Yksi on joukosta poissa

Olen ollut J-Napissa sossuna enemmän tai vähemmän aktiivisesti keväästä 2013 alkaen. Tulin aluksi tekemään vain kuukauden sijaisuuden, joka muuttui kolmeksi kuukaudeksi ja sitten vuosiksi. Vuoden 2014 alusta olen ollut täällä oikeastaan koko ajan. Joka kerran, kun olen ollut lähdössä sijaisuuden päätteeksi, työkaverit ovat nauraneet partaansa ja todenneet kokemuksen syvällä rintaäänellä, että ”et sä mihinkään lähde!” Meillä on Napissa sellainen sisäpiirin vitsi (joka usein kyllä on niin äänekäs, että sen kuulevat ulkopiiriläisetkin), että olemme kuin vanha pariskunta: näemme toisiamme aika paljon, ja välillä volyymi nousee aikamoiseksi väittelyiden tuoksinassa. Töihin tullessa tuntuu siltä, kuin olisi ollut täällä töissä jo ainakin 10 vuotta. J-Napin porukka on hitsautunut niin yhteen, että tuntuu vaikealta ajatella itseään missään muussa porukassa. Täällä on ollut jokaiselle oma paikka tehdä työtä, toinen toistaan tiimissä tukien. Siksi tuntuukin haikealta sanoa, että olen jäämässä tästä porukasta pois. Hanna-Mari palaa opintovapaaltaan 1.6. ja minä jään pois näistä hommista 19.5.

On tuntunut hieman vaikealta sanoa nuorillemme, että olen lähdössä. Epäilen, että he kestävät nämä uutiset paremmin kuin minä. Odotettavissa toukokuun lopussa saattaa olla muutama itkuntyrskähdys, vaikka onneksi Hanna-Mari ei ole silloin toimistolla pahentamassa tilannetta (hän on ehtinyt jo kerran itkeä lähtöäni aiemman työsuhteen lopussa). Itselleni henkilökohtaisesti J-Napissa työskentely on tuntunut valtavalta etuoikeudelta: en voisi kuvitella parempaa yksikköä. Tai parempi se voisi olla oikeastaan vain, jos saisimme lisää  työntekijöitä ja resursseja toimintaansa. Anna-Kristiina onkin ilmoittanut kovaan ääneen useassa tilanteessa että ”J-Nappia parempaa työpaikkaa et kyllä tule löytämään!” ja hän on varmasti ihan oikeassa. Harvoin käy niin, että mielenkiintoisen työn ja työtä tukevan tiimin lisäksi voi saada vielä mahdollisuuden kehittää toimintaa jatkuvasti. J-Napin nuoret ovat meille kaikille syy tulla päivästä toiseen toimistolle, lähteä kotikäynneille sekä verkostopalavereihin.

J-Napin voisi tiivistää siten, että täällä sua kutsutaan nimellä. Hyvä esimerkki tästä on eräs tilanne nuoren kanssa, kun kysyin häneltä, varataanko hänelle sossun aika, tarkoittaen siis itseäni. Hän sanoi, että varataan vaan, ja kirjoitti muistilapulle valmiiksi ”sossun aika”. Katsoin kalenterista hänelle ajan ja  hän totesi, että eihän tämä mikään sossun aika ole, vaan aika Nellille, ja viivasi sossun yli. Meidän nuoremme ovat koko J-Napin nuoria, ja sen vuoksi täältä lähteminen on hieman helpompaa. Ne nuoret, joiden kanssa olen saanut työskennellä, ovat hyvissä käsissä täällä J-Napissa. 

Oma jatkosijoituspaikkani sijaitsee etelässä, tosin en vielä tiedä, missä. Melko varmasti voin kuitenkin sanoa, että J-Napista voi lähteä, mutta J-Nappi ei lähe susta. Aion viedä J-Napin arvot ja työtavan mukanani uusiin haasteisiin.

Iso kiitos nuorillemme, työkavereille sekä yhteistyökumppaneille!

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Nelli

Nellin kuva

Toimeentulotukea voi hakea sähköisesti Hyvis.fi palvelun kautta!

Mene osoitteeseen Hyvis.fi ja klikkaa Keski-Suomen sivuille.

Valitse esimerkiksi sivun vasemmasta yläkulmasta kohta Sähköinen asiointi.

Sen jälkeen löydät vasemmalta palstalta kohdan Yhteydenotto-lomakkeet.

Sivun alhaalta löytyy Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimi-otsikon alta kohta Aikuissosiaalityöhön.

Sen jälkeen joudut kirjautumaan sisään pankkitunnuksillasi.

Tämän tehtyäsi voit lähettää Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle yhteydenottopyynnön, johon kirjoitat: Haluan hakea toimeentulotukea sähköisesti.

Sen jälkeen odotat (n. 7 arkipäivää), että sosiaalitoimesta luodaan yhteys sinun ja heidän välille. Kun tämä on tehty, saat ohjeen miten toimeentulotukea haetaan sitä kautta.

TIVOLI

SATEENKAARI2MINNASOMPRERO

ME HURJAPÄÄT!

Porkkanahankkeemme toinen tapahtuma oli Suomen Tivolissa tiistaina 10.5. Tapahtuma keräsi hyvän määrän osallistujia, meitä oli yhteensä 19!

Alussa sade kasteli meidät päästä varpaisiin, mutta onneksi olimme varanneet mukaan sadetakkeja, jotka hieman suojasivat menoa. Aurinko kuitenkin pilkahteli ja saimme myös ihailla komeita sateenkaaria.

Laitteita tuli testattua monenmoista ja kyllä niin taisi käydä, että kovimmin laitteita jännittivät itse työntekijät ja kiljuminen oli sen mukaista.. :)

Tapahtuma osoitti, että iloiselle, leikkimieliselle ja yhteisölliselle tapahtumalle on tarvetta ja hyötyä. Nuorten antamat palautteet tapahtumasta olivat varsin myönteisiä ja paras palaute oli tietysti se, että nuoret viihtyivät kanssamme ja näyttivät nauttivan illasta.

Melkein selvitetyt mysteerit!

Tupa täynnä

Tupa täynnä

Viime perjantaina kävimme porukalla selvittämässä Mysteerihuoneen mysteereitä Porkkana-hankkeen rahoilla. Osallistujia riitti viisi henkeä kahteen eri joukkueeseen. Kummallakin joukkueella jäi hiuskarvan verran selvittämättä ennen kuin aika loppui. Ei hullumpaa ensikertalaisilta!

Mysteerihuoneen jälkeen kävimme kahvilla ja leivällä. Yhteinen mielipide kaikilla taisi olla se, että iltapäivä oli ollut kokemisen arvoinen. Oli ollut hienoa rasittaa aivosoluja ja kokea jotain uutta. Aika moni meistä lähtisi vastaavaan toimintaan uudestaan mukaan! Se onkin mahdollista esimerkiksi ensi syksynä, kun J-Nappi lähtee käymään Prison Island seikkailussa. Ilmoittaudu mukaan jos kiinnostaa!

Mysteerihuonevierailumme oli siis osa J-Napin Porkkana-hanketta, jossa tarjoamme nuorillemme erilaista tekemistä ja tapahtumaa ilmaiseksi! Jatkossa meillä on vuorossa mm. Tivolia, Särkänniemeä, ratsastusta ja kesäteatteria. Ilmoittautua voit omalle työntekijällesi!