Kaupungintalon kulmilta: Tarvitsemme uuden Lutakon tunnelin! Kaupungintalon kulmilta: Tarvitsemme uuden Lutakon tunnelin!

Myönnän heti alkuun, että otsikko on hieman provokatiivinen: pärjäämme Lutakossa kyllä yhdellä tunnelilla. Miksi sitten moinen otsikko, jos ei oteta huomioon sitä ilmeisintä syytä, että haluan ärsyttää edes jonkun tämän blogin lukemaan?Yksinkertaisesti siitä syystä, että mielestäni jatkossakin tarvitsemme Lutakon sataman, aukion ja tunnelin, siis Satamakadun alituksen, kaltaisia, Jyväskylää uudistavia ja sille uudenlaista elinvoimaa tuovia kaupunkikehityshankkeita. Hankkeita, jotka paitsi puhuttavat kansalaisia, myös parantavat asukkaiden viihtyisyyttä, edesauttavat uusien työpaikkojen syntymistä, rakentavat parempaa kaupunkikuvaa tai muuten lisäävät kaupungin vetovoimaa.

Tällaisia kaupunkia voimakkaasti muokkaavia hankkeita on Jyväskylässä onneksi syntynytkin säännöllisin väliajoin. Aiemmista vastaavista esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Kuokkalan silta ja kävelykatu. Kaikkien näiden tarpeellisuudesta on oltu myös voimakkaasti eri mieltä ja hyvä niin. Raikas ja railakas keskustelu kuuluu asiaan. Rohkenen myös väittää, ettei uudistus, jolle kaikki hymistelevät tyytyväisinä, voi edes olla riittävän kunnianhimoinen.

Tässä vaiheessa aika moni kysyy, eikö kaupungin nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessaan pitäisi vain keskittyä peruspalveluiden turvaamiseen ja unohtaa kaikenlaiset haihattelut uuden perään? Hyvä kysymys, mutta rohkenen olla eri mieltä. Väittäisin jopa, että nimenomaan tällaisina vaikeina aikoina kaupungin pitää normaaliakin aktiivisemmin etsiä uusia ideoita, joilla osaltaan piristää talouden kasvua ja yleistä ilmapiiriä.

Totta kai kaupungin päätehtävä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista tarjoamalla heille mahdollisimman laadukkaat peruspalvelut. Ylivoimainen valtaosa kaupungin rahoista käytetään jatkossakin niihin. Tämä koskee myös investointeja. Esimerkiksi Lutakon investoinnit on jaettu useammalle vuodelle niin, että enimmilläänkin vuonna 2011 niihin käytettiin alle 10 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Lopuilla rakennettiin ja korjattiin kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia sekä teitä ja puistoja. Kaupungin ei muutenkaan ole pakko olla aina itse maksajana, vaan mahdollistamalla yksityisten rahoittamia hankkeita voidaan saada paljon aikaan.

Mikä sitten voisi olla seuraava, riittävän rohkea ja kauas katsova avaus kaupungin kehittämiseksi? Sellaista minulla ei valitettavasti ole tässä esittää. Toki Hippoksen alueella voi nähdä ison potentiaalin kehittyä vähintään kansalliseksi liikunnan ja hyvinvoinnin ja niihin liittyvän huippuosaamisen ja liiketoiminnan keskittymäksi. Voi myös kysyä, onko kaupungin keskeltä maailman tappiin varattava noin neliökilometrin alue junien seisottamiseen, vai voisiko sen vapauttaa jollekin uudelle. Mutta nämä heitän nyt siis lonkalta. Parempia ideoita otetaan vastaan.

Timo Koivisto
apulaiskaupunginjohtaja

13 kommenttia aiheesta “Kaupungintalon kulmilta: Tarvitsemme uuden Lutakon tunnelin!

  1. Hyvää tekstiä Timo! Olen kanssasi melkolailla samaa mieltä joka asiasta! Monesti on itsekkin tullut mietittyä tuota juna-aseman ratapihan funktiota kaupungin keskustassa…

    Olisiko rantaväylä mahdollista toteuttaa hieman maan alla (kuten Lutakon “tunneli”) nykyisen ratapihan kohdalla niin, että keskusta voitaisiin yhdistää lutakon kanssa sekä rakentaa Jyväsjärven rantaan viityisää asumista ja toimistotilaa? Tällaisilla korkealaatuisilla projekteilla (yhdistettynä Jyväskylän hyvään koulutus- ja yritysosaamiseen IT:n osalta) voisi pyrkiä tavoittelemaan Suomeen entistä enemmän suuntautuvaa kansainvälistä IT-alan tutkimus- ja kehityspuolta ja luomaan lisää liiketoimintaa Jyväskylään.

    • Kiitos kommentista ja hyvästä ideasta! Tuota ehdottamaasi tapaa yhdistää keskusta Lutakkoon on jonkin verran tutkittukin. Pohjavesi asettaa alitukselle jonkinlaisia haasteita, mutta varmasti ne ovat jollakin tapaa ratkaistavaissa. Ratapihan alueen kehittämisen näkökulmasta ratkaisevaa on saada taloudellinen yhtälö kohdalleen. Siirtämällä tai kattamalla ratapiha olisi saatava aikaiseksi niin paljon uutta rakennusoikeutta, että sillä voitaisiin rahoittaa ainakin ylivoimainen valtaosa kustannuksista, joita esimerkiksi ratapihan siirtäminen ja rantaväylän painaminen syvemmälle aiheuttavat.Ratapihan siirtämisen osalta yksi ratkaistava kysymys on luonnollisesti myös, mistä sille löydetään uusi sijainti.

  2. Hyvin perusteltua asiatekstiä, kuten oli myös aikaisemmin lukemani Markun avausteksti…Hienoa että meillä kaupungin johdossa osataan katsoa asioita ja tulevia päätöksiä vastuullisesti ja ns pitkällä perspektiivillä…

  3. Hyvä avaus ja ei muuta kuin toimeksi. Ratapiha pois ja yksi rata sekä rantaväylä tunneliin ja tunnelin päälle liiketiloja ja asuntoja, ei paikka paljoa parane. Todellista kestävää kehitystä, palvelut lähellä jo nyt. Asunnot menisivät kaupaksi heti.

    Muuallakin suunnitellaan ratapihojen hyödyntämistä, miksei siis Jyväskylässäkin. Harmi, että kaupunki ehti lunastamaan Kankaan alueen. Nyt paukut menee sinne seuraavat 20-30 vuotta ja vasta sitten ehkä ratapiha, valitettavasti. Vai voisiko vielä tehdä jotain? Jospa valtio antaisi ratapihan kaupungille “elvytyksen nimissä”.

    Nyt kun Lutakko alkaa olla valmis ja sataman toiminnot saadaan kuntoon niin ratapiha jää kaupungin ja Lutakon väliin hirveän rumaksi “takapiha” alueeksi, joka pistää päivittäin silmään kaupunkilaisille ja matkailijoille. Voisiko kaupunki aloittaa aidosti miettimään täysin uudenlaista konseptia ratapihan poistamiseksi kaupungin keskustasta?

    • Kiitos kommentista! Tuolla ylempänä jo kommentoinkin ratapihan hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Sille olisi siis löydettävä jostain vaihtoehtoinen paikka, mikä edellyttää laajempaa seudullista tarkastelua. Ja talousyhtälö pitäisi saada kohdalleen.
      Mutta aivan kuten toteat, paikka olisi erinomainen täydennysrakentamiselle ja täyttäisi myös erinomaisesti mainitsemasi kestävän kehityksen ja kaupunkirakentamisen vaatimukset.
      Kankaan alue ja siihen panostaminen ei tälle hankkeelle muodostuisi esteeksi. Kankaalle totautetaan arvion mukaan kaupungin koko vuosittaisesta kerrostalotuotannosta noin 15 – 20 prosenttia eli rakennettavaa jää muuallekin. Toisaalta ratapihan rakentuminen toteutuisi parhaassa tapauksessakin varmasti ajallisesti sen verran myöhemmin, että iso osa Kankaasta on jo ehtinyt rakentua.
      Ratapihan kehittämistä uudelta pohjalta kaupunki siis on jo pohtinut ja varmasti se on esillä jatkossakin.

  4. Onhan se ihan mukava, että Neste – rallin väelle on hotellit ja tunnelit mukavasti tarjolla, mutta kalliiksi se veronmaksajille on tullut. Koko ajatusta on vaikea sulattaa, kun näiden imagohankkeiden vuoksi uimarantoja ja leikkikenttiä puretaan ja puistoja jätetään puskittumaan lähiöissä. Arjen tarpeet eivät näytä Koivistolla olevan ensimmäisenä mielessä, kun tunneleita rakentelee, rautateiden siirroista haaveilee ja Hipposta ehostaa. Musiikkikeskus kuulostaa tarpeelliselta ja järkevältä hankkeelta rautateiden siirtoon verrattuna. Niin myös uimarantojen ja lähipuistojen hoitaminen – niilläkin on imagomerkitystä ja työllistävää vaikutusta.

    • Kiitos kommentista! Ymmärrän kritiikkisi hyvin: samasta kaupungin budjetistahan rahoitetaan yhtä hyvin Lutakon aukion ja sataman uudistukset kuin vaikkapa mainitsemasi uimarannat ja leikkipuistot. Kaupunkihan päätti säästötoimenpiteenä luopua 19 leikkipaikasta. Niitä toki jäi jäljelle vielä 103 eli erittäin hyvin koko kaupungin kattava verkko. Uimarantojen osalta luovuttiin 19 ylläpidosta, mutta jäljellekin jäi edelleen 35. Vaikeita päätöksiä, mutta niitä talouden tasapainottaminen väistämättä merkitsee.
      Sitä en kyllä allekirjoita, että esimerkiksi Lutakon tai ylipäätään muiden ns. imagohankkeiden investoinnit olisivat ratkaiseva tekijä kaupungin heikon taloustilanteen takana. Kuten blogissakin totesin, Lutakon investointeihin ei suurimmillaankaan käytetty kuin alle 10 prosenttia kaupungin tuon vuoden kokonaisinvestoinneista (2011 Lutakko n. 7 milj. euroa, kokonaisinvestoinnit lähes 90 milj. euroa). Toisaalta kaupungin käyttömenojen kokonaissumma oli jo tuolloin lähes miljardi euroa, joten kyllä talouden epätasapainon takana ovat muut tekijät kuin Lutakon investoinnit.
      Lutakon uudistuksia ei ole rakennettu ralliväen tarpeisiin, vaan kaikkien kaupunkilaisten hyödynnettäväksi, viihtyisyyden lisäämiseksi ja monenlaisten tapahtuhmien toteuttamispaikaksi. Toisaalta Satamakadun painaminen aukion alle mahdollisti myös pysäköintilaitoksen toteuttamisen aukion alle. Tämä taas on mahdollistanut kahden uuden ison toimistorakennuksen toteuttamisen aukion reunalle. Ne taas ovat tuoneet työtä ja verotuloja, joilla kaupunki voi vaikkapa leikkipuistojen ylläpitoa rahoittaa.

  5. Harmi on se, jos Kankaan alueen suhteen tehdään hätiköityjä ratkaisuja ja rakennetaan äkkiä yksi kiviaukio lisää, vaikka voisi saada vetovoimaisen ja viehättävän alueen jokineen ja virkistysmahdollisuuksineen niin luontoa kuin teollistakin historiaa kunnioittaen. Toki on hyvä suunnitella uusia, uljaita projekteja, mutta oleellista olisi toteuttaa käynnissä olevat perusteellisesti. Nyt ajankohtaisessa Kankaan alueen projektissa pitäisi myös arvioida vaikutuksia pitkällä tähtäimellä.

    • Kiitos kommentista! Kankaan alueen suhteen ei miltään osin tehdä hätiköityjä ratkaisuja, vaan nimenomaan rakennetaan vetovoimainen alue, jossa on joki, erinomaiset virkistysmahdollisuudet sekä luontoa ja teollista perinnettä kunnioittava kaupunkiympäristö.
      Nythän keskustelua on käyty erityisesti Tourujoen uomavaihtoehdoista. Esillä on ollut vaihtoehto, jossa joki ohjattaisiin kulkemaan niin sanottua pitkää uomaa paikassa, jossa se ei ole koskaan kulkenut. Uomavaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on selvitetty poikkeuksellisen perusteellisesti ja eri vaihtoehdoilla on omat vahvuutensa.
      Omassa esityksessäni päädyin siihen, että jokea ja sen virkistyskäyttöä kehitetään nykyuomassaan ja viherkehää johon pitkää uomaa on esitetty toteutetaan laadukkaana viher- ja virkistysalueena puistoineen. Perusteluna esitykselleni oli se, etten näe pitkällä uomalla alueelle sellaista merkittävää lisäarvoa, jota ei jokea nykyuomassaan kehittämällä saataisi. Merkitystä oli toki myös sillä, että joen uuteen uomaan ohjaaminen maksaisi lähes kymmenen miljoonaa euroa ja silloinkin se valmistuisi vasta alueen rakentumisen myötä eli olisi valmis 10-15 vuoden päästä.

      • Miksi pitkää uomaa ei voi rakentaa jo vuosina 2016-2017? Tällainenkin aikataulu on esitetty mahdollisena. En myöskään ymmärrä, miten jokea voi “kehittää” nykyuomassaan, kun voimala aiheuttaa alajuoksulleen voimakasta eroosiota juoksutuspulsseillaan. Vai onko miljoonia maksava, eroosiota osaltaan pahentava, joenrannan luonnonsuojelualuetta uhkaava ja täysin turha ns. Tuonelan silta eräs ilmentymä tästä kehittämisestä? Siinä tapauksessa todella toivon, että nykyuoman kehittäminen jätetään tekemättä.

        Lisäksi pitkän uoman tuoma lisäarvo olisi laskettavissa. Esimerkiksi monitavoitearvioinnin internetkysely paljasti, että pitkän uoman koettu virkistys- ja muu arvo on rahanarvoista – minimissään 300 000 eur/vuosi ja tämäkin on hyvin varovainen alaraja-arvio. Näin lupaavasta hankkeesta pitäisi teettää oikea kustannus/hyöty-analyysi eikä mitään karvalakkiversioita.

        Myös pitkän uoman toteuttamiseen saatavissa olevan EU-tuen selvittämättä jättäminen kertoo siitä, että asiaa valmistelleilla tahoilla on ollut negatiivinen ennakkoasenne. Kaupunkirakennepalveluiden hankejohtaja Sandelinin mukaan EU:n LIFE+-hankerahaa haettiin ja saatiin hylsy. LIFE+:a ei kuitaan ole tarkoitettu tällaisiin projekteihin eikä asiantuntija-apua kunnon hakemuksen tekoa varten pyydetty esim. ELY-keskukselta. Vaikuttaa siltä, että hylkäämispäätöstä suorastaan toivottiin.

        • Pitkän uoman rakentaminen etupainotteisesti vuosina 2016-2017 on tutkittu. Aikainen toteutus edellyttää vuosien 2015–2017 aikana noin 24 miljoonan investointia Kankaalle. Summa muodostuu uuden uoman rakentamiskustannuksista 8 miljoonaa €, osin aikaistuvista kunnallistekniikan investoinneista 12,5 miljoonaa euroa ja aikaistuvista purkukustannuksista 3,5 miljoonaa euroa. Ilman uuden uoman rakentamista on arvioitu investointi tällä aikavälillä noin 10 miljoonaa euroa.

          Tourujoen kehittämiselle nykyisellä paikalla on monia vaihtoehtoja. Yksi niistä on vesivoimalaitoksen toiminnan lopettamisen mukanaan tuomat kehittämismahdollisuudet. Toinen vaihtoehto on kehittää nykyuomaa vesivoimalaitoksen toimiessa sekä voimalaitoksen ylä- ja alapuolisilta osilta ihmisten virkistyskäytölle sopivammaksi. Esim. Kankaan kohdalla voidaan tuoda terassi- ja laiturirakenteita veden äärelle, onki- ja uimapaikkoja.
          Eroosiota on virtaavassa Tourujoessa ollut jääkaudesta lähtien, eikä se lakkaa joesta vaikka vesivoimalaitos poistetaan. Tourujoen säännöstelyehtoja ja vesivoimalaitoksen automatisointia kehittämällä saadaan eroosiota lisääviä juoksutuspulsseja tasattua.

          Tourujoen yli suunniteltu uusi silta ei tule vaikuttamaan joen virtaamaan, joten sillä ei ole vaikutusta eroosioon. Uusi silta sijoittuisi luonnonsuojelualueen ulkopuolelle ja ohjaisi liikennevirrat sen ylitse, joten silta ei vaaranna luonnonsuojelualueen arvoja. Kevyen liikenteen sillan turhuudesta voidaan olla montaa mieltä. Silta kuitenkin lyhentää matkaa keskustaan, torille ja Harjun oppilaitosten suuntaan sekä mahdollistaa nopean, esteettömän kulkureitin vaihdoksi yksityisautoilulle.
          Kustannus/hyötyanalyysia on kehitetty SYKEn toimesta vesistöjen kunnostamisessa tilanteisiin, jossa vaihtoehtoina ovat nykytilanne tai kehitetty, painopisteinä mm. matkailu ja kalastus. Analyysin mittariston soveltaminen Kankaalle, jossa joki siirrettäisiin täysin urbaaniin ympäristöön asumisen ja työpaikkojen keskelle olisi erittäin haasteellista ja tulosten merkitys parhaimmillaankin viitteellinen. Arvion käyttäminen tilanteessa, jossa on useita vaihtoehtoja, olisi lisäksi edellyttänyt noin vuoden kestävää, yksityiskohtiin vietyä suunnittelua jokaisesta neljästä vaihtoehdosta.
          EU-rahoituksen selvittämiseksi ja hakemiseksi pitää olla selvillä mihin tarkoitukseen rahaa haetaan, millaisia summia ja mistä ohjelmasta. Ennen päätöstä uoman sijainnista ja siihen liittyvien kehittämistoimenpiteiden suunnittelua rahoitusta on mahdoton selvittää. Suurimmat EU-tuet vesistöjen kunnostamiseen ovat olleet noin 1 miljoonaa euroa suuruusluokaltaan ja kohdennettu kansallisella tasolla merkittäviin kohteisiin. Kalatiestrategiassa (valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012) on esitetty kalatien rakentamisen kärkikohteet Suomessa. Kärkikohteissa on mukana Keski-Suomesta Saarijärven reitin Leuhukosken ja Hietaman kalatiet. EU-tukien saamiseen vaikuttavat myös muut samanaikaisesti haettavat tukikohteet Euroopan laajuisesti sekä kulloinkin käynnissä olema ohjelmakausi.

          Aikaisemmassa LIFE +-haussa Kankaan viherinfran kehittämiseksi Jyväskylän kumppaneina olivat mm. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Lahden ja Espoon kaupungit, Aalto-yliopisto, Ympäristöministeriö, Tekes, Sitra, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Suomen viherympäristöliitto. Hyväkään hakemus hyvien kumppaneiden kanssa ei siis takaa rahoitusta.

  6. Kaupungin kehittämisen kannalta mieleeni juolahtavat ainakin seuraavat hankkeet:
    1. Pyöräilybaana keskustasta sillan kautta Kankaan alueelle ja sieltä vanhaa ratapohjaa pitkin Laukaan suuntaan.
    2. Kankaan alueelle joen uoman uudistaminen, kuten mielipidemittauksissa mainittiin. Koko paketti eli vaihtoehto 4. Kaupunki voisi pyytää joenvarsitonteista enemmän hintaa.
    3. Asukasmäärien lisääntyessä järveä kiertävän lenkkipolun kunnostaminen. Sekä Tuomiojärvi että Palokkajärvi tulevat mieleeni. Kummankaan kiertäminen ei onnistu rullaluistimilla. Heikko asfalttipinta ja hiekkaosuudet estävät kulun. Helpottaisi myös pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä.
    4. Pyöräilyn suosiminen kaupungin keskustassa. Esimerkiksi kirkkopuiston Kilpisenkadunpuoleisen parkkipaikan muuttaminen pyöräparkiksi. Kaupunkiin pyöräilevä tarvitsee ajopelilleen paljon vähemmän pysäköintitilaa, saastuttaa vähemmän ja tuo terveyshyötyjä.
    5. Autoilijoita kiinnostaa valtavasti Vaajakosken siltahanke, sillä aamuruuhkat ovat kaupungin muhkeimpia Vaajakosken liikenneympyrässä. Siltayhteys on vain karmean hintainen.