Unelma paremmasta – arvot ja etiikka sovittelutoiminnassa sekä J-Napissa

Kesäinen maisemakuvaTätä kirjoittaessa Valtakunnalliset sovitteluseminaaripäivät 27.–28.4.2013 ovat Jyväskylässä vasta edessä. Keski-Suomen sovittelutoimisto on järjestänyt sen yhdessä Sovittelun tuki ry:n kanssa. Olemme saaneet puhujiksi arvovaltaista joukkoa kuten tilaisuuden avaajaksi kan-sanedustaja Pekka Haaviston. Sovittelun työntekijöiltä ja sovittelun vapaaehtoisilta päivät ovat vaatineet paljon aherrusta. Samalla juhlimme Jyväskylän sovittelutoiminnan 25-vuotispäiviä. Itse toimin sekä Keski-Suomen sovittelutoimiston että J-Napin johtajana. Nuoret ovat keskeisessä asemassa kummassakin toiminnassa. Tämän takia ajattelin tuoda esille välillä myös sovittelua.

Mitä sitten sovittelu oikein on? Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että se perustuu keskusteluun ns. dialogiin. Sovittelussa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri tai riidan osapuolet saavat mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta vapaaehtoisten sovittelijoiden tai sovittelun työntekijöiden läsnä ollessa. Keskeisenä tavoitteena on rikosten uusimisen ehkäisy. Erilaisten tehtyjen tutkimusten mukaan juuri nuorten kohdalla sovittelu vähentää riskiä rikoksen uusintaan. Sovittelun kautta ymmärretään, että teoilla on seuraukset ja nähdään myös, miten tehty rikos on vaikuttanut vastapuoleen. Jatka lukemista

Opioidikorvaushoito toimii apteekeissa

 
MEDIUUTISET 24.4.2013

Opioidikorvaushoidossa käytettävän Suboxonen toimittaminen apteekeista suoraan asiakkaille on toiminut pääosin hyvin. Asia selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin International Journal of Drug Policy -lehden huhtikuun numerossa.
Tutkimukseen osallistuneista apteekeista vain neljäsosalla oli ollut palvelussa ongelmia. Korvaushoitolääkkeen toimitus apteekista on kuitenkin yhä pienimuotoista, sillä vain joka kymmenes korvaushoitolääkitystä käyttävä potilas haki lääkkeensä apteekista.
Kaikki apteekit totesivat opioidikorvaushoitopotilaiden palvelemisen sujuneen joko erittäin hyvin tai melko hyvin. 26 prosentilla apteekeista oli kuitenkin ollut ongelmia korvaushoitoasiakkaiden palvelemisessa.Yleisimpiä ongelmia olivat lääkkeiden hakeminen väärään aikaan ja epäselvyydet resepteissä tai maksusitoumuksissa.
Ongelmat olivat yleisempiä apteekeissa, joissa oli useampia korvaushoitoasiakkaita.Yhteistyö hoitavan taho kanssa sujui vastaajien mielestä joko hyvin tai melko hyvin. Kuitenkin 80 prosenttia vastaajista koki, että korvaushoitolääkkeen apteekkijakelussa olisi kehitettävää.
Apteekit toivoivat esimerkiksi rahallista korvausta jakelusta ja lisäkoulutusta henkilökunnalle.

Valvonta ei sovi apteekkeihin
Apteekit ovat voineet toimittaa buprenorfiinia ja naloksonia sisältävää Suboxonea suoraan potilaille vuodesta 2008 alkaen. Apteekkijakelun edellytyksenä on apteekkisopimus, ja potilaiden tulee olla hyvässä hoitotasapainossa.
Apteekeilla on merkittävä rooli korvaushoitopotilaiden hoidossa monissa maissa, kuten Australiassa ja Isossa-Britanniassa. Niissä apteekit ovat mukana hoidon seurannassa ja valvovat lääkkeiden ottoa.
Suomalaisista apteekeista 80 prosenttia koki, ettei korvaushoitolääkkeiden ottamisen valvonta sovi niille. Tästä huolimatta 85 prosenttia vastaajista olisi valmiita ottamaan lisää korvaushoitoasiakkaita.

Erpo Pakkala

Varhaislapsuuden stressitason vaikutukset tytöillä

Varhaislapsuuden stressitaso altistaa myöhemmälle ahdistuneisuudelle.

Perheen stressin korkea taso varhaislapsuudessa voi herkistää tyttöjen aivot ahdistumiselle myöhemmällä iällä, yhdysvaltalaisen Wisconsin-Madison yliopiston tiedemiesten tekemän tutkimuksen mukaan. Tutkijat käyttivät funktionaalista MRI-kuvausta 57 nuoren aivojen kuvantamiseen ja vertasivat tietoja vanhempien kertomuksiin perheen stressitilanteesta lasten syntymän jälkeen sekä useina muina ajankohtina heidän elämänsä aikana. He totesivat, että vauvoista, joiden äiti oli ollut stressaantunut, kasvoi esikoululaisia, joiden kortisolitaso oli tavallista korkeampi. Lisäksi tytöillä, joiden kortisolitaso oli korkea, ilmeni 14 vuotta myöhemmin vähemmän viestintää niillä aivojen alueilla, jotka liittyivät tunteiden säätelyyn. Sekä korkea kortisoli, että erot aivojen toiminnoissa ennustivat nuoren suurempaa ahdistuneisuutta 18 vuoden ikäisenä. Nuorilla miehillä ei tutkimuksessa todettu mitään näistä toimintamalleista.

Lähde: Nature Neuroscience, Psyk.fi 1-2013

Mistä on Nuorten aikuisten palvelukeskuksen sosiaalityö tehty?

Nuorten aikuisten palvelukeskuksen asiakastyön alettua sosiaalityöntekijöillä ovat osa asiakkaista kyselleet ”Mitä se työskentely täällä Napissa oikein on?”. Me sosiaalityöntekijät olemme kovasti yrittäneet kertoa siitä, mitä sosiaalityö Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa on ja miten se eroaa perinteisestä aikuissosiaalityöstä, mihin on totuttu.

Ajattelin, että tänne blogiinkin olisi hyvä aukaista hieman meidän sossujen työtä!

Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa työskentelee siis 3 sosiaalityöntekijää. Nuorten aikuisten palvelukeskuksen sosiaalityö on kokonaisvaltaista työtä, jossa pyritään asiakaslähtöisesti, asiakasta kuunnellen, yhteistyössä muutokseen asiakkaan elämässä, muutokseen parempaan suuntaan. Joskus myös se, etteivät asiat mene huonompaan suuntaan on jo hyvä välitavoite. Muutokseen pyritään asiakasta motivoimalla, auttamalla, ohjaamalla, kuuntelemalla, olemalla läsnä. Tavoitteita pyritään miettimään asiakkaan kanssa yhdessä. Yhdessä mietitään myös mikä auttaisi tavoitteiden saavuttamisessa ja mistä muualta olisi mahdollista saada apua matkalla kohti tavoitteita. Tavoitteet voivat olla suuria tai pieniä: vuorokausirytmin parantumisesta asunnottomuuden loppumiseen, tekemistä päivään tai irti huumeista. Jokaisen asiakkaan tavoitteet ovat erilaisia ja yhtä tärkeitä.

No mitä se sitten käytännössä on? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä kartoittaa alussa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti. Käydään siis suomeksi sanottuna läpi asiakkaan koulutustaustaa, työkokemusta/harjoittelukokemusta/pajakokemusta, nykyistä työ/työttömyys/opiskelu tilannetta, taloustilannetta, asumista, terveydentilaa (fyysinen psyykkinen), mielialaa, hoitotahoja/muita viranomaistahoja, vapaa-aikaa, päihdeasioita, sosiaalista verkostoa, tulevaisuuden suunnitelmia ym. ym. Tästä kartoituksesta nousevat sitten yhteisen keskustelun pohjalta esille asiakkaiden toiveet ja tavoitteet, joiden saavuttamisessa sosiaalityöntekijä pyrkii auttamaan. Sosiaalityöntekijä tapaa asiakasta vähintään kerran kuukaudessa (toimistolla tai muualla) ja yhdessä mietitään asioiden etenemistä. Työ on rinnalla kulkemista elämän aallokoissa. Välillä voi tulla takapakkiakin, mutta se on vain elämään ja sieltä noustaan yhdessä! Sosiaalityöntekijä pyrkii tekemään työtä verkostoituen ja hyödyntäen asiakkaan jo olemassa olevia verkostoja ja luo myös uusia. Koko työn tavoite on tehdä meistä sossuista tarpeettomia eli tavoitteena olisi tilanne, missä asiakas ei enää tarvitse sosiaalityötä, asiakas on esimerkiksi päässyt opiskelemaan tai töihin ja asiat ovat mallillaan.

Aina asiakas ei ole motivoitunut tai ei jaksa asettaa itselleen tavoitteita. Psykiatrinen sairaanhoitajamme Kimmo Jouhki on sanonut hyvin naulan kantaan, ettei asiakkaan tarvitsekaan olla valmiiksi motivoinut kun tulee meille, meidän tehtävämme on saada asiakas motivoitumaan!

Miten sitten Nuorten aikuisten palvelukeskuksen sosiaalityö eroaa perinteisestä aikuissosiaalityöstä? Vaikka pyrimme tapaamaan asiakkaita aikavarauksilla, voi meille tulla käymään myös ilman aikakavarausta. Ajanvaraus on silti toivottavaa, että paikalla on joku ottamassa varmasti vastaan. Pyrimme tapaamaan asiakkaita tilanteen vaatiessa tiiviimmin kuin vain kerran kuukaudessa. Pyrimme räätälöimään siis työskentelyä. Pyrimme verkostoitumaan. Nuorten aikuisten palvelukeskuksella on moniammatillinen tiimi. Sosiaalityöntekijät pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman paljon asiakkaiden kanssa myös Napin oman psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista osana työtä. Emme anna myöskään asiakkaiden syrjäytyä, koska emme jätä asiakkaita rauhaan :D Pyrimme olemaan yhteydessä asiakkaisiin niin puhelimitse, kirjeitse kuin myös sosiaalisen median kautta. Mikäli asiakasta ei kuulu eikä näy pitkään aikaan, niin järjestämme kotikäynnin.

Nuorten aikuisten sosiaalityö on koko ajan muotoutumassa ja otamme mielellämme myös kehittämisehdotuksia vastaan! Rakennetaan yhdessä Napin sosiaalityöstä toimiva kokonaisuus!

– Hanna-Mari Partanen
  sosiaalityöntekijä
  Nuorten aikuisten palvelukeskus

Keväinen tervehdys etsivästä työstä!

Etsivää työtä tehdään Jyväskylässä yhdeksän etsivän voimin ja olemme täällä nuoria varten.   Tarjoamme maksutonta ohjausta ja tukea niille 15 -29, jotka ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuten tarvitsevat apua erilaisten asioiden hoitamisessa. Periaatteenamme on, että meitä ei tarvitse tulla tapaamaan vaan me menemme tapaaman nuorta sinne, minne hänen on helpoin tulla. Voimme siis sopia tapaamisen kahvilaan, kotiin, etsivien toimistoon, virastoon tai koululle. Toivomme, että nuorilla olisi mahdollisimman matala kynnys ottaa meihin suoraan yhteyttä. Olemme nuoren apuna etsimässä mielekkäitä opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikkoja, keinoja arjen sujumiseen sekä mahdollisia hoitopolkuja. Sekä olemme apuna kartoittamassa nuoren vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä tuemme tulevaisuuden suunnittelussa. Työhömme kuuluu paljon myös neuvontaa asioiden hoitamisessa mm. avustamme hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä.  

Meidät tavoittaa arkisin klo 8-16 puhelimitse, sähköpostitse tai facebookin kautta. Meihin voi olla yhteydessä nuoret itse, kaverit, vanhemmat, opettajat, sosiaalityöntekijät – kuka vain sellainen, jolla on huoli nuoresta! Lisätietoja etsivästä työstä löytyy
www.jyvaskyla.fi/etsivanuorisotyo

Terveisin:
Merja Angle
050 311 8169
merja.angle@jkl.fi
facebook.com/etsivanupa

Nuorisopalvelut, Jyväskylän kaupunki

Hanna Leino
050 311 8354
hanna.leino@jkl.fi
facebook.com/etsivahannaminna

Nuorten taidetyöpaja, Jyväskylän kaupunki

Hanna Rossi
050 432 7807
hanna.rossi@sovatek.fi
facebook.com/etsivahanna

Sovatek-säätiö