Kaupungintalon kulmilta: Edustamisen ilot ja kulut –hulvatonta tai ei Kaupungintalon kulmilta: Edustamisen ilot ja kulut –hulvatonta tai ei

Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi lauantaina 28.6 isolla palstatilalla jutun Jyväskylän kaupungin viranhaltijoiden maksu- ja luottokorttikäytöstä viimeisen kolmen vuoden ajalta. Jos jutusta odotettiin mahdollisesti jonkun asteista kesän uutispommia, taisi se kutistua nallipyssyn tussahdukseksi.  Koska juttua ei pyynnöstä huolimatta saatu hyvän tavan mukaisesti toimittajalta kenellekään kokonaisuudessaan kommentoitavaksi ja, koska joitakin hämmästelyjä on aiheesta minun korviini kantautunut, lienee syytä avata muutamia tosiasioita, joita jutussa ei toimittajan toimesta tuotu esille.Toimittaja oli ansiokkaasti koonnut muutaman kuukauden työn päätteeksi kokonaissummat korttikäytöstä kaupungissa vuositasolla ja kerännyt otannan ulkopuolista kiinnostusta herättävistä ostoista. Varsin maltillisena on kokonaisuus säilynyt. Isossa organisaatiossa kun tuppaa aina löytymään muutama sellainen, joka kokeilee systeemin toimivuutta ja sääntöjen rajoja. Huolestuttavampaa olisi ollut se, että summat olisivat radikaalisti laskeneet säästökuurin iskiessä.  Silloin olisimme todellakin voineet päätellä korttikäytännön olleen holtitonta ja valvonnan olematonta, kun käytöstä voi muuttaa hetkessä selvästi johonkin suutaan.

Jutussa vihjattiin, että kuinka ollakaan jutun tekemisen aikana kortin käyttöä koskevaa ohjeistusta on uudistettu, ikään kuin jutun teko olisi toiminut motiivina tai jopa pelotteena löyhien ohjeiden ja käytänteiden korjaamiseen. Tosiasia on kuitenkin se, että korttien käyttöä on alettu monestakin syytä seuloa ja ohjeistuksen uudistusta valmistella jo lomakauden alussa vuosi sitten 2013. En pitäisi ihmeenä, että toimittajan kiinnostus asiaa kohtaan on lähtenyt tietoon tulleesta vihjeestä, joka on ohjeen valmistelusta lähtenyt liikkeelle.

Edelleen arvostelun kohteena oli se, että alkoholitarjoilusta ei edelleenkään ohjeistusta ole. Toimittaja ei ehkä ole tietoinen siitä, että kaikissa organisaatioissa työtätekevät noudattavat lähtökohtaisesti aina kaikkia työantajan ohjeistuksia sekä esimiehen antamaa tilannekohtaista ohjeistusta, josta muodostuu se kokonaisuus, jonka puitteissa odotetaan toimittavan. Jos jotakin esimerkiksi alkoholitarjoiluun liittyvää sääntöä ei ole kirjattu maksukorttiohjeeseen, se voi olla vuosikausia voimassa olleessa kaupungin vieraanvaraisuutta ja tarjoilua koskevassa ohjeistuksessa, jonka kaupunginhallitus on säännöllisesti käsitellyt. Mikäli joku sitten toisin toimii, ryhdytään työnantajan toimesta niihin toimiin, jotka työnantajalla on käytössä. Vastoin kuin jutussa annettiin ymmärtää, näin on toimittu myös jutussa esitetyn selvän väärinkäytöksen osalta. Toki me emme kuitenkaan ole velvollisia julkistamaan työntekijöihin kohdistuvia kurinpidollisia toimenpiteitä.

Mitä tulee valvonnan ontumiseen, valvonta tältä osin toimii varsin tehokkaasti ja niin sanottu huijaushan ei juuri kannata, koska nykyaikana juuri nämä maksukortteihin perustuvat sähköiset järjestelmät mahdollistavat ostojen seurannan aina ostopaikan kassalle saakka.

Edustuskulut ovat aina kiinnostaneet suurta yleisöä. Viimeaikoina laajemmassa yleisessä keskustelussa on vilahtanut näkemyksiä siitä, että Suomessa edustuskulukäytänteet ovat muita pohjoismaita löyhemmät. Toisaalta valtiovalta on juuri tehnyt päätöksen palauttaa edustuskulujen vähennysoikeutta. Jossakin määrin sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön kuuluu myös edustamista ja kulttuurissamme se sisältää usein nykyisellään jo onneksi kohtuullistunutta alkoholitarjoiluakin.  On lopulta hyvä, että asiasta yleisesti keskustellaan, liittyy se sitten julkisen organisaation toimintaan tai muuhun toimintaan. Me tavalliset ihmiset kun maksamme myös ne yksityisen yrityksen edustuskulut, ostamiemme tuotteiden ja palveluiden hinnassa.

Me kaupungin puolesta toimivat jatkamme edelleen kohtuullista ja asianmukaista edustamiskulttuuria ja jatkamme tarvittaessa epäkohtiin puuttumista oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tästä eteenkin päin.

Tiina Mikkola
kaupunginlakimies

2 kommenttia aiheesta “Kaupungintalon kulmilta: Edustamisen ilot ja kulut –hulvatonta tai ei

  1. Kaupunginlakimies Tiina Mikkola kommentoi tällä palstalla 1.7.2014 sanomalehti
    Keskisuomalaisen ansiokasta artikkelia koskien luottokorttiostoja (KSML 28.6.2014).

    Käytyäni läpi molemmat kirjoitukset niin MM-jalkapallotermein tulos on

    Keskisuomalainen – Jyväskylä 6 – 0

    Tulos sisältää myös sanoman, että vain virheet tunnustamalla
    tapahtuu kehitystä ja ripaus nöyryyttä olisi samalla paikallaan.

    Jos pitää paikkansa, että kaupungin kirjanpitoon kirjataan tositteita,
    joista puuttuu liitteet ja selvitykset, niin sitten tämä asia
    saa uuden – vielä vakavamman ulottuvuuden.

    Yrityksissä ja yhteisöissä noudatetaan kirjanpitolakia ja
    tälläisia tositteita ei kirjata kirjanpitoon vaan rahat peritään
    tositteen laatijalta. Näin organisaatio oppii tekemään
    tositteet liitteineen oikein.

    Uusi kuntalaki on nyt lausuntokierroksella ja astunee voimaan
    1.1.2015. Toivottavasti rinnakkaislainsäädäntöä muokataan siten,
    että myös kuntasektorin on noudatettava hyvää hallintotapaa.

    Toivon lisäksi, että seuraavaksi toimittaja käy läpi Onnibus-hankkeen
    ja kertoo meille kaupunkilaisille mitä siinä oikein tapahtui.
    Aiheutuiko siitä kaupungille vahinkoa ja kuinka paljon.

    Kari Halttunen

  2. Kiitos kommentista. Olemme varsin samaa mieltä lain ja hyvän hallintotavan noudattamisen suhteen. Meidän on noudatettava laki kaikilta osin. Jos näin ei tapahdu, olennaista on, että lain ja ohjeiden vastaiseen toimintaan puututaan. Jyväskylän kaupungissa on näin myös toimittu niin entisen kuin uudenkin ohjeistuksen puitteissa.