Info: Kimmo

Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? Julkaistu 14.11.2018 by Kimmo PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Oma esittelyni eli kuka on Kimmo Jouhki? 61 – vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, sairaala-apulainen sekä reservin lääkintäylikersantti. Tällä hetkellä osa-aikaeläkeläinen. 23 v. opiskelijapojan ja 33 v. sairaanhoitajatytön isä sekä tyttärenpojan pappa. Paljasjalkainen jyväskyläläinen patriootti. Harrastan voimailua, sekä kaksipyöräilyä moottorilla (Vespa 250 cc ie nykyisin). Hoitotyöni historiaa: Kahdella vuosituhannella ja viidellä vuosikymmenellä työskentelyä, josta liki 30 v. päihde- mielenterveysotteella työskentelyä takana. Työkokemukset hoitoalalta: 70-luvulla psykiatrinen hoitotyö suljetulla miesosastolla Sisä-Suomen sairaalassa. 80-luvulla psykogeriatrinen hoitotyö Tukholmassa sekä Tukholman Mariaklinikan suljetulla psykososiaalisella huumevieroitusosastolla. Turussa TYKS:n psykiatrian klinikalla akuuttien psykoosien vast.otto-osastolla, sosiaalisella kuntoutusos:lla sekä A-klinikkasäätiön vast.ottotyössä A-klinikalla. 90-luvulla yleissairaalapsykiatrinen hoitotyö K-SKS sekä lastenpsykiatrinen hoitotyö Haukkalan sairaalassa, lisäksi aikuisten päihdekuntoutustyöskentely Jyväskylän kuntoutuskeskuksessa, Häkkisessä. Jyväskylässä Mathilda-kodin projektityöntekijänä, jossa tutkin liikunnan merkitystä dementiaa sairastavien hoidossa. 2000-luvulla nuorisokotityötä Myllyjärven nuorisokodin arviointiyksikössä ja v. 2008 lähtien Nuorten Erityispalveluissa (Nepa) päihde- ja mielenterveystyössä. 2010-luvulla Jyväskylän psykososiaalisten palveluiden jengissä, sosiaali- ja perhepalveluissa ja nyt 1.1.2013 alkaen J-Napissa eli Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa päihde-ja mielenterveystyössä. Työskentelen ratkaisukeskeisesti sekä tukea antavasti. Tässä joitain periaatteita ratkaisukeskeisyydestä: 1. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja osaavia. 2. Jokainen vastaa omasta elämästään ja vaikuttaa muiden elämään. 3. Ihmisiä rohkaistaan kuuntelemaan toisia ja ottamaan toisten toiveita huomioon. 4. Ihmisiä tulee kannustaa elämään ja päättämään ihanteidensa ja tavoitteidensa mukaan. 5. Ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. 6. Ihmiset osaavat vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä yhteistyötä. 7. Ihmiset tekevät parhaansa itsensä ja läheistensä hyväksi. 8. Keskeisiä ongelmanratkonnassa ovat ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat sekä luovat ponnistelut asiansa hyväksi. 9. Ihmiset tietävät yleensä mikä on heille hyväksi ja milloin. 10. Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä. Mitä? Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (myöhemmin J-Nappi) päihde- ja mielenterveystyössä tehdään hoidon tarpeen arviointia, sosiaali- ja hoitotyötä nuorten itsensä, tarvittaessa heidän perheidensä ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tarvittaessa suunnitellaan ja ohjataan nuoren jatkohoitoja niin ikään eri yhteistyötahojen kanssa. Työssä seurataan nuorten päihde- ja mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kehitetään tarvittaessa jo voimassa olevia hoitotyön strategioita. Miten? J-Napista saa tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa mm. nuoren päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nuorta askarruttavissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja erilaisissa peliongelmissa. Nuorta ja tarvittaessa nuoren sosiaalista verkostoa tavataan yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisissa. Miksi? Nuoren päihteiden käyttö on aina vakava vaara nuoren fyysis-psyykkis-sosiaaliselle kehitykselle. Päihde- ja mielenterveystyön tarkoituksena on auttaa nuorta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan. Tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja. Päihderiippuvuudesta kärsivistä nuorista ja aikuisista lähes joka toisella on oirekuvan mukaan oheissairauksina myös mielenterveydellisiä sairauksia. Päihteiden väärinkäyttö ja vaikeat mielenterveyden häiriöt yhdessä ovat aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen selkeitä riskejä. Päihteiden käyttäjillä usein esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoottiset häiriöt sekä ADHD. Hyvä hoito on koordinoitua, strukturoitua ja riittävän pitkäkestoista, mutta samalla joustavaa ja nuorta kuuntelevaa. Hoidon tavoitteet asetetaan oireiden vaikeuden sekä tärkeimpien tarpeiden mukaan. Kenelle? J-Napin päihde- ja mielenterveystyön asiakkaat ovat jyväskyläläisiä, 18 – 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat itse tai joku muu huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, arjenhallintataidoista, opiskeluista, työnteosta. Älä epäröi yhteydenottosi kanssa, vaan ole rohkea ottaessasi ensiaskeleesi kohti uutta päivää! Pyrin kulkemaan mukanasi ja auttamaan sinua jaksamaan myös tulevaisuudessa! Et tarvitse lähetettä! Et tarvitse puhelinaikoja! Olemme somessa! http://www3.jkl.fi/blogit/nuortenpalvelukeskus/ http://www.facebook.com/jnappi.jkl http://www.twitter.com/J_Nappi http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki/nuortenaikuistenpalvelukeskus ”Ammattitaitojen on tuotava lisäarvoa tilanteeseen” Kimmo Jouhki Psykiatrinen .sairaanhoitaja Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupunki Hannikaisenkatu 11 - 13 FI-40100 Jyväskylä P. (014) 26 63547 gsm 050 592 5061 Email: kimmo.jouhki@jkl.fi

Eläköön eläköityminen!

Nyt on aika antaa tilaa nuoremmille ja astua hiljalleen taka-alalle. Työelämässä aloitin 16-vuotiaana eli v. 1974. Vuodesta 1982 olen aloittanut työskentelyni päihde-mielenterveysotteella ja sitä jatkan jos terveyttä riittää loppuun asti. 1.10.2018 jään osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja olen kaksi (2) vkoa eläkkeellä ja kaksi (2) vkoa töissä. Tätä jatkan aina siihen asti, kunnes jään kokonaan vanhuuseläkkeelle v. 2021. Jatka lukemista

Tarvitaanko opioideja?

Aloitan 10 kysymystä käsittävän artikkelikokonaisuuden blogissani opioideista.

Kipu. Voimakkaiden kipulääkkeiden käytöstä on kirjoitettu hurjia otsikoita etenkin Yhdysvalloissa, jossa lääkeriippuvuus on laaja ongelma. Milloin opioidien käyttö on tarkoituksenmukaista? Jatka lukemista

Fentanyyli

Fentanyyli

Fentanyyli on yksi voimakkaimmista käytössä olevista kipulääkkeistä. Se on euforiaa aiheuttava aine, joka on samalla tappavaa jo erittäin pieninä annoksina.

Fentanyyli on yksi toisen maailmansodan jälkeen keksityistä synteettisistä opioideista. Jatka lukemista

Melatoniini

Professori Markku Partisen mukaan valmisteen käyttöohjeet ovat vanhentuneet.

Uniongelmien hoitoon yleisesti käytettäviä melatoniinivalmisteita ei pidä ottaa vasta tuntia ennen nukkumaanmenoa, toteaa unitutkija ja neurologian professori Markku Partinen.
– Se tulisi ottaa viimeistään kuutta tuntia ennen unen keskikohtaa.
Jos käy nukkumaan klo 01 ja ottaa lääkkeen tuntia ennen, se on ehdottomasti liian myöhään.
Jatka lukemista

Kollektiivinen virtsanäyte

Kollektiivinen virtsanäyte

Jätevesitutkimus on ikään kuin laaja, kollektiivinen, mutta laimea virtsanäyte. Huumausaineet poistuvat ihmisen elimistöstä pääasiassa virtsan ja ulosteen mukana erilaisina aineenvaihduntatuotteina tai käytettyinä aineina. Jatka lukemista