J-Napin kevään ja kesän tapahtumat ja ryhmätoiminta

- 21.5 klo 13-15 J-Napin kesäkauden avajaiset Mataran nurmialueella

– 4.6 alkaen torstaisin klo 12-15 pelailua J-Napissa (WiiU, lautapelit ym.)

– 1.7 klo 13-15 J-Napin kesäkiertue, Säynätsalo Viertolan piha-alue: grillausta ja tsillausta

– 8.7 klo 13-15 J-Napin kesäkiertue, Tikkakoski Aaron laavu (Tikkakosken ladun ylläpitämä): grillausta ja tsillausta

– 15.7 klo 13-15 J-Napin kesäkiertue, Keltinmäki Kultalakki piha-alue: grillausta ja tsillausta

– 22.7 klo 13-15 J-Napin kesäkiertue, Huhtasuo/Keltinmäki (paikka tarkentuu myöhemmin): grillausta ja tsillausta

– 29.7 klo 13-15 J-Napin kesäkiertue, Lehtisaaren retki (jos tarpeeksi osallistujia)

 

Lisäksi tule mukaan 13.5 klo 13 alkaen pelitapahtumaan, jonka järjestää Hyvinvointia Huhtasuolle hanke ja Oiva hanke yhteistyössä. Oivan ja Ilonan tiloissa Matarankatu 6 A 2, 2 kerros!! Pelitapahtuma klo 13-17 ja jatkuu laneina tästä eteenpäin.

KELA:n takaisinperintä tiukentuu

Kela on muuttanut ohjeitaan tukien takaisinperinnästä. Aikaisemmin takaisinperittäviä etuuksia on voinut maksaa suunnitellusti pienissä erissä.  Muutoksen myötä vastaisuudessa takaisinperittävä summa pitää maksaa kerralla pois ulosoton uhalla.

 

Vastaisuudessa on oltava entistä tarkempi, jos KELA on maksanut liikaa esimerkiksi opinto- tai asumistukea. KELA on nimittäin antanut uusia ohjeistuksia takaisinperinnästä, mikä hankaloittanee monilla velan takaisinmaksua. Pahimmillaan uusi ohjeistus voi johtaa ulosottoon ja maksuhäiriöihin.

Aikaisemmin takaisinmaksusta on voinut laatia maksusuunnitelman. Toisin sanoen aikaisemmin on voinut sopia KELA:n kanssa lyhentävänsä velkaa toisesta etuudesta tietyn summan joka kuukausi. Lyhennys ei ole yleensä vaikuttanut toimeentulotukeen, koska tulona toimentulotukilaskelmassa on huomioitu vain tosiasiallinen tilille tullut summa. Jatkossa koko velka pitäisi kuitenkin maksaa kerralla pois. Muuten velka menee ulosottoon.

KELA perustelee muutosta asiakkaiden oikeusturvalla, jotta nämä eivät velkaantuisi lisää. Uusi käytäntö koskee erityisesti pienituloisia asiakkaita, joiden kohdalla KELA ei jatkossa hyväksy entiseen tapaan maksusuunnitelmia.

Velkojen menemisestä ulosottoon seuraa maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkintä voi olla este esimerkiksi kotivakuutuksen saamiseen, mikä voi johtaa pahimmassa tapauksessa jopa asunnottomuuteen. Sosiaalityöntekijät ovat huolissaan uudesta linjauksesta.

Hyötyä uudesta linjauksesta voidaan nähdään olevan vain sellaisille asiakkaille, joilla entuudestaan on velkoja ulosotossa. Tällöin KELA ei enää jatkossa perisi saataviaan jopa vastoin asiakkaiden tahtoa, vaan velat siirtyvät ulosottoon odottamaan parempia aikoja.

 

Katso lisätietoja:

Kun ulosotto hallitsee elämää [https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2015/04/17/kun-ulosotto-hallitsee-elamaa/]

Opiskelijat ja muut pienituloiset, varautukaa pahimpaan: Kela perii kaiken kerralla ja uhkaa ulosotolla [http://kioski.yle.fi/omat/opiskelijat-ja-muut-pienituloiset-varautukaa-kela-perii-kaiken-kerralla]

 

Tekstin on kirjoittanut sosiaalityön harjoittelija Sami Markuksela.

Yläasteikäisten rahapelaaminen kytkeytyy päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttöön

THL Tiedote 17.4.2015

 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä tutkimus osoittaa, että 15–16-vuotiaiden poikien viikoittainen raha-automaateilla pelaaminen oli lisääntynyt vuosina 1995–2011. Sen sijaan tytöistä yhä useampi ei pelannut lainkaan raha-automaattipelejä. Vuonna 2011 viikoittain raha-automaattipelejä pelaavat nuoret käyttivät useammin päihteitä ja tupakkatuotteita kuin harvemmin pelaavat.

Raittius on lisääntynyt niiden nuorten – erityisesti poikien – parissa, joka eivät pelaa lainkaan tai pelaavat harvemmin kuin kerran viikossa.

Raha-automaateilla viikoittain tai useammin pelaavista harva on raitis. Usein pelaavien tyttöjen keskuudessa raittius on jopa vähentynyt seurantajakson aikana ja lähenee tässä ryhmässä nollaa prosenttia.

Kasautuvan riskikäyttäytymisen taustalla voi olla samankaltaisia esimerkiksi kotioloihin, sosioekonomiseen taustaan tai persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta, ennen kuin voidaan sanoa, mitkä asiat näihin kehityskulkuihin vaikuttavat.

Humalajuominen ja kannabiskokeilut tytöillä poikia yleisempiä – paljon pelaavat riskiryhmässä

Humalajuominen on raha-automaattipelejä pelaavien parissa yleisempää kuin pelaamattomien. Esimerkiksi useammin kuin kerran viikossa pelaavista tytöistä noin 70 prosenttia joi itsensä humalaan kuukausittain. Pelaamattomista tytöistä näin teki sen sijaan vain noin 20 prosenttia. Tyttöjen humalajuominen oli tutkimuksen mukaan poikien humaltumista yleisempää.

Tupakointi on vähentynyt kaikissa muissa, paitsi eniten raha-automaattipelejä pelaavien tyttöjen ryhmässä. Nuuskan käyttö on yleistynyt kaikilla tutkituilla tytöillä, pojilla sen sijaan ainoastaan eniten pelaavien ryhmässä.

Kannabiksen kokeilu on lisääntynyt useammin kuin kerran viikossa pelaavien tyttöjen ja poikien parissa. Pelaamattomien kokeilut olivat pysyneet samalla tasolla. Kannabiskokeilut olivat tytöillä tavallisempia kuin pojilla.

Yläasteella haetaan rajoja – suojelevatko ikärajat haitoilta?

Lakisääteiset ikärajat tarjoavat mahdollisuuden haittojen ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. Tutkimuksen seuranta-aikana sekä tupakkatuotteiden että rahapelien ikärajoja tiukennettiin erityisesti alaikäisten suojelemiseksi. Nykyään myös kaikkien rahapelien ikäraja on 18 vuotta.

”Tarvitaan lisää keinoja, jotta ikärajoja myös noudatetaan. Nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset ovat tässä avainasemassa – erityisesti vanhemmat”, kertoo THL:n erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulos.

Alkuperäinen artikkeli ”Ikärajoja ja rajojen kokeilua – Raha-automaattipelejä pelaavien 9. luokkalaisten alkoholin, kannabiksen ja tupakkatuotteiden käyttö vuosina 1995–2011” ilmestyi 17. huhtikuuta Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.


Lähde: THL-julkaisut

 
 

Tiedote 17.4.2015

   
 

Tutkimuksen ja käytännön yhteydestä

Kävimme J-Napin sossuporukalla eilen aikuissosiaalityön kevättapaamisessa Jyväskylän yliopistolla. Itselleni tällainen tapaaminen oli ensimmäinen sorttiaan, mutta huomasin heti, minkä vuoksi ne ovat olleet Jyväskylässä perinne jo hyvin pitkään. Pitkän linjan sosiaalityön lehtori Jorma Hänninen kertoi, että yliopiston ja käytännön sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä on vaalittu Jyväskylässä jo 80-luvulta lähtien.

Windowsin valmis kuvanäyte

Yhteistyössä on voimaa!

 

 

 

Jatka lukemista