Kaikille avoimiin kuntalaistilaisuuksiin osallistui yli 900 ihmistä

Kolmena iltana yhdeksällä eri paikkakunnalla oli yhteensä noin 920 ihmistä kuuntelemassa ja keskustelemassa Jyväskylän selvitysalueen kuntarakennevaihtoehdoista.
Kuntajakoselvittäjät esittelivät eri vaihtoehtoja, miten yhdeksän kuntaa eli Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen ehdotetaan ryhmiteltäväksi keskuskaupungin, maaseutukaupungin ja maaseutukunnan mukaisesti. Lisäksi he esittelivät teemoittain selvitysalueen nykytilaa.

Kaikissa tilaisuuksissa oli runsaasti osallistujia sekä vilkasta ja monipuolista keskustelua.

Osa tilaisuuksista videoitiin, katso http://erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi -> sivun oikea laita

3 kommenttia aiheesta “Kaikille avoimiin kuntalaistilaisuuksiin osallistui yli 900 ihmistä

  1. Itsenäinen Muurame

    Mikäli Keski-Suomen alueen Yle TV2 oli Muuramen Kulttuurikeskuksessa paikalla kuvaamassa, niin on aika kummallista, ettei (kuntalaisten verovaroilla kustannettu ja Muuramesalissa nauhoitettu kuntajakoselvitystilaisuus 7.1.-14) ole nyt netissä kuultavana? Näihin kaikille avoimiin kuntalaistilaisuuksiin (Muurame, Toivakka, Uurainen, Petäjävesi, Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa & Luhanka) osallistui lehtitietojen mukaan yht. 920 ihmistä kuuntelemaan & keskustelemaan Jyväskylän selvitysalueen kuntarakennevaihtoehdoista.

    – Mutta miksi Muuramelaisten äänet yritetään vaientaa? Eikö näissä pakkoliitosehdotus kunnissa, järjestetyt kuntalaistilaisuudet, nimenomaan järjestetty kuntalaisille mahdollisuutena saada oma ääni kuuluviin; erityisesti päättäjille päin! Ovatko eri kuntien kuntalaiset nyt epätasa-arvoisessa asemassa, kun Jyväskylän & Laukaan kuntajakoselvitystilaisuuksien kuvausvideot ovat yleisesti kuultavana netissä? Muttei kuitenkaan menestyneen Muuramen, eikä kaikkien muidenkaan kuntien perustelut ole kuultavina yleisesti. Kuntajakoselvittäjät esittelivät eri vaihtoehtoja kuntalaisille, kuinka yhdeksän eri kuntaa ehdotetaan ryhmiteltäväksi keskuskaupungin, maaseutukaupungin ja maaseutukunnan mukaisesti (kuntien ulkopuolelta tuotujen kriteerien pohjalta)! Vaihtoehdoista Itsenäinen kuntamalli oli kokonaan unohtunut? Kuntajakoselvitystilaisuudessa veronmaksajilta nousi runsaasti perusteltuja kysymyksiä ja kommentteja suoraan päättäjille! Jotka kuuluisi mennä myös perille. Tässä kannanotossa kommenteista on vain muutamia, joita ei ilmeisesti kuvatussa videomuodossa haluta julkaistavaksi. – Onneksi Suomessa Kuntademokratiaa ja Kuntien Itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa.

    Ennen pakkoliitoslakimuutoksia tarvitaan vielä paljon tarkempia laskelmia kuntien kokonaistaloudelliseen kantokykyyn, kaikkien eri kuntien talouslukujen huolellisempaa auki purkamista ja läpikäyntiä sekä myös kuntien omat reaaliaikaiset, kunnan sisältäpäin annettavat faktatiedot ns. säästö-odotuksiin. Huomattiin nyt ainakin se, että näiden eri vertailtavien kuntien mm. maksuosuudet Jyväskylän nykypalveluista ei ole riittävän selkeästi huomioitu, eikä myöskään työssäkäyntitiedot, kuntien budjetit, taseet, tilinpäätöstiedot, rahoituslaskelmat jne. ei tuo vielä riittävän selkeästi esille juuri niiden huonosti menevien kuntien ”törsäilyä” tai ”virhekäytäntöjä” kuten esim. monien miljoonien aktivointisakkoja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamattomuudesta, joita (lehtitietojen mukaan) etenkin isommat kunnat jo usean vuoden ajan joutuvat maksamaan; ”välinpitämättömyyttäänkö?”. Vai onko niin, että pitkäaikaistyöttömyydestä tehtailuineen on tullut poliittista peliä ja bisnestä? Vai miten selittyy, että mitä enemmän kansanedustajia ja ministereitä Jyväskylästä on Keski-suomen asioista päättämässä, niin sitä huonompi Jyväskylän työttömyys- ja taloustilanne ovat? Jo viisi -vuotias kuntaliitos Uusi Jyväskylä on velkaisempi, kuin koskaan. – Onko tilanne ajettu tarkoituksella tähän? Johon ratkaisuna ehdotetaan kuntalaisille nyt kuntien pakkoliitoksia, vaikka ihan ensinhän pitäisi tuoda esille jo ne aiempien kuntaliitosten haitat, hyödyt & säästöt euroina, sekä tiedoksi kuntaveronmaksajille, mihin ne ns. säästyneet eurot on käytetty ja miten palvelut ovat parantuneet? On laskettava tarkemmin näiden ehdotettujen pakkoliitosalueiden taloudelliset kantokyvyt. Etenkin, jos jatkossa vielä useat kunnat, tai edes ns. Isäntäkunta joutuu maksamaan vuosittain miljoonasakkoja esim.; pitkäaikaistyöttömyyden aktivoimattomuudesta, julkishallinnon oikeusprosesseista, tai mahd. homerakentamisesta rakennusvalvonnan tai tilaajavastuun laiminlyönteinä tmv. Tällaisten erilaisten kuntakulttuurikäytäntöjen pakkotukemista voi kutsua tahalliseksi velan kartuttamiseksi, jota muiden kuntalaisten ei pitäisi joutua pakolla maksamaan. Entä paljonko useamman hallituskauden pakkoliitossählinki maksaa veronmaksajille? – Nyt päättäjien on jo palautettava mieliin keitä varten kuntaresursseja käytetään ja muutostöitä tehdään; Kuntalaisia vai poliitikkoja varten? Vai palvelujen tuottajia, vai kunnan virkamiehiä varten? Ja kuka ne maksaa?

    Veronmaksajille ei siksi enää pelkästään pendelöinti, yhdyskuntarakenne tai työssäkäyntialue ym. keksityt kriteerit riitä perusteluiksi. – Vaan on huomioitava myös talouden realiteetit ja pakkokeinojen negatiiviset vaikutukset koko Suomeen ja etenkin Jyvässeudun kriisialueiden kehitykselle – näivettymiseen. Kaiken järjen mukaan Jyväskylän ja muiden huonosti menevien kuntien tulisi ottaa mallia menestyneistä kunnista, kuten Muuramesta. Mutta miksi nyt tahallaan tappaa hyvät menestyskäytännöt, kun Muurame menestyy ja luo laajemminkin menestystä ja hyvinvointia. Kyllä Jyväskylä hyötyy näin todella paljon Muuramen menestyksestä, ja siitä hyötyy koko Keski-Suomi. Muuramen kunnan Itsenäisyyden menetys olisi tappioksi koko lähiseudulle. Yritykset tekevät hyvällä menestyksellä yhteistyötä, niin miksei kuntien kohdalla voisi olla samalla tavalla? Kunnatkin voivat tehdä hyvää yhteistyötä. Ja huonosti menevien kuntien tulee ottaa mallia menestyneistä kunnista ennemmin, kuin tapetaan pakkoliitoksilla koko yrittämisen into Muuramestakin, ja Jyvässeudulta laajemmin. Miksi kuntarajoja pitää poistaa, jos ongelmia ei ole? Ja auttaako Jyväskylää edes uusien taajamien lisääminen? – Kuntien ongelmathan eivät johdu kuntarajoista vaan mm. istuvan Hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta, teollisen rakenteen ongelmista ja siitä aiheutuvasta rakennetyöttömyydestä josta on alettu tehdä jo bisnestä, koska työnvälitysfirmat kukoistavat.

    Tämä negatiivinen kierre, -asenne sekä Helsinki keskeisyys on saatava kääntymään jo positiivi-semmaksi myös pieniä kuntia, kuntalaisia veronmaksajia ja pk-yrityksiä kohtaan. Sillä vain investoimalla, lisäämällä työpaikkoja ja taloudellista osaamista (hierarkian kaikilla tasoilla) Suomen & Kuntien talous saadaan korjattua nousuun, eikä suinkaan kuntarajoja siirtelemällä, varsinkaan pakolla. Kun ongelmat eivät poistu keinotekoisesti rajoja siirtelemällä, ja pakkokeinot sekä vaatimukset ovat aina vallan käyttöä! Jotka eivät demokratiaan ja sopimusyhteiskuntaan istu. Vain yhteistyöllä on mahdollisuus menestyä ja huonosti menevien kuntien tulee ottaa mallia menestyneistä kunnista, kuten esim. Muuramesta. Jos kunta onnistuu omalla työllä ja ansioilla, sille pitää antaa arvoa, eikä pakkoliitoksilla alkaa hajottaa toimivia menestyskäytäntöjä. Suomessa on myös verotuksella löydettävä kannustavuuden ja oikeudenmukaisuuden tasapaino. Tulojen muodostus ja työn sisältö on ajateltava uudelleen, koska jatkuva teknologinen muutos ja kehitys tarkoittavat sitä, että paljon vähemmällä tehdään nyt jo paljon enemmän! Silloin se on pikemmin jakamisen ongelma, kuin niukkuuden ongelma. – Näkökulmat huomioiden Hallituksen olisikin käynnistettävä uusi investointi ja työllisyysohjelma, jolla Kunnat & koko Suomi saadaan nousuun, eikä itsepäisesti hajottaa menestyviä kuntakäytäntöjä. Luulisi ”Demokraattisessa maassa pakkoliitos-erityiskohteena” olevan menestyvän Muuramen luomat menestyskäytännöt jo pikkuhiljaa kiinnostavan hyödynnettäviksi, ainakin kuralla olevan Suomen taloudesta vastaavia päättäjiä, kuntaliitosselvittäjiä sekä muita kuntia. – Muuramen kunta ja yrittäjät ovat tehneet hyvää yhteistyötä vuosikymmeniä. Kun yrittäjä sijoittuu Muurameen, ei tarvitse monella luukulla juosta, vaan kaikki asiat hoituvat yhdellä kertaa. Täällä on 400 yritystä, vaikka on vain 9 000 asukasta.

    Kuntajakoselvitystilaisuudesta tuli nyt vain vaikutelma, että lukuja on valikoitu tarkasti mitä lukuja näytetään ja mitä ei. Ei tunnu yhtään, että kuntalaisia on edes kuunneltu. Tuntuu, että kuntaselvityksen tilaajilla on poliittisia päämääriä, jotka on tarkoitus ajaa vain läpi. Miksei ihan avoimesti ja monipuolisesti voi keskustella niistä liitosten hyvistä ja huonoista puolista, ja toimintaedellytysten luomisesta taloudelliselle toimeliaisuudelle täällä Suomessa, ja verotulojen oikeudenmukaisemmista jakamismalleista? Vai ovatko poliittiset ideologiat jo häviämässä, ja ahneus ja valta ainoat innoittajat? Poliittisten ongelmien ratkaisuksi ehdotetaan nyt kuntaveronmaksajille kuntien pakkoliitoksia, vaikka pitäisi tuoda esille ne jo aiempien kuntaliitosten haitat, hyödyt & säästöt euroina, ja tiedoksi veronmaksajille mihin ne säästyneet eurot on käytetty ja miten kuntapalvelut parantuneet? Muuramessa ollaan 100%;sti Jyväskylään liittymistä vastaan, koska siinä ei ole mitään järkeä eikä järkeviä perusteita. Jyväskylä on kriisikunta, joka kaiken järjen mukaan pitäisi pienentää eikä suurentaa! Koska suurimmilla kaupungeilla on kaikkein suurimmat ongelmat ja yli 100 000 asukkaan yhteisöä ei kukaan pysty kunnolla hallitsemaan. Tarvitaan ennemminkin uusia kuntapalveluiden rahoituskeinoja, lähidemokratian kehittämistä, investointeja ja taloudellisia sekä teknologisia uudistuksia palvelujen tuottamisessa, jotka palauttavat Kuntien taloudellisen kantokyvyn. Se on koko Suomen työllisyyden kannalta tärkeää. Onko näiden järkiperustelujen takia Muuramen kuntalaisten äänet nyt tarkoituksella vaiennettu? Koska Kuntajakoselvittäjä ainakin ymmärtää Muuramelaisia; – ”Tilaisuudessa selvisi hyvin, että mitä ajatellaan. Ihmiset esittävät näkemyksiä, kun he näkevät, ettei tämä nyt ihan oikein mene”. http://yle.fi/uutiset/muuramelaiset_kuntajakoselvityksesta_todella_huonoja_vaihtoehtoja/7016040

    (Pakkoliitosten vastapainoksi voisi pohtia myös erilaisia vaihtoehtoja; 1) Itsenäinen menestyvä kunta! 2) Jyväskylän voi pilkkoa osiin ja jakaa muihin kuntiin. Ja mikäli yhteistä maa-aluetta ei vaadita niin 3) Muurame mukaan Metropolialueeseen yhdessä Kauniaisen kanssa, tai 4) Muurame ja Kauniainen yhteen. 5) Muurame julistautuu itsenäiseksi valtioksi kuten Pohjois-Kypros. 6) Keski-suomesta Metropoli alue/seutu. 7) koko Suomenmaa metropolialueeksi/seuduksi)

  2. Nimetön

    Erikoista, että Muuramen Kulttuurikeskuksessa videoitua kuntajakoselvitystilaisuutta 7.1.-14 ei ole sivustollanne esillä lainkaan. Tilaisuudessa tuli hyvin monia PERUSTELTUJA asioita mm. Muuramen näkökulmasta esille sekä suoria kohdistettuja viestejä päättäjille! Tämä videoitu tilaisuus olisi päättäjien ja muidenkin kuntalaisten hyvä nähdä. – Millä perusteella nyt vain Jyväskylän & Laukaan kuntajakoselvitystilaisuusvideot ovat yleisesti nähtävillä? Eikö muiden kuntien kuntalaisten PERUSTELUT ja kommentit olekaan yhtä arvokkaita ja tasa-arvoisia kuultavaksi? Luulisi, että juuri (pakkoliitos-erityiskohteena olevan) Muuramen näkökulmat kiinnostaisivat myös muitakin kuntia, kuntalaisia, päättäjiä ja myös Kauniaislaisia.

    1. Tiina Riuttanen

      Muuramen Kulttuurikeskuksen tilaisuutta ei videoitu nettiin laitettavaksi (näin tehtiin muutamassa muussa kunnassa). Paikalla oleva kamera kuului Yleisradion toimitukselle.

Kommentointi on suljettu.