty seuraavalle luukulle.
Suurin osa paljon palveluita tarvitsevista käyttää laajasti sekä sosiaali- että terveyspalveluita ja vähintään neljää, osa jopa kymmentä, eri palvelukokonaisuutta.
Eniten kustannuksia kerryttävät paljon sosiaalipalveluita ja erikoissairaanhoitoa tarvitsevat vanhus- ja vammaispalveluiden ja lastensuojelun asiakkaat, päihde- ja mielenterveysasiakkaat sekä kalliita somaattisia sairauksia sairastavat.

Turun hyvinvointitoimialan palvelujohtaja Maisa Kuuselasta Oulun luvut kuulostavat tutuilta.

Potilasvirta-analyysit yleistyvät

Vesa Komssin mukaan asiakasvirtojen analyysi on lisääntymässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nordic Healthcare Group neuvottelee parhaillaan lukuisten kuntien kanssa.
– Perinteinen lähestymistapa on se, että kustannustieto, potilastieto ja johdon päätöksentekotieto on siiloittaista. Tällöin pystyy tarkastelemaan vain yhtä terveysasemaa, vuodeosastoa tai päivystystä erikseen. Paljon palveluja käyttävät asiakkaat käyttävät kuitenkin näitä kaikkia, joten kaikkia palveluita täytyy katsoa rinnakkain.
Myös PricewaterhouseCoopers on tehnyt potilasvirta-analyysejä muuallakin kuin Turussa.

– Kiinnostus analyysejä kohtaan on huomattavassa kasvussa, sanoo PWC:n terveydenhuollon tietokanta-asiantuntija Henrik Lano.
Turku julkaisi viime vuoden lopulla PricewaterhouseCoopersilla teettämänsä terveydenhuollon potilasvirtatutkimuksen. Siinä havaittiin, että neljännes turkulaisista aiheuttaa 70 prosenttia kustannuksista. Heillä on useita eri sairausdiagnooseja ja yli 20 terveydenhuollon kontaktia vuodessa.
– Tällä hetkellä organisaatiomme ei pysty eikä osaa vastata asiakkaiden tarpeisiin, joten heidän on pakko hakea apua monista pisteistä, Kuusela sanoo.
PwC arvioi raportissa, että Turussa voitaisiin säästää 21 miljoonaa euroa suurkuluttajien paremmalla palveluohjauksella.

Tieto liikkuu potilaan luvalla

Turun Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri Markus Partanen törmää säännöllisesti vastaanotollaan paljon palveluita käyttäviin potilaisiin. Hän kokee ongelmaksi sen, ettei näe sosiaalihuollon asiakastietoja eikä usein myöskään erikoissairaanhoidon potilastietoja.
– Emme aina perusterveydenhuollossa tiedä, että potilas on jo käynyt useammassa paikassa. Saatamme tehdä samoja tutkimuksiakin, kun potilaskaan ei välttämättä osaa sanoa, mitä erikoissairaanhoidossa on tehty.
Pikkujämsä muistuttaa, että potilaan luvalla mikä tahansa tieto kuitenkin saadaan liikkumaan järjestelmässä.

Hälytys, suurkuluttaja vastaanotolla

Oulun erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa on Sirkku Pikkujämsän mukaan ollut kiinnostusta luoda hälytysjärjestelmä, joka keräisi tietoa eri sektoreilta ja tunnistaisi suurkuluttajat esimerkiksi käyntimäärien perusteella.
Joidenkin ruotsalaisten sairaaloiden päivystyspisteet käyttävät jo potilastietojärjestelmiin kytkettyjä hälytysjärjestelmiä.
– Kun potilas täyttää tietyt kriteerit päivystyksessä, kotihoidossa tai vastaanotolla, niin lääkäri tai hoitaja saa ilmoituksen, että tälle asiakkaalle kannattaisi tarjota erikoispalveluita, Vesa Komssi sanoo.
Markus Partanen uskoo, että hälytysjärjestelmästä olisi hyötyä kiireisellä vastaanotolla. Jos potilaalla on useampi sata hoitokertomusmerkintää, niitä ei ehdi vartin aikana käymään perusteellisesti läpi.
– Hälytysjärjestelmä auttaisi suurkuluttajien tunnistamisessa, jolloin heille voisi varata pitemmän ajan. Nyt heidän löytämisensä on sattumanvaraista.
Partanen toivoisi myös sähköistä instrumenttia, jonka avulla potilastietojärjestelmästä voisi kaivaa vaikka huonossa hoitotasapainossa olevat diabeetikot ja laittaa heille kutsut vastaanotolle.
– Tätä toivoisi monen sairauden kohdalla. Nyt monet ovat tippuneet seurannasta, eivätkä he osaa välttämättä varata lääkäriaikaa. He ovat usein juuri paljon palveluita käyttäviä asiakkaita.
– Tätä vaihtoehtoa käytetään aivan liian vähän, Pikkujämsä sanoo.

Huomio vanhuksiin ja lapsiin

Turku on käynnistämässä parivuotista hanketta, jossa tarkastellaan myös sosiaalipuolen asiakasvirtoja ja etsitään käytännön ratkaisuja paljon palveluja tarvitsevien auttamiseen.
– Tarkoitus on rakentaa sellainen palvelumalli, että yksittäisiä käyntejä ei tarvittaisi enää niin paljon, Kuusela sanoo.
Yksi parannus tuli jo toukokuussa, kun geriatrinen akuuttikeskus aloitti yhteispäivystyksen tiloissa. Sen on tarkoitus vähentää vanhusten päivystyskäyntejä.
– Paljon palveluja käyttävistä suhteellisesti eniten on vanhuksia ja lapsia, Kuusela sanoo.
Oulu taas aikoo muuttaa terveysasemansa hyvinvointikeskuksiksi, joilla työskentelisi moniammatillisia palvelutiimejä. Paljon palveluita käyttäville nimettäisiin myös oma vastuutyöntekijä, joka koordinoisi palvelukokonaisuutta.
Uutta asiakasvastaavien ammattikuntaa emme ole perustamassa, mutta jonkun täytyy ottaa näistä asiakkaista kokonaisvastuu ja tunnistaa heidät ajoissa, Pikkujämsä sanoo.

Myös päivystys kuormittuu

Satunnaisesti palveluja käyttävälle enemmistölle voidaan Pikkujämsän mukaan tarjota enemmän omatoimisuuteen perustuvia ratkaisuja.
– He pystyvät hyödyntämään sähköisiä palveluita aivan eri tavalla kuin mitä olemme ajatelleet tähän asti.
Oulun tutkimus on herättänyt kiinnostusta myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eri erikoisaloilla, varsinkin päivystyksen osalta.
– Näitä avainasiakkaitamme pyörii myös Oysissa, esimerkiksi päihdepotilaat vammojensa tai vaikka pankreatiitin takia. Jos ihminen käy vain korjauttamassa luunsa ja jatkaa elämäntyyliään, se ei ole tehokkain tapa asiakkaalle, terveydenhuollolle tai kuntamaksajalle, Pikkujämsä sanoo.

 
 
 
Tämä kirjoitus julkaistiin Ei kategoriaa ja tagattiin , kirjoittaja Kimmo. Linkitä pysyvään linkkiin.

About Kimmo

Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? Julkaistu 14.11.2018 by Kimmo PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? 61 – vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, sairaala-apulainen sekä reservin lääkintäylikersantti. Tällä hetkellä osa-aikaeläkeläinen. 23 v. opiskelijapojan ja 33 v. sairaanhoitajatytön isä sekä tyttärenpojan pappa. Paljasjalkainen jyväskyläläinen patriootti. Harrastan voimailua, sekä kaksipyöräilyä moottorilla (Vespa 250 cc ie nykyisin). Hoitotyöni historiaa: Kahdella vuosituhannella ja viidellä vuosikymmenellä työskentelyä, josta liki 30 v. päihde- mielenterveysotteella työskentelyä takana. Työkokemukset hoitoalalta: 70-luvulla psykiatrinen hoitotyö suljetulla miesosastolla Sisä-Suomen sairaalassa. 80-luvulla psykogeriatrinen hoitotyö Tukholmassa sekä Tukholman Mariaklinikan suljetulla psykososiaalisella huumevieroitusosastolla. Turussa TYKS:n psykiatrian klinikalla akuuttien psykoosien vast.otto-osastolla, sosiaalisella kuntoutusos:lla sekä A-klinikkasäätiön vast.ottotyössä A-klinikalla. 90-luvulla yleissairaalapsykiatrinen hoitotyö K-SKS sekä lastenpsykiatrinen hoitotyö Haukkalan sairaalassa, lisäksi aikuisten päihdekuntoutustyöskentely Jyväskylän kuntoutuskeskuksessa, Häkkisessä. Jyväskylässä Mathilda-kodin projektityöntekijänä, jossa tutkin liikunnan merkitystä dementiaa sairastavien hoidossa. 2000-luvulla nuorisokotityötä Myllyjärven nuorisokodin arviointiyksikössä ja v. 2008 lähtien Nuorten Erityispalveluissa (Nepa) päihde- ja mielenterveystyössä. 2010-luvulla Jyväskylän psykososiaalisten palveluiden jengissä, sosiaali- ja perhepalveluissa ja nyt 1.1.2013 alkaen J-Napissa eli Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa päihde-ja mielenterveystyössä. Työskentelen ratkaisukeskeisesti sekä tukea antavasti. Tässä joitain periaatteita ratkaisukeskeisyydestä: 1. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja osaavia. 2. Jokainen vastaa omasta elämästään ja vaikuttaa muiden elämään. 3. Ihmisiä rohkaistaan kuuntelemaan toisia ja ottamaan toisten toiveita huomioon. 4. Ihmisiä tulee kannustaa elämään ja päättämään ihanteidensa ja tavoitteidensa mukaan. 5. Ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. 6. Ihmiset osaavat vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä yhteistyötä. 7. Ihmiset tekevät parhaansa itsensä ja läheistensä hyväksi. 8. Keskeisiä ongelmanratkonnassa ovat ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat sekä luovat ponnistelut asiansa hyväksi. 9. Ihmiset tietävät yleensä mikä on heille hyväksi ja milloin. 10. Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä. Mitä? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (myöhemmin J-Nappi) päihde- ja mielenterveystyössä tehdään hoidon tarpeen arviointia, sosiaali- ja hoitotyötä nuorten itsensä, tarvittaessa heidän perheidensä ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tarvittaessa suunnitellaan ja ohjataan nuoren jatkohoitoja niin ikään eri yhteistyötahojen kanssa. Työssä seurataan nuorten päihde- ja mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kehitetään tarvittaessa jo voimassa olevia hoitotyön strategioita. Miten? J-Napista saa tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. nuoren päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nuorta askarruttavissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja erilaisissa peliongelmissa. Nuorta ja tarvittaessa nuoren sosiaalista verkostoa tavataan yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisissa. Miksi? Nuoren päihteiden käyttö on aina vakava vaara nuoren fyysis-psyykkis-sosiaaliselle kehitykselle. Päihde- ja mielenterveystyön tarkoituksena on auttaa nuorta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan. Tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja. Päihderiippuvuudesta kärsivistä nuorista ja aikuisista lähes joka toisella on oirekuvan mukaan oheissairauksina myös mielenterveydellisiä sairauksia. Päihteiden väärinkäyttö ja vaikeat mielenterveyden häiriöt yhdessä ovat aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen selkeitä riskejä. Päihteiden käyttäjillä usein esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoottiset häiriöt sekä ADHD. Hyvä hoito on koordinoitua, strukturoitua ja riittävän pitkäkestoista, mutta samalla joustavaa ja nuorta kuuntelevaa. Hoidon tavoitteet asetetaan oireiden vaikeuden sekä tärkeimpien tarpeiden mukaan. Kenelle? J-Napin päihde- ja mielenterveystyön asiakkaat ovat jyväskyläläisiä, 18 – 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat itse tai joku muu huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, arjenhallintataidoista, opiskeluista, työnteosta. Älä epäröi yhteydenottosi kanssa, vaan ole rohkea ottaessasi ensiaskeleesi kohti uutta päivää! Pyrin kulkemaan mukanasi ja auttamaan sinua jaksamaan myös tulevaisuudessa! Et tarvitse lähetettä! Et tarvitse puhelinaikoja! Olemme somessa! http://www3.jkl.fi/blogit/nuortenpalvelukeskus/ http://www.facebook.com/jnappi.jkl http://www.twitter.com/J_Nappi http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki/nuortenaikuistenpalvelukeskus ”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen” Kimmo Jouhki Psykiatrinen .sairaanhoitaja Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 11 - 13 FI-40100 Jyväskylä P. (014) 26 63547 gsm 050 592 5061 Email: kimmo.jouhki@jkl.fi

Kommentoitnti on suljettu.