Löytyisiköhän siitä kuvaa selventämään asiaa?

Otsikon kysymys voi tulla useampaan kertaan mieleen, kun muistellaan vanhoja tai pohditaan vaikka käsityötekniikoita. Tässä vaiheessa museoiden kuva-arkistoista voi löytyä paljonkin apuja. Suomen käsityön museon kokoelmissa on luetteloituna yli 37 000 käsityöhön ja käsityön historiaan liittyvää valokuvaa 1900-luvun alusta nykypäivään. Luettelointi tarkoittaa sitä, että kuvan sisältöjä on avattu arkistointia varten – mitä kuvassa tapahtuu, mihin […]

Nykydokumentointia Sepän galleriassa Hankasalmella

Entisessä Paanalan koulussa Hankasalmella on jo 44 vuotta toiminut Sepän Galleria, jossa Harry Marttinen ja hänen tyttärensä Miina-Liina valmistavat ja myyvät savitöitä ja myös metallikoruja. Taustatukena heillä on Harryn puoliso Sirpa, joka osallistuu omalla panoksellaan yrityksen hallintoon, markkinointiin ja gallerian esittelyihin.     Kevään 2018 ajan nykydokumentoinnista kiinnostuneet museokumppanit valmistelivat amanuenssi Seija Hahlin hyvässä huomassa […]

Harjoittelijana Suomen käsityön museossa

Museologian perusopinnot ovat museoammattiin pätevöittävät erikoisopinnot (Valtioneuvoston asetus museoista 22.12.2005/1192 1 §). Näihin opintoihin kuuluu kuuden viikon ja/tai 180 tunnin harjoittelujakso museossa. Itse käytin mahdollisuuden tutustumalla museotyön erilaisiin osa-alueisiin Suomen käsityön museossa. Pitkälti teoria- ja historiapainotteiset museologian opinnot antavat tiettyjä perustietoja ja -taitoja toimia museotyössä, mutta museon todellisuus poikkeaa tästä kuitenkin huomattavissa määrin. Ensimmäisenä päivänä […]

Kaikki irti museovierailusta

Useat museon kynnyksen yli astuneet ovat ehtineet jo kiertää kaikki vaihtuvat näyttelyt ennen kuin huomaavat, että Suomen käsityön museosta löytyy myös perusnäyttelyitä. Pohjakerroksen perusnäyttelyissä on perinteisiä ja moderneja naisten ja miesten käsitöitä sekä suomalaisia kansallispukuja kahdessa eri näyttelyssä – Käsityössä elämän tuntu ja Komeasti juhlaan. Museossa käsityön käsite on hyvin laaja ja näyttelyissä esitellään erilaisia […]

Hurmaavat hatut

Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluu monenlaisia käsitöitä sekä joitakin teollisesti valmistettuja esineitä. Hattuhurma heräsi tänä syksynä esinekokoelmien valokuvauskohdetta valitessa. Etsimme kokoelmista esinekokonaisuuksia, joista puuttuu paljon tunnistuskuvia, ja valitsimme hatut. Hattuja ei ole liian paljon, joten ne ehdittäisiin kuvata valokuvausharjoittelijan harjoitteluaikana muiden kuvausprojektien lisäksi. Katukuvassa hatut ovat jääneet vähemmistöön erilaisten pipojen ollessa muotia. Kokoelmissa on päähineitä […]

Rakkaudella käytetyt tykkimyssyt

Suomen käsityön museon kokoelmissa on kaksi rakkaudella käytettyä tykkimyssyä. Tykkimyssyt ovat aikuisten naisten päähineitä ja kuuluvat länsisuomalaisiin kansallispukukokonaisuuksiin. Molemmat tykkimyssyt ovat tyyliltään Vehkalahden ja Virolahden seudulle tyypillisiä. Lisää tietoa Virolahden kansallispuvusta löytyy Kansallispuvut.fi -sivustolta, jossa esitellään suomalaisia kansallispukuja. Tykkimyssyt ovat päätyneet museon kokoelmiin jo 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, ja ovat näin museokokoelman ensimmäisiä esineitä. Museon […]

Museotyön arkea: Marjo Ahonen

Museon perustana on aina kokoelmatoiminta, jossa keskitytään museon oman erityisalan tallentamiseen, kokoelmien ylläpitoon ja kartuttamiseen sekä tietenkin tiedon jakamiseen. Suomen käsityön museon kokoelmista vastaa kokoelma-amanuenssi Marjo Ahonen. Marjon työtehtäviin kuuluu luonnollisesti museon esinekokoelmien kartuttaminen ja suomalaisen käsityökulttuurin perinteiden ja nykyilmiöiden dokumentointi, tallennus ja tutkiminen. Marjolle oli jo varhain selvää, että hän haluaa suuntautua tavalla tai […]

Jouluarpajaisten päävoitto!

Kuukauden kokoelmanostona esitellään ajankohtaisuutensa vuoksi Suomen käsityön museon kokoelmasta Elämänpuu-ryijy, jonka suunnitteli ja valmisti ilmeisesti 1920-luvulla aikakauden modernin hengen mukaisesti nuori tekstiilitaiteilija Dora Jung. Suomen Käsityön Ystävät oli 1900-luvun alkuvuosilta alkaen järjestänyt laittia-, seinä, penkki- ja rekiryijyn suunnittelukilpailuja ja 1920-luvulla kilpailun aiheena oli ns. harvaryijy. Tuosta kilpailusta sai alkunsa moderni ryijysommitelu. (Päikki Priha, Rakkaat Ystävät, […]