Jyväskylän kaupunki » Jyväskylän Kangas » Tiedotteet

Aurinkoon!

Kirjoitettu | 26.01.2015 | Ei kommentoitu

Pimein talvenseutu on selätetty ja päivät alkavat kirkastua pohjolassakin. Aurinko on jo välillä näyttäytynyt lumisten pakkaspuiden lomasta ja pian saa alkaa odottamaan kevättä. Mutta kyllä auringosta haaveillaan isommassakin mittakaavassa: aurinkounelmista Kankaan kehittämishankkeessa ei ole nimittäin luovuttu.

Aiemmin haaveena oli kattaa kaikki Kankaan katot aurinkopaneelein. Tähän saatiin intoa aurinkokaavaselvityksestä, jonka mukaan optimoinnilla aurinkoenergian hyödyntämisen potentiaalia voitaisiin parantaa 2,6 -kertaiseksi ns. normaaliin nähden. Uusia asioita olisivat kattojen oikeat suuntaukset, kattomuotojen optimointi ja sopivat kaltevuudet. Ei kuulosta kovin vaikealta. Samalla unelmoitiin siitä, että sähköä tuottaisi koko Kankaalla yritys x, joka hoitaisi paneelit ammattilaisen ottein ja tuotetusta sähköstä pääsisivät hyötymään halukkaat tahot. Hurjimmissa visioissa on haaveiltu jopa kaduista, jotka toimisivat aurinkokeräiminä*.

Pilviä näiden unelmien eteen on kuitenkin joiltain osin ajautunut. Koko alueen yhteinen aurinkovoimala on vielä hankala tapa miettiä aurinkoenergian hyödyntämistä, johtuen mm. omistus- ja rahoituskuvioista sekä erilaisista maksuista ja veroista. Kaiken kaikkiaan aurinkoenergian hinta on vieläkin yhtenä syynä siihen miksi joka katolla ei nähdä keräimiä tai paneeleita. Silloin kun aurinkosähköllä vältetään ostosähkön hankinta, on kuvio järkevä. Jos sähköä tuotetaan yli oman tarpeen, kärsii kannattavuus. Onneksi ainakin sähköveron suhteen ollaan liikkumassa oikeaan suuntaan.

Avainasemassa investointipäätöksissä on takaisinmaksuaika, joka on toki tuttu ja turvallinen tapa arvottaa hankintoja. Mutta mietitäänkö takaisinmaksuaikaa näin  tarkkaan esimerkiksi eri julkisivumateriaalien, uuden hienon auton tai rakenteilla olevan ydinvoimalan kohdalla? Tuskinpa. Aurinkoenergiainvestointien, ja oikeastaan minkä vaan kestävään kehitykseen tähtäävän investoinnin, kanssa on kuitenkin toisin.

Aurinkoenergian hyödyntämiselle on monia hyviä syitä. Tuotetaan päästötöntä uusiutuvaa energiaa. Tehdään kotimaisia investointeja. Vaikutetaan työllisyyteen. Vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Lunastetaan lupauksia. Samalla toki on tiedostettava, että pilvisenäkin päivänä sähköä tarvitaan ja että sähköverkolle aiheutuu uudenlaisia haasteita.

Kankaalla ollaan siirtymässä suunnitelmista kohti rakentamista. Samalla erilaiset tavoitteet, linjaukset ja unelmatkin lähtevät elämään. Aurinko näyttäytyy niin kaavoituksessa kuin tontinluovutusehdoissakin. Aurinkotavoitteet ovat esillä rakentajien kanssa yhdessä tehdyssä One Planet Living -konseptin mukaisessa toimintasuunnitelmassa ja mukana ollaan myös FinSolar -hankkeessa, joka pyrkii edistämään suomalaista aurinkoenergiamarkkinaa.

Vaikka aurinkoa ei Kankaalla heti joka katolla hyödynnettäisikään, on olennaista luoda valmiuksia siihen, että pian hyödynnetään.

Unelmat voivat käydä todeksi – jos ei tänään niin huomenna!

*aurinkopaneelit tuottavat sähköä ja aurinkokeräimillä kerätään talteen auringon säteilemää lämpöä

 

Tanja Oksa
Projektipäällikkö
Jyväskylän kaupunki, Kankaan kehittämishanke

Tanja

 

1 kävijä tykkää.

Prosenttikulttuuria Kankaalle

Kirjoitettu | 08.01.2015 | 6 kommenttia

Prosenttikulttuurin tiedotustilaisuudessa 8.1.2015 nähtiin Teatterikoneen valloittavat Fränkit

Jyväskylän Kankaalla on koettu ja tehty monenlaista kulttuuri- ja taidetoimintaa viimeiset vuodet. Nyt kulttuurin saralla ollaan ottamassa uusi suuri harppaus prosenttikulttuurin ja ensimmäisen taidehankinnan muodossa.

- Kulttuurilla on ollut merkittävä rooli Kankaan kehittämisessä ja vahvana se tulee myös pysymään. Prosenttikulttuurin myötä kulttuurin ja taiteen merkitys syvenee entisestään ja on enemmänkin kudottu sisään Kankaaseen, eikä niin, että se olisi jokin erillinen osio, toteaa Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.

Prosenttikulttuurin osalta Kankaalla käytetään uudenlaista ja omaleimaista mallia, jossa  %-periaatteella kerätään rahaa taiteeseen, kulttuuriin ja tapahtumiin pitkällä aikajaksolla. Kankaalla %-kulttuuri on kuvioissa koko rakentamisvaiheeen ajan.

- Käytännössä prosenttikulttuuri tarkoittaa sitä, että noin yksi prosentti Kankaan tontinmyyntituloista sekä erityyppisen rakentamisen kustannuksista ohjataan Kankaan kulttuuriin. Seuraavan viidentoista vuoden aikana tämä tarkoittaa yli viiden miljoonan euron kokonaissummaa  - ja se on valtava panostus, iloitsee Jyväskylän kaupungin kulttuurijohtaja Mari Aholainen.

Yhdessä tekemistä

Kankaalle suunniteltu %-kulttuurimalli mahdollistaa ennenäkemättömän osallistumisen, jossa asukkaat ovat tekemisen ytimessä. Perinteisten taidehankintojen lisäksi tilapäinen sekä esittävä taide, kuten vaikkapa teatteri, sirkus, musiikki ja elokuvat, ovat tärkeä osa suurta Kankaan %-kulttuurikokonaisuutta. Kankaan taide ja kulttuuri on ilahduttavaa, nokkelaa ja yhdessä tekemistä. Uusi malli vahvistaa jo olemassa olevaa Kankaan identiteettiä: yhteisöllisyyttä ja tulevien asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa ylpeyttä omasta alueestaan.

- Kankaalla haluamme tehdä asioita uudella tavalla. Niinpä prosenttikulttuuriakaan ei ajatella ainoastaan alueella näkyvänä taiteena, vaan kulttuuri jatkaa erittäin monipuolisena ja monitahoisena kokonaisuutena, jossa yhdessä tekemisellä on suuri merkitys, selventää Sandelin.

Vanhan paperitehtaan kunnostustyöt ovat jo käynnissä ja asuinrakentuminen alkaa tulevana keväänä. Rakennustyömaat asettavat omat rajoituksensa kulttuuritoiminnalle etenkin alkuvaiheessa, mutta yhdessä ideoiden ja toteuttaen moni asia on mahdollinen myös rakennusmyllerryksen keskellä.

Ensimmäinen taidehankinta

Kankaan ensimmäinen taidehankinta saadaan valtakunnallisen läpimurtonsa tehneeltä Tommi Toijalta, joka on tunnettu muun muassa Helsingin Juhlaviikkoja varten kauppatorille pystytetystä Bad Bad Boy -teoksestaan. Toijan teoksia on ollut esillä myös kansainvälisesti aina Pohjoismaista Eurooppaan sekä Pekingin kansainväliseen taidebiennaaliin. 

- Toijan teoksissa on rohkeutta ja asennetta, mutta myös inhimillisyyttä ja huumoria, jolloin teokset ovat helposti lähestyttäviä ja niihin on helppo samaistua. Juuri näitä asioita Kankaalle on toivottu ja näistä myös suunnittelutyö on lähtenyt liikkeelle, kertoo Taiteen edistämiskeskuksen visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Kirsi Pitkänen.

Ensimmäinen taidehankinta rahoitetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin sekä Ympäristötaiteen säätiön kanssa. Taiteen edistämiskeskus tarjoaa omalla työpanoksellaan asiantuntija-apua ja läänintaiteilija toimii hankinnassa taideasiantuntijan roolissa. Tämä työ luo pohjaa myös mahdolliselle taidekoordinaattorin palkkaamiselle jatkossa.

Prosenttikulttuurin käyttöönotto on merkittävä ja historiallinen päänavaus Jyväskylässä. Se edistää paikallisten taiteilijoiden työllistymistä ja lisää taiteen saavutettavuutta. Julkisen taiteen lisääntyminen parantaa myös viihtyvyyttä, kohentaa alueen imagoa ja lisää yhteisöllisyyttä sekä nostaa kiinteistöjen ja koko asuinalueen arvoa.

- Mitä enemmän taiteilijat työllistyvät luontevasti osana kaupunkikuvan kehittämistä ja siihen liittyviä hankkeita, sitä elinvoimaisemmasta kaupunkikuvasta saamme nauttia. Taiteen ja kulttuurin ansiosta Kangas tulee nousemaan koko Jyväskylän keulakuvaksi, kiteyttää Pitkänen.

Tiedotustilaisuudessa olleet esitykset (Sandelin, Aholainen & Pitkänen) löytyvät SlideSharesta osoitteesta: http://www.slideshare.net/KaupunginKangas/kankaan-prosenttikulttuuri-080115

Mari Aholaisen blogikirjoitus Kankaanpalasia -blogissamme: Miljoonia Kankaalle ja kulttuurille.


Kangas on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke. Entinen paperitehdas Jyväskylän keskustan kupeessa on muuttumassa asumisen, työpaikkojen, opiskelun ja vapaa-ajan keskukseksi, jossa kulttuurilla on suuri rooli. Vuonna 2040 alueella on 5000 kotia ja 2100 työpaikkaa.

Lisätietoja:

Hankejohtaja Anne Sandelin, Jyväskylän kaupunki, anne.sandelin[at]jkl.fi, p. 014 266 5051
Kulttuurijohtaja Mari Aholainen, Jyväskylän kaupunki, mari.aholainen[at]jkl.fi, p. 014 266 4040
Taiteen edistämiskeskuksen visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Kirsi Pitkänen, kirsi.pitkanen[at]minedu.fi, p. 0295 330 838

 

 

2 kävijää tykkäävät.

Miljoonia Kankaalle ja kulttuurille

Kirjoitettu | 08.01.2015 | Ei kommentoitu

Kankaan alueen kulttuurisuunnitelmat sekä myös itse toteutus harppasivat ison loikan eteenpäin. Uuden vuoden jälkeisellä viikolla julkistettiin tieto prosenttikulttuuri -mallin käyttöönotosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin yksi prosentti tontinmyyntituloista sekä erityyppisen rakentamisen kustannuksista ohjataan seuraavan viidentoista vuoden aikana Kankaan kulttuuriin. Euroina tämä on noin 5,1 miljoonaa. Aika täpäkkä pino killinkejä!

Paljonko on paljon?

Ennen kuin tästä lottovoitonkokoisesta summasta sekoaa, voi hieman suhteuttaa euromäärää Kankaan alueen rakentamisen pitkään aikaperspektiiviin. Jos summa jaettaisiin tasaisesti viidelletoista vuodelle, se olisi 340 000 euroa vuodessa. Tämä summa on puolestaan sama kuin Jyväskylän kaupunginkirjaston sakkomaksut reilun puolentoista vuoden aikana vuoden 2014 kertymällä. Toisaalta kaupungin avustukset kulttuuri- ja kansalaistoimintaan ovat vuodelle 2015 reilusti alle 200 000, joten tuntuvasti suuremmilla summilla ollaan siihen verrattuna liikenteessä. Tasatahtisesti summa ei tietenkään kerry, vaan malli on sidottu rakentamiseen ja kassa karttuu sen myötä.

Juuret prosentissa

Prosenttitaide on tuttu juttu ainakin ammattilaisille. Prosenttia taiteeseen on jo lohkottu läpi vuosikymmenten maailmalla ja tämä rakentamiseen sidottu rahoitusmalli on käytössä myös useissa suomalaisissa kaupungeissa. Jyväskylä ei virallisesti ole malliin sitoutunut, mutta vuosittain taidetta on hankittu rakentamisen yhteydessä. Viimeisimpinä esimerkkeinä ovat mm. Palokan uusi aluekirjasto tai asuntomessualue Äijälänrannassa. %-kulttuuri Kankaalla, kuten sen kotoisasti kirjoitamme, on painotukseltaan laajempi kuin prosenttitaide. Jyväskylän malli sisältää vahvasti myös erilaiset tapahtumat.

Tahkoa on jo väännetty

Kankaalla on jo vuodesta 2011 suunnitelmallisesti kehitetty kulttuuritoimintaa avaamalla aluetta ja tiloja erityyppisille toimijoille: Avoimet ovet -kesänavaus, erilaiset kulttuuri-  ja muut tapahtumat, kaupunkiviljely, kesäteatteri, historiakävelyt, liikuntahässäkät, poliisikoirat, petankkimiehet ja -naiset sekä lukemattomat muut tahot ovat ottaneet paikan väliaikaisesti omakseen. Väliaikaisuus on alusta lähtien tiedossa ollut asia, joka on väistämättä vaikeuttanut pitkäjänteisempää suunnittelua.  Rakentamisen aikataulutuksen epävarmuus on syönyt naista ja miestä mutta eteenpäin on tarvottu. Vuonna 2014 kävijämäärä Kankaalla oli jo 50 000. Nyt kun rakentaminen tulevana keväänä todenteolla alkaa, tuo se jälleen omat kommervenkkinsä jo tämän vuoden tapahtumien suhteen. Toisaalta, nyt tehdään myös jotain pysyvää.

Miksi taidetta ja kulttuuria pitää olla?

Tämä on vähän kuin elämän ja kuoleman peruskysymys. Miksi kulttuuria on, miksi ihmiset tekevät taidetta ja käyttävät luovuuttaan? Suurin osa kansasta pitää taiteesta tai suhtautuu siihen positiivisen neutraalisti. Hyvinvointivaltio, jossa edelleen elämme, on mitä suurimmassa määrin taiteen läpäisemä. Jopa siinä määrin, että emme enää kiinnitä siihen huomiota. Rakennetussa ympäristössä otetaan huomioon jatkuvasti muutoksen tilassa ja rakenteilla oleva esteettinen kokonaisuus ja taide kuuluu siihen vääjäämättä. Oletteko huomanneet Keljonlahden voimalaitokselle menevät tien varressa olevan voimalinjapylvään ja siinä loistavan auringon?

Olen joskus yrittänyt määritellä kulttuurin mahdollisimman laajasti poissulkemisen periaatteella. Toisaalta olen seuraavana päivänä sitä mieltä, että määrittelyt sikseen ja hommiin. Ihminen itsessään, fyysisenä olentona, ei ole kulttuurin tulos.  Maapallo, jolla elämme ei, osana kosmosta, maantieteellisenä eläimet sisältävänä kappaleena, ole kulttuuria. Mutta heti kun ihmiskäsi on jotain koskettanut ja ajatus juossut, niin kulttuuriahan siitä sikiää. Aivan näin laajasti emme käsitteitä arjessa kuitenkaan käytä.

Eräässä työpaperissa todetaan lyhyesti täten: Tapahtumien ja taiteen avulla asuinalueelle (Kankaalle) on mahdollisuus saada sellaista vetovoimaa ja omaleimaisuutta, mitä pelkällä rakentamisella ei saavuteta. Yksinkertaisesti näin.

Taiteen mekanismit

Eräs olennainen taiteen tapa toimia on sen mahdollisuus tuottaa nopeasti merkityksiä, henkilökohtaistaa asioita ja luoda tunnetiloja. Ihmisten elämään kietoutuu tärkeitä tai merkitseviä paikkoja vuosien varrella. Kadunkulma, puu, pelto, bussipysäkki tai siivouskomeron nurkka. Vaikka sanotaankin että elämä lyhyt, taide pitkä voi taiteen nopeus olla yllättävä. Musiikki, kuvat, värit, muodot, sanat voivat kerralla täräyttää päin naamaa ja elinikäinen muistimustelma on siinä. 

Kankaan rakentamisaika on pitkä, mutta näitä merkitysmustelmia on ihmisiin onnistuttu iskemään jo nyt. Katsotaan mitä tapahtuu, kun ensimmäinen taidehankinta tänä vuonna vedetään verhon alta kansalaisten koettavaksi. Übermahtavaa vai mitä häh?

 

Mari Aholainen
Kulttuurijohtaja
Jyväskylän kaupunki

2 kävijää tykkäävät.

Rakas Joulupukki

Kirjoitettu | 19.12.2014 | Ei kommentoitu

Rakas Joulupukki,

Tiedämme, että jouluun on enää muutama hassu päivä,  mutta toivottavasti toiveemme tavoittaa vielä sinut. Lahjatoiveemme koskettavat pääosin koko ensi vuotta 2015, joten aikaa niiden toteuttamiseen kyllä riittää. Lupaamme myös itse tehdä kaikkemme toiveiden toteutumiseksi, jottei koko työ jää sinun voimakkaille, mutta vanhoille harteillesi!

Toivomme, että:

  • saisimme aurinkopaneelit vanhan paperitehtaan siipiosan katolle
  • kukaan meistä tiimiläisistä ei liukastuisi tahi muutoin satuttaisi itseään
  • Tourujoen kehityspolusta muotoutuisi hieno ja kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä
  • saisimme edes hieman suklaata (tämän toki jo jouluaatoksi)
  • vanhan paperitehtaan siipiosan remonttiprojekti sujuisi mallikkaasti
  • Kankaalle saataisiin kivoja tapahtumia kaiken touhun ja uurastuksen keskelle
  • paleleviin varpaisiimme ilmestyisi lämpimiä villasukkia
  • taloustaantuma taittuisi
  • sähköpostilaatikkoomme eivät ratkeaisi liitoksistaan
  • Piippurannan asemakaava vahvistuisi ajallaan
  • Piippurannan rakentaminen alkaisi odotetusti
  • osaisimme löytää mahdollisimman resurssiviisaita ratkaisuja
  • löytäisimme hyviä hyödyntämispaikkoja Kankaan maa- ja purkumassoille
  • sataisi ihan hurjan paljon lunta mutta ei kuitenkaan liikaa, jotta koko talvi ei menisi lumitöissä
  • mahdollisimman moni löytäisi meidät täältä Kankaanpalasista, Facebookista ja Twitteristä ja rohkenisi ottaa meihin yhteyttä
  • voisimme jatkaa ja vahvistaa virikkeellistä ja tuottavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa
  • löytäisimme yllättäviä investoreita sekä ankkuriyrityksen
  • terveyttä riittäisi kaikille
  • iloinen mieli, intohimo ja aikaansaaminen jatkuu samalla sykkeellä
  • rauhaa ja rakkautta aivan kaikille

Kiitos Joulupukki!

 

Iloisin terveisin ja sinua sekä joulua odotellen,

Kankaan poppoo

2 kävijää tykkäävät.

Tonttujen jalanjäljissä

Kirjoitettu | 12.12.2014 | Ei kommentoitu

Parisataa vuotta sitten oli Kankaan viljavilla mailla pystyssä mylly jos toinenkin. Jo silloin alue oli ihanteellinen yrittämiseen, työntekoon ja asumiseen. Paria myllyä asuttivat tuolloin – silloin vielä nuoret ja ketterät – myllytontut, Pirpaliina ja Viljaliina

Siis me!

Pirpaliina Viisaskangas, 193 vuotta ja Viljaliina Touhukangas, 187 vuotta

Samoilla mailla olemme majailleet ja touhunneet koko pitkän ikämme, ja taidokkaasti pysytelleet ihmisiltä piilossa. Olemme auttaneet ihmisiä niin tulipalojen sammutuksissa, myllyjen ja tehtaiden rakentamisessa kuin paperinvalmistuksessakin. Samalla olemme seuranneet aitiopaikalta alueen muuttumista; myllyistä tehtaaksi ja nyt tehtaasta aivan uudenlaisen hulinan ja hyörinän keskukseksi. Tonttujen aikakäsityksen mukaan aivan kohta tänne alkaa ilmestyä myös kuulemma oppilaitoksia, lisää yrityksiä ja asuinrakennuksiakin. Ja niitä asukkaita!

Pilkkopimeässäkin näkee aina lyhdynpilkahduksia, kun tarkasti katsoo!

Vaikka olemme ystäviemme joulutonttujen tapaan taitavia pysymään näkymättömissä, niin eräänä iltana reilu viikko sitten sattui kuitenkin jotakin perin eriskummallista. Jouluvalmistelumme olivat pahasti kesken – piparkakut uunissa, glögit maustumassa ja joulukortit levällään - kun kuulimme Kankaan Porttirakennuksen edustalta ihmisääniä.  Ja eikö mitä – Tallin eteen oli kokoontunut joukko ihmisiä, jotka tuntuivat odottelevan juuri meitä. Olimme hämillämme, kunnes ymmärsimme, että Kankaan ihmiset olivat taas pilailleet kustannuksellamme. Laittaneet kuulemma oikein ilmoituksia sinne tänne ja kertoneet jonkinmoisesta ”Joulukävelystä”, jonka me kiireiset tontut mukamas järjestäisimme. Kyllä siinä meinasi tällaisilta neitokaistontuiltakin mennä partakarvat solmuun ja glögimausteet väärään kurkkuun, mutta mitäpä emme mukavien ihmisten eteen tekisi! Jos jotain on luvattu, se pidetään. Ja niin lähdimme matkaan, myrskylyhtyjen valossa.

Ja voi pomppivat piparkakut sentään, että meillä oli hauska ilta! Ei haitannut pimeys tai vinha viima, vaikka vanhoja tontunlonkkia välillä kolottikin. Tutkailimme graffitit, kurkistimme Crossfit -saliin, kertasimme rakkaan majapaikkamme menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Lopuksi palasimme Talliin, jossa Sinikelloiksi itseään kutsuneet pienet suloiset punalakkiset (ja hyvin vahvasti tontuntapaiset) lauloivat meille joululauluja.

Kyllähän me toki huomasimme, että joillakin oli edelleen epäilys tonttujen olemassaoloa kohtaan, mutta voi kuulkaa, epäilyksiin olemme tottuneet! Jos ei epäillä meitä, epäillään sitä, mitä kaikkea täällä meidän maillamme tapahtuu. Asuntoja, pyh, työpaikkoja, pyh! Mutta emme me siitä välitä. Me uskomme, ja teemme kovasti töitä ahkeria, iloisia ihmisiä auttaaksemme. Ahkeria ja iloisia ihmisiä näillä main on nimittäin aina riittänyt, ja takuulla riittää tulevaisuudessakin!

Viljaliina höpötysvauhdissa

Ainoa, mikä meitä jäi kävelymme jäljiltä hiukkasen kismittämään, oli se, etteivät aivan kaikki kuulleet höpötyksiämme, kun kerrankin olisimme intoutuneet ihmisille puhumaan. Me tontut kun olemme tottuneet lähinnä kuiskuttelemaan, etteivät joskus varsin salaiset juttumme kantautuisi ihmisten korviin. Siksipä äänemme eivät nytkään kantaneet viimaisessa talvisäässä aivan koko ajan, vaikka tällä kertaa todella yritimme, myös megafonin voimin. Seuraavalla kerralla lupaamme ottaa hyppysiimme ainakin neljäkymmentäseitsemän megafonia ja huutaa niihin kaikkiin yhtä aikaa.

Pirpaliina ja Tallin koristukset. Kuva: Nea Nieminen

Pirpaliina oli koristellut Tallia jo joulukuntoon!

Superkoneellamme valmistuu niin piparkakkutaikina, joulukortit kuin rintamerkitkin. Tällä kertaa oli tosin hieman mutkia matkassa, vaikka voimakkaita apureita löytyikin!

Vaikka meillä itsellämme riittää uskoa niin Kankaan tulevaisuuteen kuin joulun iloon ja tietysti meihin tonttuihinkin, niin yhtä emme olisi uskoneet näin kaksisataavuotiskriisien keskellä silti sanovamme: kyllä teidän ihmisten kanssa on vain joskus niin mukavaa olla! Jos siis vielä joskus näette meistä vilahduksen Kankaan mailla, kiskaiskaa hellästi letistä ja moikatkaa. Erityisesti toivoisimme vielä joskus näkevämme sen yhden pienen kärryissä pötkötelleen piiperoisen, joka vastasi noin kuuttatoista tonttuvauvaa, mutta ihmislapseksi taisi olla vielä kovin pikkuruinen.

Iloista joulun odotusta niin pienille piiperoisille, keskikokoisille tallaajille, metrinmittaisille taniaisille kuin suurensuurille jättiläisillekin toivovat

Viljis & Pirpsukka

Kirjoittajat ovat parinsadan vuoden ajan Jyväskylän Kankaalla asuneita entisiä mylly-, sittemmin vintti-,  nyttemmin tallitonttuja. Nykyaikaisten tallitonttujen toimenkuvaan kuuluvat monet askareet aina ihmisten tarkkailusta tapahtumajärjestämiseen, roskien keräämisestä vessanpesuun,  piparinpaistosta piipun- ja luonnonsuojeluun, ja hurjasta ideoinnista vielä hullumpaan toteutukseen (asiassa kuin asiassa).

 

2 kävijää tykkäävät.

Kankaan jouluinen kiertokävely 3.12. klo 17

Kirjoitettu | 02.12.2014 | Ei kommentoitu

Kankaalla pääsee kiertämään ja ihmettelemään vielä kerran ennen ensi vuotta, kun jouluinen kiertokävely koittaa huomenna keskiviikkona 3.12. Kierrokselle lähdetään Porttirakennuksen (Kympinkatu 3) edestä klo 17:00. Kierroksella kuljetaan Kankaan mailla vuosikausia häärineiden tonttujen jalanjäljissä ja toivotetaan joulu tervetulleeksi suurien muutosten aikaa elävälle Kankaalle. Kierroksella ei poiketa tällä kertaa juurikaan sisätiloissa, koska osa tiloista on parhaillaan kunnostustöiden kourissa. Kierros on jatkumoa kesän kulttuurikävelyille, jotka vetivät Kankaalle paljon kiinnostuneita kävijöitä. Talvi on Kankaalla haasteellinen aika tapahtumien suhteen, mutta pimeyden ja kylmyyden keskellä välkkyy paljon lämpimiä lyhdynpilkahduksia – hyvällä tuurilla saattaa kuulla myös joulunpunaiseen säveliin kietoutuneiden Sinikellojen kilkatusta!

Tervetuloa mukaan viettämään jouluista ja glögintuoksuista iltapäivähetkeä Kankaalle!

Kierros on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista – ainoastaan hyvät kengät, lämpimän vaatetuksen sekä iloista mieltä. Plussaa tonttulakista! Kierroksen kesto n. 1 – 1,5 h. 

Joulukävely on osa Joulukylä Jyväskylän Joulu katsellen ja käsillä tehden -kokonaisuutta, jonka tiimoilta löytyy useita Jyväskylän joulutapahtumia.

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Miia Hyvärinen, Jyväskylän Kangas, p. 014 266 8972, miia.l.hyvarinen[at]jkl.fi

Joulukylä Jyväskylä: http://visit.jyvaskyla.fi/joulu

1 kävijä tykkää.

Resurssikäännös Jyväskylästä alkaen

Kirjoitettu | 25.11.2014 | Kommentit poissa käytöstä

YK:n ympäristöohjelman tiedeasiantuntija, Chief scientist, Jacqueline McGlade sanoi äskettäin Ahtisaari-päivillä:

“Maailman jäljellä oleva hiilibudjetti on niin pieni, että meidän on tehtävä jotain aivan perustavanlaatuista eri tavalla.”

Se, että Kiinan ja USA:n johtajat sopivat hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä enteilee isompaa muutosta. Ilmastonmuutos on karkaamassa käsistä.

Maailman resurssifoorumin kunniapuheenjohtaja prof. Schmidt-Bleek on todennut, että kestävä kehitys ei ole mahdollista ilman luonnonvarojen kulutuksen dramaattista vähennystä ja yhtä dramaattista lisäystä niiden tuottavuudessa. Luonnonvarojen käytössä on tapahduttava täyskäännös. Se, että kehittyvä maailma kuluttaa pian kolmen maapallon edestä luonnonvaroja, ei ole uskottava tulevaisuuden kuva. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus lisäävät epätasa-arvoa maailmalla ja johtavat kriisiherkkyyden kasvuun. Luonnonvarojen tuhlaus on karkaamassa käsistä.

Jyväskylästä resurssiviisaita toimintatapoja muuallekin vietäväksi

Se mitä teemme Jyväskylässä, ei välittömästi muuta maailman tilannetta. Mutta se mitä tehdään muualla, pakottaa Jyväskylän muuttumaan. Muutummeko ympäröivän maailman paineessa jälkijunassa? Vai kehitämmekö toimintatapoja, joita kopioidaan ja viedään muualle? Tämä voi olla hyödyllistä Jyväskylän seudulle, sen asukkaille ja elinkeinotoiminnalle. Jyväskylä on valinnut jälkimmäisen tien.

Jyväskylän resurssiviisauteen perustuvaa mallia on nyt esitelty kansainvälisillä foorumeilla Kiinassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. World Resources Forumissa Perussa oli sali täynnä kuulijoita. Meiltä kysyttiin: milloin tulette meille tekemään samaa! Vaikka resurssiviisaus tuntui alkuun vaikeasti ymmärrettävältä, se on muuttunut käytännön kokeilujen ansiosta haluttavaksi. Jyväskylässä on luotu uutta kokeilukulttuuria. Keskeistä on, että voimme osoittaa resurssiviisauden vahvistavan alueellista elinvoimaa parantamalla aluetaloutta ja tuomalla työpaikkoja.

Keskikokoisessa kaupungissa on mahdollista saada ihmiset ja hallinto mukaan. Jyväskylässä on yliopisto, on koulutusta, tutkimusta ja innovaatioihin innostuvaa joukkoa. Jyväskylän seutu on biotalouden ydintä Suomessa. Täällä on myös mittasuhteiltaan sopiva kaupunkikehityshanke, Kangas. Kaupungin ja hankkeen koko ei ole ollut ongelma vaikka Kiinassa. Toimintamalli ja sen tulokset ratkaisevat. Nyt tulee kyselyjä päästä tutustumaan Jyväskylän kokeiluihin.

Kankaan alue on yksi suomalaisen kaupunkikehityksen edelläkävijöistä. Uusien kaupunkikehityshankkeiden tulee olla hyvin olevaan rakenteeseen integroituja. Niiltä odotetaan selvää ympäristökytkentää, mikä tarkoittaa mm. pyrkimystä nollaenergiaan ja vähähiilisyyteen. Sosiaaliset innovaatiot tukevat uudenlaisia elämäntapavalintoja ja asukkaiden osallistumista. Suunnitelmien tulee olla innostavia. Se voi tarkoittaa monikäyttöisyyttä ja rakennusten ja yhteisten tilojen kokonaisvaltaista suunnittelua. Alueet ovat taloudellisesti elinvoimaisia siten, että ne avaavat uusia markkinoita ja mahdollistavat uusia palveluita. Jos nämä tavoitteet ovat mukana, ratkaisuja voidaan toistaa ja kehittää seuraavissa kohteissa.

Muutoksia ja kehittymistä

Olemme selvästi suuren muutoksen virrassa. Nyt on osattava ohjata ja tarttua oikeisiin langan päihin.

  • ICT:n mahdollisuuksien hyödyntämisessä ollaan aivan alussa. Pelkästään ICT:n ja sen sovellusten mahdollistamilla ratkaisuilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 9.1 Gte vuoteen 2020 mennessä. Öljyllä mitattuna se vastaa koko Venäjän BKT:ta. Tämä mahdollisuus on vasta avautumassa resurssiviisauden edistämisessä.
  • Volkswagen investoi car-sharing ja kimppakyytibisneksiin. Nuoria halutaan kannustaa auton käyttöön, koska näyttää siltä, että yhä useampi ei hanki enää autoa, osa ei hanki edes ajokorttia. Tämä on jakamistaloutta.
  • Google osti termostaattiliiketoimintaan erikoistuneen Nest.com palvelun, koska uskoo kotiautomaatioon ja energiansäästöön. Energiatehokkuus on valtavirtaa.
  • Älykkään sähköverkon pilotteja rakennetaan eri puolilla maailmaa. Eri tavoin tuotettua sähköä aletaan ohjata älykkäillä järjestelmillä. Suomessa valmistetaan maailman tehokkaimpia aurinkolämpökeräimiä. Kyllä me osaamme. Pitää vaan ottaa kotimaista osaamista käyttöön, eivät ne työpaikat muuten synny.
  • Biokaasun tuotannossa ja jakelussa ollaan vasta alkumetreillä. Toivottavasti saamme jakeluaseman tännekin.
  • Rakentamisessa on tapahtumassa hyvin konkreettista kehitystä  ja nähtävissä suuria aluetaloudellisia hyötyjä. Saksan ympäristöministeriön juuri julkaistu tutkimus kertoo, että Saksassa vuonna 2011 energiakorjaukset merkitsivät aluetaloudelle 14 miljardia euroa ja 278.000 kokoaikaista työpaikkaa.
  • Oma energiatuotanto, älykkäät ohjausjärjestelmät ja asukasportaalit, vähähiiliset materiaaliratkaisut kuten puurakentaminen, yhteisöllisyyttä lisäävät monikäyttöratkaisut, parveke- ja kortteliviljelyratkaisut, viherkatot ym ym ovat pian arkea ja itsestään selvyyksiä.
  • Kaikkea asunnossa tapahtuvaa veden, sähkön ja lämmön kulutusta on mahdollista mitata ja laskuttaa asuntokohtaisesti. Myös hiilijalanjälkeä voidaan seurata. Tutkimukset osoittavat, että huoneistokohtainen mittaaminen tai kustannusten jako muuttaa kulutustottumuksia. Esimerkiksi asuntokohtaisen lämpöenergian mittauksen ansiosta lämmönkulutus vähenee kerrostalossa jopa yli 20 prosenttia. Kaukolämpökin saadaan älykkääksi, kun vain päätetään mittaroida ja laskuttaa asuntokohtaisesti lämpöä.

 

Kun tehdään eteenpäin katsovia päätöksiä, markkinat tulevat mukaan ja tarjoavat ratkaisuja. Jyväskylän resurssiviisaudessa on kysymys johtamisjärjestelmästä ja yhteistyöstä. Kysymys on myös alueellisesta strategiasta tulla tiennäyttäjäksi resurssiviisaudessa.  

 

Jukka Noponen,  vanhempi neuvonantaja, Sitra

Kirjoittaja toimii Sitralla vanhempana neuvonantajana kestävän kehityksen sekä resurssiviisaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan edistämisessä.

 

1 kävijä tykkää.

Kankaan toteutussopimuksen allekirjoitus

Kirjoitettu | 19.11.2014 | Kommentit poissa käytöstä

Jyväskylän Kankaalla otettiin suuri harppaus kohti uutta Kangasta, kun Kankaan vanhan paperitehtaan tontinluovutus- ja toteutussopimus allekirjoitettiin keskiviikkona 19.11.2014.
 
Sopimuskumppaneina Jyväskylän kaupungin kanssa ovat Skanska Talonrakennus Oy, YIT Rakennus Oy ja Jyväs-Parkki Oy. Sopimuksen mukaisesti osakkaat perustavat Kankaan kehitysyhtiön, seuraavin osuuksin: Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy molemmat 45 %, Jyväs-Parkki Oy 10 %. Kehitysyhtiö ostaa Vanhan paperitehtaan kaupungilta ja ottaa siitä kehittämisvastuun. Skanska ja YIT tulevat sopimuksen myötä pitkäaikaisiksi aluekehittämiskumppaneiksi kaupungille ja toteuttavat Kankaan asuntorakentamisesta 70 prosenttia. Loput 30 prosenttia kaupunki varaa muuhun kuin vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Lisäksi Skanska ja YIT toteuttavat Kankaan työpaikkarakentamisesta 25%.  Jyväs-Parkki Oy toteuttaa alueen pysäköintilaitokset.
 
Tavoitteena on aloittaa asuinrakentaminen keväällä 2015 Kankaan Piippurantaan, jolloin myös kaupungin tonttitulot Kankaasta käynnistyvät. Vuosina 2015 – 2016 Kankaalla on käynnissä vähintään 50 miljoonan euron rakennusinvestoinnit. Rakennusinvestoinneilla on merkittävä positiivinen vaikutus kaupungin verotuloihin ja työllisyyteen.
 
Vanhan paperitehtaan kehittäminen alkaa heti ns. Siipiosan uudistamisella. Siipiosaan tulevat vuokralaisiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) ja Jyväskylän Yritystehdas, jotka aloittanevat toimintonsa Kankaalla vuoden 2016 alussa. 
 

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunki
Hankejohtaja Anne Sandelin, p. 014 266 5051, anne.sandelin[@]jkl.fi
Projektipäällikkö Erkki Jaala, p. 014 2667578, erkki.jaala[@]jkl.fi
http://www.jyvaskyla.fi/kangas

Skanska Talonrakennus Oy
Yksikönjohtaja Jorma Mustakangas, p. 0400 672617, jorma.mustakangas[at]skanska.fi

YIT Rakennus Oy
Aluejohtaja Mikko Räty p. 0400 837402, mikko.raty[at]yit.fi

Jyväs-Parkki Oy
Toimitusjohtaja Hannu Leskinen, p. 040 765 3735, hannu.leskinen[at]jyvas-parkki.fi

4 kävijää tykkäävät.

Kyberturvallisuus on arjen turvallisuutta – Kankaallakin!

Kirjoitettu | 21.10.2014 | Kommentit poissa käytöstä

Onko turvallista kirjettä olemassa? Kyllä on, mutta tuskinpa kirjoittaisin sitä tietokoneella, vaan paperille, taittelisin kauniisti, laittaisin kirjekuoreen, ja kirjoittaisin vastaanottajan nimen ja osoitteen kuoren päälle luottaen kirjesalaisuuteen kirjeen tiedon turvaajana.

Turvallista – kyllä, tehokasta ja nykyaikaista – eipä taida olla.

Tietoverkoissa viestitään, hoidetaan raha- ja vakuutusasioita sekä lähetetään ja vastaanotetaan suuria määriä tietoa: kuvia, tilastoja, mittaustuloksia, some-päivityksiä ja niin edelleen. Joskus luotetaan sinisilmäisestikin tietoverkon turvallisuuteen, ja samalla hyväksytään verkon avoimuus, helppous, tehokkuus … ja haavoittuvuus. Tätäkö on jokaisen arkipäiväinen kyberturvallisuus, ja miten ihmeessä nämä samat asiat liittyvät vaikkapa Jyväskylän Kankaan uuden yritys- ja asuinalueen kehittämiseen?

Kyberturvallisuus on hieno sana, jonka varmasti olemme ainakin Jyväskylässä oppineet tuntemaan Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) INKA-ohjelman kyberturvallisuuden teeman kansallisen vetovastuun tultua Jyväskylälle ja eritoten Jyväskylän kaupungille. Kyberturvallisuuden ei tarvitse kuitenkaan olla mitään sen ihmeellisempää kuin tuota yllä mainittua arjen turvallisuutta: Miten käyttäydymme netissä, kenet päästämme ovesta sisään ja miten käytämme vaikkapa muistitikkuja.

Mitä tarkoittaa kyberturvallisuus Kankaan kehittämishankkeessa? Sitä on Kankaalla alustettu ensin valmistelevan projektiryhmän voimin, mutta nyt mukaan on haastettu myös muita tahoja. Tietopyyntö Kankaan Kyberturvallisista ICT-määrittelyistä on luettavissa netissä: http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/?p=2163 ja siihen on aikaa vastata tämän viikon perjantaihin, 24.10.2014 saakka.
Tässä vaiheessa Kankaan osalta on pohdittu ICT-arkkitehtuurin turvallisuutta, sähköisen lukituksen ja kulunvalvonnan yhdistämistä erilaisiin laitetiloihin ja sitä kautta tilojen fyysistä turvaamista. Kyberturvallisuus on tärkeä rakennuspalikka myös Kankaan tulevaisuuden palveluissa.

Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin maailman vakaimman maan kyberturvallisin alue. Siinä olennaisessa roolissa olet myös SINÄ Kankaan tuleva toimija!

 

Mika Kataikko                                          
Johtaja, kyberturvallisuus                      
Jykes                                                           

Tanja Oksa
Projektipäällikkö
Jyväskylän kaupunki, Kangas

cyber security logo

 

1 kävijä tykkää.

Kankaan osayleiskaava lainvoimaiseksi

Kirjoitettu | 17.10.2014 | Kommentit poissa käytöstä

Jyväskylän Kankaan alueen osayleiskaava tulee lainvoimaiseksi tänään perjantaina 17.10.2014. Osayleiskaava on tullut vireille 07.12.2010 eli kokonaan lainvoimaiseksi se on saatu alle neljässä vuodessa – valtakunnallisellakin tasolla tarkasteltuna siis varsin nopeasti.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 02.09.2014 hylännyt kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole määräajassa valitettu eteenpäin, joten kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen 17.10.2014. Kaupunginvaltuuston 4.11.2013 hyväksymästä osayleiskaavasta lainvoimaiseksi tulevat siten nyt myös valituksenalaiset osat eli uusi Tourujoen silta sekä siihen liittyvä kevyenliikenteen laatukäytävä.

Kankaan osayleiskaavan laadintaa edistettiin ennennäkemättömän laajalla kaupunkilaisten osallistamishankkeella vuonna 2011 sekä korkeatasoisella arkkitehtuurikilpailulla vuonna 2012. Suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi laadittiin yli 30 selvitystä ja tekeillä ollutta osayleiskaavaa esiteltiin yli sadassa tilaisuudessa.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/753

Lisätietoja:

Suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, puh. 014-266 5033

Hankejohtaja Anne Sandelin, puh. 014 266 5051

 

1 kävijä tykkää.
eteenpäin »

Kangas in english »
Ideointiprojekti Kaupungin Kangas »

RSS

tiedotteet

Prosenttikulttuuria Kankaalle

Jyväskylän Kankaalla on koettu ja […]

6 kommenttia

Kankaan jouluinen kiertokävely 3.12. klo 17

Kankaalla pääsee kiertämään ja ihmettelemään […]

Keskustele

Kankaan toteutussopimuksen allekirjoitus

Jyväskylän Kankaalla otettiin suuri harppaus […]

Kommentit poissa käytöstä