Kaupungintalon kulmilta: Talouden tasapainottamisessa tärkeää myös uuden kasvun ja työllisyyden tukeminen Kaupungintalon kulmilta: Talouden tasapainottamisessa tärkeää myös uuden kasvun ja työllisyyden tukeminen

Tuleva syyskausi on työntäyteinen. Valtakunnalliset hankkeet ja uudistukset saapuvat lausuntokierrokselle pikaisella aikataululla. Paikallisena ”kestoteemana” agendalla säilyy sitkeästi myös Jyväskylän kuntatalouden saattaminen kestävälle pohjalle. Käyttötalouden menoja on vähennettävä, koska tulot ovat riittämättömät. Palveluverkoissa kaivattavat muutokset ovat kiinteässä yhteydessä kaupungin henkilöstön eläkepoistuman hyödyntämiseen ja toisaalta tarvittaviin tuleviin investointeihin. Ne kun rahoitetaan lähtökohtaisesti velalla. Palvelutarpeiden kuitenkin kasvaessa kaupungin talous ei tasapainotu kestävällä tavalla, jollei myös kaupungin kassan tulovirtaa saada merkittävästi positiivisemmaksi. Tarvitsemme kipeästi uusia työpaikkoja ja uutta työtä.

Keski-Suomen työttömyysaste on valtakunnallisesti vertailtuna korkea. Keski-Suomen ELY -keskuksen kesäkuussa julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan maakuntaamme heikommin menee vain Kainuussa, työttömyysasteen ollessa työnvälitystietojen perusteella 16,8 %. Huolestuttavaa on työttömyyden nopea kasvu – sitä on tapahtunut kaikissa ammattiryhmissä, kaikilla koulutusasteilla ja 55–59-vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä. Vähintään yhtä vakavana ongelmana voidaan pitää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvua.

Jyväskylässä työttömyysaste on 18,0 %. Suurten kaupunkien välisessä vertailussa korkeampi työttömyysaste oli vain Lahdessa (18,1 %). Kaupungissamme korostuu sekä yli vuoden työttömänä olleiden korkea osuus ja toisaalta suuri korkeakoulutettujen ja ammattitaitoisten työttömien määrä. Jotain siis pitäisi todellakin tehdä. Mitä?

Tulevaisuuden työpaikat syntyvät entistä useammin yksityiselle sektorille ja etenkin pk-yritysten merkitys on kokonaisuudessa keskeinen. Kaupunki voi omalta osaltaan olla dynaamisen ja aktiivisen elinkeinopolitiikan kautta tukemassa uusien yritysten toimintaedellytyksiä. Tällöin on kyse käytännöistä ja tavoista, joilla esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan paikallisia tarpeita. Puhutaan siis huomattavasti laajemmasta, suunnitelmallisesta ja koordinoidusta kokonaisuudesta, kuin yksittäisten markkina-alueiden avaamisesta palveluja ulkoistamalla. Myös Jyväskylän seudun elinkeinopoliittisen yhtiön toimintaa kehitetään mm. kohdentamalla voimavaroja strategisesti tärkeisiin painopisteisiin ja tuotteistamalla niin kunnille kuin yrityksille tarjottavia palveluja vielä nykyistä paremmin tarpeita vastaaviksi.

Keskeinen keskustelun ulkopuolelle tipahtava teema on kuitenkin työllisyydenhoito. Suomalaiset kunnat eroavat toisistaan siinä, millä tavalla tähän tiiviisti elinvoimaisuuteen liittyvään kokonaisuuteen suhtaudutaan. Jyväskylässä on tehty hyvää työtä käytettävissä olevilla resursseilla, mutta varsinainen työllisyyspoliittinen keskustelu on jäänyt vähemmälle. On syytä kysyä, onko meillä kaupunkina yksinkertaisesti varaa jatkaa entiseen tapaan? Työttömyys etenkin pitkittyessään luo elämään epävarmuutta, taloudellisia vaikeuksia ja alentaa elämänlaadun ohella nykytiedon valossa myös elinikää. Korkea työttömyys on myös vakava kuntataloudellinen ongelma, muuta sen kokonaiskustannukset hahmotetaan heikosti. Toimeentulotukimenomme ovat noin 20M euroa vuodessa ja tiedämme, että pitkäaikaistyöttömyys käy käsi kädessä toimeentulotuen saajien määrän kehityksen kanssa. Työttömyyden seurauksena menetetään verotuloja, muiden välillisten vaikutusten ohella. Työmarkkinalainsäädännön uudistus lisää ensi vuoden alusta kuntien vastuuta etenkin pitkäaikaistyöttömyyden osalta lisäten kustannuksia edelleen.

Työllisyydenhoitoon erikoistuneet tahot tekevät hyvää yhteistyötä julkisen sektorin, järjestökentän ja yritysten välillä. Kaupungin rooli tässä kokonaisuudessa on keskeinen. Kyse on toimivista työtavoista, riittävistä resursseista ja vallitsevista asenteista. Työllisyydenhoito on nostettava poliittista päätöksentekoa ohjaavaan keskusteluun. Ongelmaan pureutuminen edellyttää yhteistä poliittista tahtotilaa – tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, mutta myös siksi. Yksittäisistä valonpilkahduksista huolimatta parempia aikoja ei passaa jäädä toimettomana odottamaan. On hyvä pohtia yhteisesti, mitä realisesti tarkastellen voisimme tehdä toisin tai paremmin.

Riitta Mäkinen
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Kommentoitnti on suljettu.