Uuteen kuntaan esitetään Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen

·       Kuntien valtuustojen esitetään tekevän päätökset 30.3.2015
·       Uuden kunnan perustamisajankohdaksi esitetään 1.1.2017 ja nimeksi Jyväskylä
·       Yhdistymisavustuksia tarjolla 10 miljoonaa

Valtiovarainministeriö määräsi 11.7.2013 kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä.

Selvitys käynnistettiin kuntien edustajien yhteisellä tapaamisella elokuussa 2013. Alustavat kuntarakennevaihtoehdot sekä niiden mahdolliset edut ja haitat julkaistiin 18.12.2013 ja selvitys julkaistiin 30.4.2014. Kevään ja syksyn 2014 aikana on käyty kuntakohtaisia keskusteluja yhdistymisen reunaehdoista sekä valmisteltu yhdistymissopimusta/-sopimuksia.

Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Paavo Kaitokari esittelivät 30.9.2014 kuntien valtuustoille ja johtoryhmille esityksensä kuntajaon muutoksesta.

Poimintoja kuntajakoselvittäjien esityksestä

Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallitukseen valitaan 18 jäsentä ja heille varajäsenet kuntien kokoon suhteutettuna seuraavasti: Jyväskylä 9, Laukaa 3, Muurame 2 ja Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen 1 paikka kullekin.

Alueellisen edustavuuden turvaamiseksi ensimmäisen valtuustokauden ajan kunnanvaltuuston koko on 75 valtuutettua. Kaupunginhallituksen koko on ensimmäisellä vaalikaudella 17 jäsenen suuruinen. Alueellisen edustuksellisuuden ja asiantuntemuksen turvaamiseksi valitaan kaupunginhallitukseen vähintään 1 jäsen ja varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta. Muu luottamushenkilöorganisaation rakenne valmistellaan ja hyväksytään yhdistymishallituksessa 31.12.2015 mennessä.

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi ja alueiden elinvoiman edistämiseksi rakennetaan elinvoiman kehittämisen ja lähipalvelujen toimintamalli, jonka toiminnasta vastaa alueellinen toimielin. Toimielimelle turvataan aloite- ja lausunnonanto-oikeus koko kunnan maankäytön, palveluiden ja elinkeinojen kehittämiseen. Toimielimelle osoitetaan uuden kunnan talousarviossa määräraha paikallisen elinvoiman ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kuntalaisten vapaaehtoistoiminnan tukemiseen.

Esityksen mukaan Jyväskylälle valittava uusi kaupunginjohtaja siirtyy uuden Jyväskylän kaupunginjohtajaksi. Kuntajaon muutoksesta johtuen uudella kunnalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijöitä taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla vuosien 2017 – 2021 aikana.

Uudessa kunnassa esitetään kehitettäväksi monikanavaista palveluverkostoa ja kuntalais- ja asiakaslähtöisiä palveluprosesseja, joilla mahdollistetaan palveluiden saatavuus, saavutettavuus, laatu, kustannustehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Palvelumarkkinoita tuetaan mahdollistamalla alueen pienten ja keskisuurten yritysten tasavertainen osallistuminen tarjouskilpailuihin. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon asiakkaiden määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä.

Yhdistymishallitus määrittelee lähipalveluiden kriteerit vähintään seuraavien palveluiden osalta: perhepäivähoito ja päiväkotihoito, varhaiskasvatus, perusopetus (1-6 lkt), liikuntapaikka, kirjasto ja kirjastoauto sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut sovitetaan yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän kanssa kuntalaislähtöisiksi.

Uuden kunnan tavoitteena on pitää kuntatalous tasapainossa, jotta kunnalla on taloudelliset edellytykset elinvoiman, asumisen edellytysten sekä palvelutuotannon kehittämiseen. Säästötavoitteen toteuttamiseksi laaditaan tuottavuusohjelma ja toimialoittain yksikkökohtaiset toteutusohjelmat, joilla mm. kehitetään palvelutuotantoa ja hyödynnetään eläkepoistumaa. Toimitilojen käyttöastetta nostetaan ja luovutaan tarpeettomista toimitiloista. Nykyisten kuntien suunnittelemat uus- ja korvausinvestoinnit arvioidaan ja sopeutetaan uuden kunnan tarpeisiin.

Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 – 2019 yhteensä 10 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Valtionosuuksien muutos on noin -6 miljoonaa euroa. Palkkojen ja muiden etuisuuksien harmonisointitarve on sivukuluineen vuositasolla noin 1,31 miljoonaa euroa.

Selvitysalueen asukkaista yli 80% asuu 25 km säteellä Jyväskylän keskustasta. Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten lisäksi Hankasalmi kuuluu Jyväskylän seutuun ja on myös mukana Rakennemalli 20X0 maankäytön suunnittelussa. Hankasalmen työssäkäynnin ja asioinnin suuntautuminen Jyväskylän kaupunkiin on merkittävää ja jatkuvassa kasvussa, vaikka kunta ei yhdyskuntarakenteellisesti kuulu tiiviiseen kaupunkiseutuun.

Kuntarakennelain kriteereiden perusteella Joutsa ja Luhanka poikkeavat selvästi yhdyskuntarakenteen sekä työssäkäynnin ja asioinnin osalta kaupunkiseudun kunnista. Siten työssäkäyntialueen ja toiminnallisen kunnan näkökulmasta kunnat eivät luontevasti kuulu uuden kunnan alueeseen. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Joutsan ja Luhangan kuntien on tarkoituksenmukaista lisätä yhteistyötä palveluissa, erityisesti tukipalveluissa. Tulevaisuudessa on tarve arvioida näiden kuntien yhdistymisen mahdollisuutta. Joutsan ja Luhangan kunnat ovat lisääntyvässä määrin yhteistyössä Jyväskylän seudun kanssa, joten on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon näiden kuntien kanssa tehtävä yhteistyö huomioon jo uuden kunnan suunnitteluvaiheessa.

Uudessa kunnassa on mahdollista kehittää yritystoimintaa sekä maankäytön suunnittelua ja asumista ilman kuntien välistä kilpailua. Samoin talouden parantamiseen saadaan verotulojen lisäyksellä uusia mahdollisuuksia.

Seudun ja Keski-Suomen etujen vuoksi tarvitaan voimakkaampaa yhtenäistä ja yksimielistä vaikuttamista valtakunnallisiin päätöksiin kuten valtion aluehallinnon järjestelyihin sekä sote-alueen päätöksentekoon ja tuotantoalueen organisointiin. Samoin on tarve voimistaa vaikuttamista valtion linjauksiin; mm. maantie-, rautatie- ja muihin infrastruktuuri-investointeihin.

Asukkaiden elinolosuhteita tarkastellaan nykyisin kuntakohtaisesti eikä oteta huomioon koko seudun asukkaiden yhteistä etua. Uusi kunta vastaa hyvinvoinnin edistämisestä ihmisen luontaisen elämänpiirin alueella. Palveluverkkoja ja -prosesseja voidaan suunnitella kuntarajoista riippumatta asukaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

Uuden kunnan riittävän koon vuoksi voidaan pitää päätöksenteko omassa organisaatiossa turvautumatta vaikeasti ohjattaviin kuntien välisiin yhteistoimintaorganisaatioihin ja -sopimuksiin. Yhden kunnan alueelle muodostuu yksi vastuutaho, yhteiset tavoitteet ja kootut yhteiset resurssit, joilla voidaan edistää koko alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Uudessa kunnassa voidaan rakentaa taajamittain ja taajamaryhmittäin aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellista elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa.

Uuden kunnan myötä alueella on yksi toimija, jolla on vastuu koko alueen edun mukaisesta yhdyskuntarakenteen suunnittelusta sekä valtaa suunnitelmien ja kaavojen toteuttamiseen.

Uuden kunnan yhteistyö on välttämätön koko maakunnan, sen kuntien ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Luonteva yhteistyösuunta on myös Keuruun kaupunki ja Multian kunta, koska näiden kuntien asukkaiden pääasiallinen asiointisuunta on Jyväskylän seutu.

Jyväskylän kaupunkiseudun kuntayhteisöt, yliopisto ja korkeakoulut sekä Jämsän ja Äänekosken kaupungit ovat solmineet valtion kanssa kasvusopimuksen keväällä 2013. Kuntayhteisöt ottavat kasvusopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen huomioon strategioissaan, kaavoituksessa ja omistajapolitiikassa. Lähitulevaisuudessa uusia kasvumahdollisuuksia tuo Äänekoskelle suunniteltu biotehdas teollisuuden suurinvestointi ja maakunnan laajat liikenneinvestoinnin.

Linkki viitottuun päätöstilaisuuden 30.9.2014 videoon ja kuntajakoselvityksen materiaaleihin osoitteessa http://erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi

Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuuden 30.9.2014 materiaali
Jyväskylän kaupunkiseudun kuntajakoselvitys_päätöstilaisuuden esitys

Lisätietoja:

Jyväskylän selvitysalueen kuntajakoselvittäjät

Jarmo Asikainen, +35850 415 4354, jarmo.asikainen@vm.fi
Paavo Kaitokari, +35850 382 9062 paavo.kaitokari@vm.fi

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
Tiedote viestimille 30.9.2014