J-Napin asiakasraadin kuulumisia

J-Napin asiakasraatia kutsutaan myös kehittäjätyöryhmäksi. Sen kokoontumisaikoja, aiheita ja tuloksia voit seurata blogissamme. Kokoontumisia on noin kuukauden välein. Tarkoituksena on kehittää J-Napin asiakastyötä. Aiheena voi olla esimerkiksi hyvä kohtaaminen tai uudet tavat tehdä työtä. Kehittäjätyöryhmän toiminta on hyvin vapaamuotoista ja keskustelevaa.

Toivomme jatkuvasti lisää osallistujia kehittäjätyöryhmäämme. Siihen osallistuminen ei vaadi J-Napin asiakkuutta, mutta toivomme, että sinulla olisi kokemuksia sosiaalipalveluissa asioimisesta. Lisäksi sinun tulee olla 18-29-vuotias. Voit ilmoittautua ryhmään esimerkiksi Ota yhteyttä -lomakkeen kautta tai laittamalla sähköpostia alla näkyvään osoitteeseen.

Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskus
Matarankatu 6 B, 40100 Jyväskylä
nuorten_palvelukeskus@jkl.fi

 

Asiakasraatitapaamiset ovat olleet antoisia ja opettavaisia. Keskustelua on noussut monista tärkeistä asioista.
Tässä seuraavaksi tiivistetysti ensimmäisen kolmen asiakasraadin keskustelun tulosta:


18.3.13 Asiakasraati

– Raatilaiset ovat sitä mieltä, että monesti palveluissa käytetään liian byrokraattista kieltä, jota on vaikea asiakkaiden ymmärtää. Viranomaiskieltä voi olla myös vaikeaa kääntää nuorten kielelle.

– Nuoret eivät saa aina tietoa palveluista.

– Yhteiskunta olettaa nuoren itsenäistymistä 18 –vuotiaana, mikä voi olla monelle
vaikeaa. Pahinta on, jos nuori jää kotiin eikä tee mitään pariin vuoteen. Aina pitäisi olla
tekemistä, vaikka ei olisi työ- tai opiskelupaikkaa. Kun ei ole mitään tekemistä päivään, niin pienetkin jutut tuntuvat isoilta.

– Sosiaalityö on onnistunut tehtävässään, kun asiakas ei enää tarvitse sosiaalityön palveluita. Joskus lyhyt kohtaaminenkin riittää oikeaan aikaan viemään asioita eteenpäin. On tärkeää olla joku, jolle jutella ja joku joka vähän katsoo perään. Nuoret tarvitsevat jonkun, joka sanoo, että sinullakin saa olla unelmia. Täytyy luoda uskoa. Toisten ihmisten kommenteilla on iso merkitys elämässä. Lannistaa ei saa. Täytyy olla kannustavalla tavalla jämäkkä. Olisi hyvä, että sosiaalityöntekijä pysyisi samana ja tuntisi hyvin asiakkaan.

– Auttaako vertaistuki? Raatilaiset olivat sitä mieltä, että riippuu hyvin paljon yksilöstä. Ryhmätoiminta voi olla toimivaa ja auttaa. Raatilaisten mielestä avoimet ryhmät ovat parempia kuin suljetut. Semmoinen, minne ei ole ilmoittautumista on toimiva, ei tarvitsisi sitoutua jokaiseen ryhmäkertaan.
22.4.13 Asiakasraati

– Millainen on hyvä työntekijä? Raatilaisten mielestä hyvän työntekijän voi määritellä kautta alojen. Sosiaalityössä se, joka on hyvä yhdelle asiakkaalle, ei välttämättä ole hyvä toiselle. Hyvään työntekijyyteen ei aina ole välttämättä oikeaa reseptiä. Raatilaiset mainitsivat, että hyvällä työntekijällä on ammattitaitoa ja motivaatiota. Ammattitaito ei välttämättä näy niin pal-jon kuin huono ammattitaito. Nuorempana saattoi  tuntua, että työntekijät eivät olleet niin hyviä, mutta vanhempana vasta tajusi, että työntekijät olivatkin hyviä ja miettivät vain asiakkaan parasta.

– Raatilaiset kertoivat, että kielteiset päätökset voivat tuntua ikäviltä asiakkaasta. Täytyy kui-tenkin yrittää ymmärtää, ettei työntekijällä ole mitään henkilökohtaista asiakasta vastaan, vaan byrokratia on byrokratiaa. Kansankieliset perustelut päätöksissä auttavat.

– Onko hyvä työntekijä määrää vai laatua? Hyvä työntekijä kysyy asiakkaalta kuulumisia. Pieni vaivannäkö kannattaa. On tärkeää keskittyä jokaisen asiakkaan asiaan sillä hetkellä, kun asiakas on tapaamisessa. Olla aidosti läsnä. Pienillä teoilla voi tehdä paljon.

– Millainen on onnistunut tapaaminen työntekijän ja asiakkaan välillä? Kummallakin, sekä asiakkaalla, että työntekijällä yhteinen tavoite, jota kohti työskennellään. Molemmilla motivaatio selvittää asioita. Asiakastapaamisen lopuksi on hyvä tiivistää yhteisesti sovitut asiat. Voi tulostaa sovitut asiat myös asiakkaalle dokumentiksi.

– Millainen on onnistunut verkostopalaveri? Kokoonpano on tärkeä, ketä ja kuinka paljon on paikalla. Asiakasraatilaiset miettivät kuinka paljon asiakas voi itse vaikuttaa siihen ketä ver-kostoon kutsutaan. Ei ole hyvä miettiä koolle kutsuttavia pelkästään viranomaisnäkökulmas-ta. Päällekkäistä työtä ei myöskään kannata tehdä. Asioista on hyvä puhua asioiden tasolla.

– Asiakkaan ongelmat eivät ole aina pelkästään hänestä johtuvia, vaan ovat sidoksissa ympä-ristöön. Täytyisi pureutua ongelman taustoihin. Raatilaisten mielestä suomalaiset työntekijät eivät aina uskalla kysyä suoraan. Pitäisi uskaltaa kysyä suoraan, vaikka asiakas voi aluksi suuttua.
20.5.13 Asiakasraati

– Millaisia palveluja Jyväskylään tarvittaisiin lisää? Millaista tukea nuoret tarvitsisivat?

Opiskelu:
– Enemmän opinto-ohjaajia kouluihin ohjaamaan uravalinnoissa. Uratavoitteiden tulisi olla realistisia ja niiden pohjalta pitäisi tehdä konkreettisia suunnitelmia nuoren kanssa.

– Opiskelu on rankempaa kuin työnteko. Koulunkäynnin ja läksyjen lisäksi nuoren tulee olla jatkuvasti sosiaalinen: luokkakaverit vaihtuvat tunnista toiseen ja koulussa tehdään paljon projektitöitä. Yliopistossa luokattomuus luo yksinäisyyttä – samoin opintojen viivästyminen tai erityisjärjestelyt aiempien opintojen vuoksi voi tehdä nuoresta ulkopuolisen ja luokattoman. Isojen luokkakokojen vuoksi opettajat eivät välttämättä tunne oppilaitaan.

– Opintoetuuksien tulisi olla tarpeeksi suuret, jotta opiskelijoiden ei tarvitsisi tehdä töitä. Näin työttömyyskin poistuisi. Osa nuorista jaksaa tehdä montaa asiaa yhtä aikaa (opiskella, työs-kennellä, harrastaa), osa taas ei jaksa tehdä kuin yhtä kerrallaan. Miten tukea opiskelijaa, joka ei taloudellisesti kykene opiskelemaan, mutta hänellä ei ole voimavaroja tehdä töitä opintojen ohella? Nuoret pitäisi saada ymmärtämään, ettei aina tarvitse suorittaa: ei tarvitse olla täydellinen ja jaksava ja yhteiskunnan painostuksen mukainen.

– Opintojen pitkittyessä nuorelle pitäisi tehdä tarkka suunnitelma jonkun virallisen tahon kanssa, jota myös seurataan.

Työelämä:
– Pitäisi olla helpompia tapoja työllistyä käytännönoppimisella.

– Joskus hyvä työpaikka vaihtoehto menee sivusuun, koska ne ovat tarkoitettu pitkäaikais-työttömille. Pitäisi olla nopeampia palveluita, jotka palvelisivat paremmin juuri työttömäksi jääneitä.

– Töissä nuoren pitää olla skarppi ja utelias: olla valmis oppimaan uutta, etsiä itse työ-tehtäviä, tuoda esiin omaa mielenkiintoa, olla rohkea. Myös työnantajan tai työkavereiden tulisi osata kysellä nuorelta niitä asioita, joissa tämä voisi olla avuksi.

Arki:
– Jotta nuori jaksaisi arjessaan tulisi hänellä olla tukiverkosto, joka osaltaan huolehtisi siitä, että nuori syö, nukkuu, poistuu asunnosta ja pitää yllä päivärytmiä. Esimerkiksi vapaaehtois-työstä voi löytyä nuorelle motivaatio –tai uskonnosta. Harrastusten kanssa ongelmaksi nou-see usein se, että kaikki maksaa. ”Jokaisella ihmisellä on kipinä sisällä ja se pitää löytää.”

 

Seuraava asiakasraati J-Napissa 8.7 klo 16.15!

 

Hanna-Mari Partanen
sosiaalityöntekijä
Nuorten aikuisten palvelukeskus

Kommentoitnti on suljettu.