Jyväskylän Kangas

Avainsanat

Kankaan historiaa

Kankaan viimeisimpiä vaiheita

Jyväskylän keskustan kyljessä sijaitsevan Kankaan paperitehtaan toiminta lakkasi alkuvuonna 2010. Sappi Finland Oy myi M-real Oyj:lle Kankaan tehdaskiinteistöt 7.7.2010 takaisin omistettuaan ne noin vuoden ajan. Jyväskylän kaupunki päätti tässä yhteydessä käyttää etuosto-oikeuttaan ja alue siirtyi kaupungin hallintaan 2.11.2010. Kiinteistössä toimii pienempiä yrityksiä ja tiloja vuokrataan tilapäisesti varasto- ja toimitiloiksi. Toistaiseksi tehdaskiinteistössä oleva paperikone PK 4 rajoittaa vapaata pääsyä alueelle.

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt osayleiskaavan laatimisen alueelle 7.12.2010. Osayleiskaavatyön pohjaksi järjestettiin arkkitehti-ideakilpailu v. 2011. Osayleiskaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen 2013 keväällä. Tehdasalueen pinta-ala on n. 27,0 ha, ja koko suunnittelualueen n. 49,4 ha. Kaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia niitä tarkentava oikeusvaikutteinen osayleiskaava alueelle asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet.

Vanhassa paperitehtaassa (VPT) sijainnut paperikone kaksi PK2 on purettiin kevään 2011 aikana ja uudessa paperitehtaassa (UPT) sijaitseva paperikone PK 4 on tarkoitus purkaa v. 2014 alkuun mennessä.

Kankaan etuoston taustaa

Sappi Oy päätti joulukuussa 2009 lopettaa Kankaan paperitehtaan toiminnan. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena Jyväskylän kaupungissa keskeisesti sijaitsevalla Kankaan teollisuusalueella on päättynyt 137 vuoden pituinen jakso, jolloin alueella on tuotettu paperia. Sulkemispäätöksen johdosta Jyväskylän seudulta katosi arviolta noin 450 työpaikkaa. Kiinteistökaupan jälkeen Jyväskylän kaupunki käytti lainmukaista etuosto-oikeutta ja tuli alueen omistajaksi 2.11.2010. Kauppahinta oli 13 miljoonaa euroa.

Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoitusta varten. Kankaan tehtaan alue sijaitsee keskeisellä paikalla yhdyskuntarakenteessa Jyväskylän keskustaan rajautuen. Sijainti mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kehittymisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujen alueeseen. Kankaan alueella Tourujoen rantaan suunniteltu virkistysreitti on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden kevyen liikenteen väylistä, jolla yhdistetään Jyväsjärven ja Palokkajärven reitistöt.

Kankaan tehtaan historiaa

Kankaan tehdas on Suomen ensimmäisiä paperiruukkeja. Sen teollisuushistoriallinen merkitys perustuu tämän lisäksi asemaan Jyväskylän ja Keski-Suomen varhaisena teollisuuslaitoksena. Kulttuuriympäristönä sen ydinaluetta on nykyinen keskusvarasto lähirakennuksineen.

Alueella ovat toimineet seuraavat yhtiöt:

• Lohikoski Pappersbruk – Lohikosken paperitehdas 1872-1891
• Kangas Aktiebolag 1891- 1894
• Aktiebolaget Kangas 1894 – 1902
• Kangas Pappersbruk Aktiebolag 1902 -1935
• Kankaan Paperi Osakeyhtiö 1935 – 1940
• G.A. Serlachius Oy Kangas 1940-1986
• Metsä-Serla Oy (Oyj) Kankaan paperitehdas 1987-2001
• M-real Oyj Kankaan paperitehdas 2001 – 2008
• Sappi Finland Oyj 2008-2010

Alueella on tehty:

• paperia vuosina 1874-2010
• hioketta vuosina 1899 – 1838
• saha on toiminut vuosina 1877 – 1878

Alueen aikaisemmat vaiheet

Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730-luvulta alkaen. Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Ensimmäisenä kauppias Gustaf Henrik Gronov, joka sai 1854 – 1855 valmiiksi tullimyllynsä ja tamppilaitoksensa. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa 1874. Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan.

Alueen kulttuurihistorialliset arvot

Kankaan tehtaan alue on maakuntakaavassa vaalimisen arvoinen maakunnallisesti, teollisuushistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas teollisuusympäristö Jyväskylän Tourujokivarressa.

Varsinaisessa tehdaskompleksissa kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ovat punatiiliset paperitehtaan ja puuhiomon rakennukset ja niihin liittyvät oheisrakennukset Tourujoen puoleisella sivustalla. Nykyinen keskusvarasto vuosilta 1892-1897 ja puutyöpaja kertovat parhaiten ajasta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Keskusvarasto viereisine ja alapuolisine tiloineen ovat tehtaan vanhinta osaa. Vuosina 1923-1951 toteutetut läntisimmät punatiiliset tehdasosat muodostavat edelleen hyvin säilyneen, rikaspiirteisen länsijulkisivun, jonka yhtenäisen ilmeen taustalla on arkkitehti Wäinö Palmqvistin vaikutus. Tähän kokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosina 1921 ja 1951 rakennettu entinen pergamenttiosasto.

1970-luvun tehdasosastoa sivuaa paperitehdas vuodelta 1897 paperikonesaleineen. Tämä tehdasosa on saanut nykyisen muotonsa ja laajuutensa useiden rakennusvaiheiden tuloksensa. Myös vuoden 1997 tulipalo on aiheuttanut muutoksia. Tehdasrungosta ulkonevien rakennusosiin liittyy teollisuushistoriallisesti mielenkiintoista käyttöhistoriaa tai ne ovat jäänteitä vanhemmasta 1800-luvun vaiheen rakennusosasta uudistuneessa julkisivussa. Rakennushistoriallisesti arvokkaat eri-ikäiset rakennuskerrostumat lisäävät teollisuusympäristöjen ajallisesti kerroksellista ilmettä. Erityisesti Kankaan tehtaan ominaispiirteisiin kuuluu monikerroksinen rakennustapa ja tuotantorakentamisen historia, joka näkyy 100 vuoden aikana samalla paikalla toimineen ja laajentuneen tehtaan rakennusten ulkoasussa.

1936 rakennetun tiilipiippu on näkyvä teollisuushistoriallinen maamerkki Jyväskylän kaupungin silhuetissa.

Tourujoessa sijaitsee niin ikään teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä voimakanava vuodelta 1898-1899. Tehdasympäristön vesirakenteet sisältävät elementtejä koko tehtaan olemassaolon ajalta. Yhtenäisesti hoidettavasta ja vaalittavasta pienmaisemasta on kysymys konttorin, muuntoaseman ja vesivoimalan välimaastossa sekä suppeammin myös vanhimman tehdasosan eli puutyöverstaan kulmalla. Kyseessä on sekä Jyväskylän seudun että maakunnan mitassa merkittäväksi arvioitava teollinen vesimaisema.

Voimakanavan rannalla sillan pielessä sijaitsee jo asemakaavalla suojeltu, arkkitehti Wäinö Palmqvistin suunnittelema entinen muuntamo vuodelta 1924-1925. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävällä tiilirakennuksella on sähkönsiirron kannalta tärkeä seudullinen teollisuushistoriallinen merkitys.

Tehdasalueella tärkeä yksittäinen rakennus on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema funktionalistinen konttori vuodelta 1941. Konttorin edustalla oleva muistomerkkinä toimiva lumpunkeittokuula nro 2.

Muita yksittäisiä merkittäviä rakennuksia tehdasalueella edustaa vuonna 1916 rakennettu hevostalli, joka on 1920-luvulla muutettu tehtaan autotalliksi, sittemmin paloasemaksi ja lopulta porttirakennukseksi ja valvomoksi. Punatiilisellä klassisia aiheita tyylillisesti toistavalla rakennuksella on paikallista historiallista ja maisemallista arvoa tehtaan aputilana 1900-luvun alkuvuosikymmeneltä.

Lue lisää: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kangas/rakennusinventointiraportti.pdf 

Lähdeluettelo:
Teksti sisältää suoria lainauksia Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportista (Timo Kantonen 15.8.2002) ja Keski-Suomen museon 29.1 2010 antamasta lausunnosta: ”Lausunto Jyväskylän Kankaan paperitehdasalueen rakennusperinnön suojeluarvoista ja teollisuusmaiseman suojeluun vaikuttavista arvoista.”

Avaapa sanainen arkkusi

Kangas in english »
Ideointiprojekti Kaupungin Kangas »

RSS