Jyväskylän kaupunki » Jyväskylän Kangas » Tiedotteet

Jyväskylän Kankaan muutoksesta esitelmä ti 21.4.2015

Kirjoitettu | 17.04.2015 | Ei kommentoitu

Ensi viikon tiistaina 21.4. kuullaan FT Kimmo Lehtosen esitys Kangas ja sen muutos – keskustalähiön patologia osana Jyväskylän Talvi -kulttuuritapahtumaa. Tilaisuus alkaa klo 18  Aalto-salissa (Väinönkatu 7).  Lehtonen käy esitelmässään läpi Kankaan dokumentaation sisällöllisiä dimensioita ja pohtii dramaattisen muutoksen teemoja valokuvataiteen ja dokumentoinnin näkökulmista. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lehtonen on erityisesti valokuvaan ja sen teorioihin erikoistunut visuaalisen kulttuurin asiantuntija ja tutkija, joka on toiminut Luovan valokuvauksen keskuksessa alusta asti. Nyt 25. toimintavuotenaan keskus on käynnistänyt monivuotisen Kankaan tehdasalueen taltioinnin. Mittava kaupunkitilan muutos tallennetaan ja tulkitaan seuraavien vuosien aikana valokuvataiteeksi. Hanke on käynnistetty yhteistyössä Alvar Aalto -museon, Keski-Suomen museon ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Viime vuonna hankkeeseen liittyen järjestettiin kaksi Kankaasta kertovaa valokuvanäyttelyä sekä julkaistiin valokuvakirja.

Hankkeeseen liittyvä kirja, Kangas, metamorfoosi 1., ilmestyi viime vuonna.

 

Lisätietoja:

Kimmo Lehtonen, p. 040 701 4047, kimmo[at]kimmolehtonen.fi

Jyväskylän Talvi -tapahtuma: http://jyvaskylantalvi2015.blogspot.fi/

Kangas. Katoava tehdas -valokuvanäyttelyt viime vuonna: http://www.jyvaskyla.fi/ratamo/info/tiedotteet/2/0/70490

2 kävijää tykkäävät.

Kankaan Piippurannan asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa

Kirjoitettu | 31.03.2015 | Ei kommentoitu

Kankaan ensimmäinen asuinrakentamisen asemakaava Piippuranta hyväksyttiin maanantaina 30.3.2015 kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 21.1.2015 tarkistetussa muodossa sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon kortteleihin 41–43. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kankaan alueen uudisrakentamisen käynnistäminen. Maa-alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Vesialue ja pieni rantakaistale on Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan omistuksessa. Lisäksi Jyväskylän Energia omistaa pienen alueen vesivoima-laitoksen eteläpuolelta.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kankaan alueella Jyväskylän keskustan vieressä, ydinkeskustasta koilliseen Tourujoen itärannalla ja käsittää vanhan paperitehtaan eteläpuolista aluetta lähiympäristöineen sekä alueen Rusokinkadun jatkeelta Ailakinkadun risteyksestä pohjoiseen. Asuinrakentamisen on tavoitteena alkaa alueelle tämän vuoden syksyllä.

 

Lisätietoja:

Suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, p. 014 266 5033, pirjo.heinanen[at]jkl.fi
Hankejohtaja Anne Sandelin, p. 014 266 5051, anne.sandelin[at]jkl.fi

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/835

1 kävijä tykkää.

Kankaan kulttuurikuntokuuri

Kirjoitettu | 19.03.2015 | Ei kommentoitu

Kankaalla on käynyt hurja myllerrys jo monen vuoden ajan, ja sekin on ollut vasta alkusoittoa käynnistyville purku-urakoille ja rakennusinvestoinneille. Silti vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, vuonna 2014 jopa 50 000 ihmistä, on löytänyt tiensä erilaisiin kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilurientoihin alueella. Kankaalta on löytynyt kaupungissa kipeästi kaivattua, vaikkakin väliaikaista, tilaa musiikkifestivaaleille, taidenäyttelyille ja teatteriesityksille.

Aloittaessani kulttuurituottajana Kankaalla edessäni on muutama iso haaste, keskenään erilaisia mutta mielenkiintoisia. Ensinnäkin yritämme edelleen remonttimiesten, kuorma-autojen sekä lämpö- ja vesiputkien kaventaessa toimintatilaa löytää hyviä, mielenkiintoisia ja kutsuvia kulttuurin paikkoja alueelta. Tänäkin vuonna haluamme juhlia avoimia ovia, näyttelyitä, kaupunkipuutarhaa, katutaidetta ja muuta hienoa Kankaalle kotiutunutta toimintaa. Ideoimme uutta ja kehitämme vanhaa, ja annamme mielellämme kaiken mahdollisen avun alueelle himoitseville tekijöille, kaivinkoneita väistellen.

Sen lisäksi, että Kankaan sydämen pitää sykkiä koko remontin ja uudelleenrakennuksen ajan, tarvitaan pitkän aikavälin kulttuurikuntokuuri. Kaupungin ja rakennuttajien sitouduttua prosenttikulttuuriperiaatteeseen meillä on aivan ainutlaatuinen tilaisuus kehittää kulttuurin ja taiteen avulla Kankaasta paras paikka asua ja tehdä töitä. Kaupunkilaiset on otettu mukaan ideoimaan hyvää elinympäristöä Kankaalle jo suunnittelun alusta lähtien, ja ehdotuksissa kyllä riittää mistä ammentaa. Kaiken perustana on yhdessä tekeminen, osallistuminen, joka sitouttaa kaikki osallistujat yhteistä tavoitetta kohti.

Maaliskuun aurinkoisilla keleillä tätä kirjoittaessani on mukavaa miettiä vilkasta tapahtumakesää etukäteen. Tiedämme jo nyt, että perinteisesti kesäkuussa järjestetyt Kankaan avoimet ovet järjestetään myös tänä kesänä 14.6., mutta uudella ilmeellä ja kenties nimelläkin. Lisäksi suunnitelmissa ovat Suomen Arkkitehtiliiton päivät keväällä ja kulttuuriympäristöpäivät syksyllä, sekä toivottavasti tanssia, musiikkia, juhlia, valokuvausta, opastettuja kiertokäyntejä ja lastenkulttuuria. Samalla ideoidaan jo ensi talvea.

Samalla kun kevät edistyy, ryhdymme pitämään yhä enemmän melua itsestämme; toivottavasti sinäkin törmäät Kankaan kulttuuritarjontaan ja tulet mukaan katsomaan moninaista, jatkuvassa muutoksessa olevaa kulttuuriympäristöämme!

 

Vilja Ruokolainen
Kulttuurituottaja

 

6 kävijää tykkäävät.

Kankaan kulttuuriin lisää tekijöitä

Kirjoitettu | 19.03.2015 | Ei kommentoitu

Jyväskylän Kankaan vireä kulttuuritoiminta on vahvistunut entisestään, kun yhteistyö Keski-Suomen Tanssin Keskus ry:n ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Kankaan kulttuurin kudontaan on saatu uusia käsipareja, joilla varmistetaan, että monipuolinen kulttuuritoiminta alueella jatkuu ja prosenttikulttuurin periaatteet toteutuvat.

Vilja, Riikka ja Kirsi Kankaan katutaiteen edustalla

Vilja, Riikka ja Kirsi Kankaan katutaiteen edustalla

Maaliskuun alusta osa-aikaisena kulttuurituottajana on aloittanut Vilja Ruokolainen, joka vastaa erityisesti tapahtumatuotannosta sekä tapahtumiin vuokrattavista tiloista. Aiemmin Ruokolainen on toiminut kuopiolaisen ANTI – Contemporary Art Festivalin tuottajana ja Viitasaaren Musiikin Aika -festivaalin toiminnanjohtajana. Jälkimmäisessä tehtävässä hän jatkaa myös Kankaan puolipäiväisen kulttuurituottajan tehtävän ohella.

Kankaan projekti ja Taiteen edistämiskeskus jatkavat myös yhteistyötä. Yhteistyökumppaneiden välille on solmittu sopimus läänintaiteilijan työn kohdentumisesta Kankaan prosenttikulttuuriin. Läänintaiteilija Kirsi Pitkänen toimii visuaalisen taiteen asiantuntijana Kankaalla ja lisäksi hänen tehtävään on luoda toimintamalli taidehankinnoille. Pitkäsen keskeisenä tehtävänä Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijakaudella on prosenttitaiteen edistäminen myös muualla Keski-Suomessa.

Viime vuodesta tuttu kulttuurituottaja Riikka Polso palaa myös kesäksi Kankaalle. Polson päävastuualueena ovat kesän tapahtumat Kankaalla.

Uusi kesä, uudet kujeet

Kankaan kesä näyttää taas tänä vuonna uudenlaiselta. Omat haasteensa tuovat rakennusten purku ja rakennuspuuhat, mutta osaavat tekijät ja aito halu pitää yllä Kankaan kulttuuria murtavat monia esteitä. Paljon uutta on luvassa siis myös tänäkin kesänä jatkuen aina pitkälle syksyyn. Kesäkauden avaa 14.6. järjestettävä, edellisvuosien Avoimet ovet -tyyppinen tapahtuma, jossa katse on vahvasti tulevaan. Lisätietoa tapahtumasta ilmoitellaan myöhemmin, mutta kalentereihin tuo päivä kannattaa jo ehdottomasti varata.

Millä fiiliksellä tulevaan kesäkauteen Vilja, Kirsi ja Riikka?

On äärimmäisen innostavaa ja kiinnostavaa päästä alkuvaiheista saakka mukaan seuraamaan Kankaan alueen kehittymistä ja valtakunnallisesti ainutlaatuisen prosenttikulttuurihankkeen edistymistä. Tavoitteet ovat tosi korkealla: tuotamme kulttuuria ja taidetta, joka nivoutuu ihmisten arkeen ja juhlaan ja tekee meidän kaikkien elämästä mielenkiintoisempaa. Ja haastamme tietysti kaikki kaupunkilaiset mukaan!

 

Lisätietoja:

Kulttuurituottaja Vilja Ruokolainen, Jyväskylän kaupunki, vilja.ruokolainen[at]jkl.fi, p. 050 3118 564

Taiteen edistämiskeskuksen visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Kirsi Pitkänen, kirsi.pitkanen[at]minedu.fi, p. 0295 330 838

Tiedote prosenttikulttuurista 8.1.2015: http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/?p=2342

 

1 kävijä tykkää.

Sinustako julkisen taiteen tekijä? -koulutuspäivä 27.2.2015

Kirjoitettu | 19.02.2015 | Kommentit poissa käytöstä

Prosentti taiteelle -hanke järjestää taiteilijoille ja muotoilijoille suunnattuja koulutuspäiviä, joiden tavoitteena on parantaa ammattilaisten edellytyksiä osallistua julkisen taiteen tilausteoksiin, kuten prosenttiperiaatekohteisiin.

Jyväskylässä järjestetään Sinustako julkisen taiteen tekijä? -koulutuspäivä perjantaina 27.2.2015 klo 13.00-17.00. Tilaisuus järjestetään Jyväskylän kaupunginkirjaston (Vapaudenkatu 39–41) pienessä luentosalissa. Koulutuspäivän aikana selvitetään, mitä taitoja ja tietoja taiteilija tarvitsee osallistuakseen julkisen taiteen tilausteosten tekemiseen. Tilaisuudessa esitellään esimerkiksi sopimuksen laatimisen hyviä käytäntöjä sekä sitä, minkälaista asiantuntijatukea taiteilija voi saada prosenttiperiaatekohteiden tekemiseen.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua täältä.

Ohjelma 27.2.2015:

12.30-13.00
Kahvitarjoilua, vapaata seurustelua

13.00
Hanna Hannus ja Kirsi Pitkänen:
Tilaisuuden avaus

Puheenvuorot:

– Lakimies, OTM Anne Vilppula (Suomen Taiteilijaseura):
Taiteilijan sopimus-, vero- ja vastuukysymyksistä julkisen taiteen tilausteoksissa

– Läänintaiteilija Kirsi Pitkänen:
RT-kortti ja julkisen taiteen tekemisen käytännöt

– Kuvanveistäjä Kimmo Schroderus:
Taiteilijan puheenvuoro 

Kysymyksiä ja keskustelua

Tilaisuus päättyy noin kello 17.00. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.

Koulutusten materiaaleja julkaistaan prosenttiperiaatteen edistämishankkeen verkkosivuilla. Materiaaleihin voi tutustua myös omatoimisesti koulutuspäivään osallistumatta. Sisällöltään samankaltaisia koulutuspäiviä järjestetään vuoden 2015 myös muualla Suomessa, kuten Kuopiossa 12.3. ja Tampereella 24.4. Katso lisätiedot.

Tervetuloa!

 

Yhteystiedot:

Prosentti taiteelle -hankkeen projektisuunnittelija
Hanna Hannus (Suomen Taiteilijaseura)
puh. 040 5899 548
hanna.hannus@artists.fi
(toimii koulutuspäivän koordinaattorina)

Taiteen edistämiskeskus, Keski-Suomen aluetoimipiste
Visuaalisten taiteiden läänintaiteilija
Kirsi Pitkänen
p: 0295 330 838, 050 374 7715
kirsi.pitkanen@minedu.fi

 

Ole ensimmäinen, joka tykkää.

Kankaan prosenttikulttuurin tiedotustilaisuus taiteilijoille 19.2.2015

Kirjoitettu | 11.02.2015 | Kommentit poissa käytöstä

Taiteen edistämiskeskuksen Keski-Suomen aluetoimipiste järjestää avoimen tiedotustilaisuuden kaikille ammattitaiteilijoille torstaina 19.2. klo 14-16 Jyväskylän taidemuseon Holvissa (Kauppakatu 23).

Tilaisuudessa kerrotaan Kankaan prosenttikulttuurin toimintamallista ja siellä voi esittää tarkentavia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Lisätietoa tulee myös mm. taiteilijapankista. Kysymyksiin ovat vastaamassa Jyväskylän kaupungin kulttuurijohtaja Mari Aholainen, erityisasiantuntija Sari Ilmola Taiteen edistämiskeskuksesta sekä läänintaiteilija Kirsi Pitkänen.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:

Kirsi Pitkänen
Visuaalisten taiteiden läänintaiteilija/Regional artist of visual arts
p. 0295 330 838 / 050 374 7715
kirsi.pitkanen[at]minedu.fi

3 kävijää tykkäävät.

Aurinkoon!

Kirjoitettu | 26.01.2015 | Kommentit poissa käytöstä

Pimein talvenseutu on selätetty ja päivät alkavat kirkastua pohjolassakin. Aurinko on jo välillä näyttäytynyt lumisten pakkaspuiden lomasta ja pian saa alkaa odottamaan kevättä. Mutta kyllä auringosta haaveillaan isommassakin mittakaavassa: aurinkounelmista Kankaan kehittämishankkeessa ei ole nimittäin luovuttu.

Aiemmin haaveena oli kattaa kaikki Kankaan katot aurinkopaneelein. Tähän saatiin intoa aurinkokaavaselvityksestä, jonka mukaan optimoinnilla aurinkoenergian hyödyntämisen potentiaalia voitaisiin parantaa 2,6 -kertaiseksi ns. normaaliin nähden. Uusia asioita olisivat kattojen oikeat suuntaukset, kattomuotojen optimointi ja sopivat kaltevuudet. Ei kuulosta kovin vaikealta. Samalla unelmoitiin siitä, että sähköä tuottaisi koko Kankaalla yritys x, joka hoitaisi paneelit ammattilaisen ottein ja tuotetusta sähköstä pääsisivät hyötymään halukkaat tahot. Hurjimmissa visioissa on haaveiltu jopa kaduista, jotka toimisivat aurinkokeräiminä*.

Pilviä näiden unelmien eteen on kuitenkin joiltain osin ajautunut. Koko alueen yhteinen aurinkovoimala on vielä hankala tapa miettiä aurinkoenergian hyödyntämistä, johtuen mm. omistus- ja rahoituskuvioista sekä erilaisista maksuista ja veroista. Kaiken kaikkiaan aurinkoenergian hinta on vieläkin yhtenä syynä siihen miksi joka katolla ei nähdä keräimiä tai paneeleita. Silloin kun aurinkosähköllä vältetään ostosähkön hankinta, on kuvio järkevä. Jos sähköä tuotetaan yli oman tarpeen, kärsii kannattavuus. Onneksi ainakin sähköveron suhteen ollaan liikkumassa oikeaan suuntaan.

Avainasemassa investointipäätöksissä on takaisinmaksuaika, joka on toki tuttu ja turvallinen tapa arvottaa hankintoja. Mutta mietitäänkö takaisinmaksuaikaa näin  tarkkaan esimerkiksi eri julkisivumateriaalien, uuden hienon auton tai rakenteilla olevan ydinvoimalan kohdalla? Tuskinpa. Aurinkoenergiainvestointien, ja oikeastaan minkä vaan kestävään kehitykseen tähtäävän investoinnin, kanssa on kuitenkin toisin.

Aurinkoenergian hyödyntämiselle on monia hyviä syitä. Tuotetaan päästötöntä uusiutuvaa energiaa. Tehdään kotimaisia investointeja. Vaikutetaan työllisyyteen. Vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Lunastetaan lupauksia. Samalla toki on tiedostettava, että pilvisenäkin päivänä sähköä tarvitaan ja että sähköverkolle aiheutuu uudenlaisia haasteita.

Kankaalla ollaan siirtymässä suunnitelmista kohti rakentamista. Samalla erilaiset tavoitteet, linjaukset ja unelmatkin lähtevät elämään. Aurinko näyttäytyy niin kaavoituksessa kuin tontinluovutusehdoissakin. Aurinkotavoitteet ovat esillä rakentajien kanssa yhdessä tehdyssä One Planet Living -konseptin mukaisessa toimintasuunnitelmassa ja mukana ollaan myös FinSolar -hankkeessa, joka pyrkii edistämään suomalaista aurinkoenergiamarkkinaa.

Vaikka aurinkoa ei Kankaalla heti joka katolla hyödynnettäisikään, on olennaista luoda valmiuksia siihen, että pian hyödynnetään.

Unelmat voivat käydä todeksi – jos ei tänään niin huomenna!

*aurinkopaneelit tuottavat sähköä ja aurinkokeräimillä kerätään talteen auringon säteilemää lämpöä

 

Tanja Oksa
Projektipäällikkö
Jyväskylän kaupunki, Kankaan kehittämishanke

Tanja

 

4 kävijää tykkäävät.

Prosenttikulttuuria Kankaalle

Kirjoitettu | 08.01.2015 | 9 kommenttia

Prosenttikulttuurin tiedotustilaisuudessa 8.1.2015 nähtiin Teatterikoneen valloittavat Fränkit

Jyväskylän Kankaalla on koettu ja tehty monenlaista kulttuuri- ja taidetoimintaa viimeiset vuodet. Nyt kulttuurin saralla ollaan ottamassa uusi suuri harppaus prosenttikulttuurin ja ensimmäisen taidehankinnan muodossa.

- Kulttuurilla on ollut merkittävä rooli Kankaan kehittämisessä ja vahvana se tulee myös pysymään. Prosenttikulttuurin myötä kulttuurin ja taiteen merkitys syvenee entisestään ja on enemmänkin kudottu sisään Kankaaseen, eikä niin, että se olisi jokin erillinen osio, toteaa Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.

Prosenttikulttuurin osalta Kankaalla käytetään uudenlaista ja omaleimaista mallia, jossa  %-periaatteella kerätään rahaa taiteeseen, kulttuuriin ja tapahtumiin pitkällä aikajaksolla. Kankaalla %-kulttuuri on kuvioissa koko rakentamisvaiheeen ajan.

- Käytännössä prosenttikulttuuri tarkoittaa sitä, että noin yksi prosentti Kankaan tontinmyyntituloista sekä erityyppisen rakentamisen kustannuksista ohjataan Kankaan kulttuuriin. Seuraavan viidentoista vuoden aikana tämä tarkoittaa yli viiden miljoonan euron kokonaissummaa  - ja se on valtava panostus, iloitsee Jyväskylän kaupungin kulttuurijohtaja Mari Aholainen.

Yhdessä tekemistä

Kankaalle suunniteltu %-kulttuurimalli mahdollistaa ennenäkemättömän osallistumisen, jossa asukkaat ovat tekemisen ytimessä. Perinteisten taidehankintojen lisäksi tilapäinen sekä esittävä taide, kuten vaikkapa teatteri, sirkus, musiikki ja elokuvat, ovat tärkeä osa suurta Kankaan %-kulttuurikokonaisuutta. Kankaan taide ja kulttuuri on ilahduttavaa, nokkelaa ja yhdessä tekemistä. Uusi malli vahvistaa jo olemassa olevaa Kankaan identiteettiä: yhteisöllisyyttä ja tulevien asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa ylpeyttä omasta alueestaan.

- Kankaalla haluamme tehdä asioita uudella tavalla. Niinpä prosenttikulttuuriakaan ei ajatella ainoastaan alueella näkyvänä taiteena, vaan kulttuuri jatkaa erittäin monipuolisena ja monitahoisena kokonaisuutena, jossa yhdessä tekemisellä on suuri merkitys, selventää Sandelin.

Vanhan paperitehtaan kunnostustyöt ovat jo käynnissä ja asuinrakentuminen alkaa tulevana keväänä. Rakennustyömaat asettavat omat rajoituksensa kulttuuritoiminnalle etenkin alkuvaiheessa, mutta yhdessä ideoiden ja toteuttaen moni asia on mahdollinen myös rakennusmyllerryksen keskellä.

Ensimmäinen taidehankinta

Kankaan ensimmäinen taidehankinta saadaan valtakunnallisen läpimurtonsa tehneeltä Tommi Toijalta, joka on tunnettu muun muassa Helsingin Juhlaviikkoja varten kauppatorille pystytetystä Bad Bad Boy -teoksestaan. Toijan teoksia on ollut esillä myös kansainvälisesti aina Pohjoismaista Eurooppaan sekä Pekingin kansainväliseen taidebiennaaliin. 

- Toijan teoksissa on rohkeutta ja asennetta, mutta myös inhimillisyyttä ja huumoria, jolloin teokset ovat helposti lähestyttäviä ja niihin on helppo samaistua. Juuri näitä asioita Kankaalle on toivottu ja näistä myös suunnittelutyö on lähtenyt liikkeelle, kertoo Taiteen edistämiskeskuksen visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Kirsi Pitkänen.

Ensimmäinen taidehankinta rahoitetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin sekä Ympäristötaiteen säätiön kanssa. Taiteen edistämiskeskus tarjoaa omalla työpanoksellaan asiantuntija-apua ja läänintaiteilija toimii hankinnassa taideasiantuntijan roolissa. Tämä työ luo pohjaa myös mahdolliselle taidekoordinaattorin palkkaamiselle jatkossa.

Prosenttikulttuurin käyttöönotto on merkittävä ja historiallinen päänavaus Jyväskylässä. Se edistää paikallisten taiteilijoiden työllistymistä ja lisää taiteen saavutettavuutta. Julkisen taiteen lisääntyminen parantaa myös viihtyvyyttä, kohentaa alueen imagoa ja lisää yhteisöllisyyttä sekä nostaa kiinteistöjen ja koko asuinalueen arvoa.

- Mitä enemmän taiteilijat työllistyvät luontevasti osana kaupunkikuvan kehittämistä ja siihen liittyviä hankkeita, sitä elinvoimaisemmasta kaupunkikuvasta saamme nauttia. Taiteen ja kulttuurin ansiosta Kangas tulee nousemaan koko Jyväskylän keulakuvaksi, kiteyttää Pitkänen.

Tiedotustilaisuudessa olleet esitykset (Sandelin, Aholainen & Pitkänen) löytyvät SlideSharesta osoitteesta: http://www.slideshare.net/KaupunginKangas/kankaan-prosenttikulttuuri-080115

Mari Aholaisen blogikirjoitus Kankaanpalasia -blogissamme: Miljoonia Kankaalle ja kulttuurille.


Kangas on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke. Entinen paperitehdas Jyväskylän keskustan kupeessa on muuttumassa asumisen, työpaikkojen, opiskelun ja vapaa-ajan keskukseksi, jossa kulttuurilla on suuri rooli. Vuonna 2040 alueella on 5000 kotia ja 2100 työpaikkaa.

Lisätietoja:

Hankejohtaja Anne Sandelin, Jyväskylän kaupunki, anne.sandelin[at]jkl.fi, p. 014 266 5051
Kulttuurijohtaja Mari Aholainen, Jyväskylän kaupunki, mari.aholainen[at]jkl.fi, p. 014 266 4040
Taiteen edistämiskeskuksen visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Kirsi Pitkänen, kirsi.pitkanen[at]minedu.fi, p. 0295 330 838

 

 

3 kävijää tykkäävät.

Miljoonia Kankaalle ja kulttuurille

Kirjoitettu | 08.01.2015 | Kommentit poissa käytöstä

Kankaan alueen kulttuurisuunnitelmat sekä myös itse toteutus harppasivat ison loikan eteenpäin. Uuden vuoden jälkeisellä viikolla julkistettiin tieto prosenttikulttuuri -mallin käyttöönotosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin yksi prosentti tontinmyyntituloista sekä erityyppisen rakentamisen kustannuksista ohjataan seuraavan viidentoista vuoden aikana Kankaan kulttuuriin. Euroina tämä on noin 5,1 miljoonaa. Aika täpäkkä pino killinkejä!

Paljonko on paljon?

Ennen kuin tästä lottovoitonkokoisesta summasta sekoaa, voi hieman suhteuttaa euromäärää Kankaan alueen rakentamisen pitkään aikaperspektiiviin. Jos summa jaettaisiin tasaisesti viidelletoista vuodelle, se olisi 340 000 euroa vuodessa. Tämä summa on puolestaan sama kuin Jyväskylän kaupunginkirjaston sakkomaksut reilun puolentoista vuoden aikana vuoden 2014 kertymällä. Toisaalta kaupungin avustukset kulttuuri- ja kansalaistoimintaan ovat vuodelle 2015 reilusti alle 200 000, joten tuntuvasti suuremmilla summilla ollaan siihen verrattuna liikenteessä. Tasatahtisesti summa ei tietenkään kerry, vaan malli on sidottu rakentamiseen ja kassa karttuu sen myötä.

Juuret prosentissa

Prosenttitaide on tuttu juttu ainakin ammattilaisille. Prosenttia taiteeseen on jo lohkottu läpi vuosikymmenten maailmalla ja tämä rakentamiseen sidottu rahoitusmalli on käytössä myös useissa suomalaisissa kaupungeissa. Jyväskylä ei virallisesti ole malliin sitoutunut, mutta vuosittain taidetta on hankittu rakentamisen yhteydessä. Viimeisimpinä esimerkkeinä ovat mm. Palokan uusi aluekirjasto tai asuntomessualue Äijälänrannassa. %-kulttuuri Kankaalla, kuten sen kotoisasti kirjoitamme, on painotukseltaan laajempi kuin prosenttitaide. Jyväskylän malli sisältää vahvasti myös erilaiset tapahtumat.

Tahkoa on jo väännetty

Kankaalla on jo vuodesta 2011 suunnitelmallisesti kehitetty kulttuuritoimintaa avaamalla aluetta ja tiloja erityyppisille toimijoille: Avoimet ovet -kesänavaus, erilaiset kulttuuri-  ja muut tapahtumat, kaupunkiviljely, kesäteatteri, historiakävelyt, liikuntahässäkät, poliisikoirat, petankkimiehet ja -naiset sekä lukemattomat muut tahot ovat ottaneet paikan väliaikaisesti omakseen. Väliaikaisuus on alusta lähtien tiedossa ollut asia, joka on väistämättä vaikeuttanut pitkäjänteisempää suunnittelua.  Rakentamisen aikataulutuksen epävarmuus on syönyt naista ja miestä mutta eteenpäin on tarvottu. Vuonna 2014 kävijämäärä Kankaalla oli jo 50 000. Nyt kun rakentaminen tulevana keväänä todenteolla alkaa, tuo se jälleen omat kommervenkkinsä jo tämän vuoden tapahtumien suhteen. Toisaalta, nyt tehdään myös jotain pysyvää.

Miksi taidetta ja kulttuuria pitää olla?

Tämä on vähän kuin elämän ja kuoleman peruskysymys. Miksi kulttuuria on, miksi ihmiset tekevät taidetta ja käyttävät luovuuttaan? Suurin osa kansasta pitää taiteesta tai suhtautuu siihen positiivisen neutraalisti. Hyvinvointivaltio, jossa edelleen elämme, on mitä suurimmassa määrin taiteen läpäisemä. Jopa siinä määrin, että emme enää kiinnitä siihen huomiota. Rakennetussa ympäristössä otetaan huomioon jatkuvasti muutoksen tilassa ja rakenteilla oleva esteettinen kokonaisuus ja taide kuuluu siihen vääjäämättä. Oletteko huomanneet Keljonlahden voimalaitokselle menevät tien varressa olevan voimalinjapylvään ja siinä loistavan auringon?

Olen joskus yrittänyt määritellä kulttuurin mahdollisimman laajasti poissulkemisen periaatteella. Toisaalta olen seuraavana päivänä sitä mieltä, että määrittelyt sikseen ja hommiin. Ihminen itsessään, fyysisenä olentona, ei ole kulttuurin tulos.  Maapallo, jolla elämme ei, osana kosmosta, maantieteellisenä eläimet sisältävänä kappaleena, ole kulttuuria. Mutta heti kun ihmiskäsi on jotain koskettanut ja ajatus juossut, niin kulttuuriahan siitä sikiää. Aivan näin laajasti emme käsitteitä arjessa kuitenkaan käytä.

Eräässä työpaperissa todetaan lyhyesti täten: Tapahtumien ja taiteen avulla asuinalueelle (Kankaalle) on mahdollisuus saada sellaista vetovoimaa ja omaleimaisuutta, mitä pelkällä rakentamisella ei saavuteta. Yksinkertaisesti näin.

Taiteen mekanismit

Eräs olennainen taiteen tapa toimia on sen mahdollisuus tuottaa nopeasti merkityksiä, henkilökohtaistaa asioita ja luoda tunnetiloja. Ihmisten elämään kietoutuu tärkeitä tai merkitseviä paikkoja vuosien varrella. Kadunkulma, puu, pelto, bussipysäkki tai siivouskomeron nurkka. Vaikka sanotaankin että elämä lyhyt, taide pitkä voi taiteen nopeus olla yllättävä. Musiikki, kuvat, värit, muodot, sanat voivat kerralla täräyttää päin naamaa ja elinikäinen muistimustelma on siinä. 

Kankaan rakentamisaika on pitkä, mutta näitä merkitysmustelmia on ihmisiin onnistuttu iskemään jo nyt. Katsotaan mitä tapahtuu, kun ensimmäinen taidehankinta tänä vuonna vedetään verhon alta kansalaisten koettavaksi. Übermahtavaa vai mitä häh?

 

Mari Aholainen
Kulttuurijohtaja
Jyväskylän kaupunki

3 kävijää tykkäävät.

Rakas Joulupukki

Kirjoitettu | 19.12.2014 | Kommentit poissa käytöstä

Rakas Joulupukki,

Tiedämme, että jouluun on enää muutama hassu päivä,  mutta toivottavasti toiveemme tavoittaa vielä sinut. Lahjatoiveemme koskettavat pääosin koko ensi vuotta 2015, joten aikaa niiden toteuttamiseen kyllä riittää. Lupaamme myös itse tehdä kaikkemme toiveiden toteutumiseksi, jottei koko työ jää sinun voimakkaille, mutta vanhoille harteillesi!

Toivomme, että:

  • saisimme aurinkopaneelit vanhan paperitehtaan siipiosan katolle
  • kukaan meistä tiimiläisistä ei liukastuisi tahi muutoin satuttaisi itseään
  • Tourujoen kehityspolusta muotoutuisi hieno ja kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä
  • saisimme edes hieman suklaata (tämän toki jo jouluaatoksi)
  • vanhan paperitehtaan siipiosan remonttiprojekti sujuisi mallikkaasti
  • Kankaalle saataisiin kivoja tapahtumia kaiken touhun ja uurastuksen keskelle
  • paleleviin varpaisiimme ilmestyisi lämpimiä villasukkia
  • taloustaantuma taittuisi
  • sähköpostilaatikkoomme eivät ratkeaisi liitoksistaan
  • Piippurannan asemakaava vahvistuisi ajallaan
  • Piippurannan rakentaminen alkaisi odotetusti
  • osaisimme löytää mahdollisimman resurssiviisaita ratkaisuja
  • löytäisimme hyviä hyödyntämispaikkoja Kankaan maa- ja purkumassoille
  • sataisi ihan hurjan paljon lunta mutta ei kuitenkaan liikaa, jotta koko talvi ei menisi lumitöissä
  • mahdollisimman moni löytäisi meidät täältä Kankaanpalasista, Facebookista ja Twitteristä ja rohkenisi ottaa meihin yhteyttä
  • voisimme jatkaa ja vahvistaa virikkeellistä ja tuottavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa
  • löytäisimme yllättäviä investoreita sekä ankkuriyrityksen
  • terveyttä riittäisi kaikille
  • iloinen mieli, intohimo ja aikaansaaminen jatkuu samalla sykkeellä
  • rauhaa ja rakkautta aivan kaikille

Kiitos Joulupukki!

 

Iloisin terveisin ja sinua sekä joulua odotellen,

Kankaan poppoo

2 kävijää tykkäävät.
eteenpäin »