Museon sijainti uusi puheenaihe

Kirjoitettu | 10.06.2014 | 2 kommentti

 

Tässä käsityön museon asiakastyön näkökulma museon mahdollisiin sijainteihin.  Lyseoon ehkä kaupunkimuseoJyväskylän kaupunki haluaa luopua nykyisistä käsityön museon tiloista ja se etsii museolle uusia tiloja. Yksi vaihtoehto on juuri suojelupäätöksen saanut Jyväskylän Lyseo. Rakennus on merkittävä osa Jyväskylän historiaa. Lyseon kunniakkaan menneisyyden kannalta tilat olisivatkin ehkä parhaimmillaan kaupungin museona, Jyväskylän kaupungin historiaa tallentavan Keski-Suomen museon tiloina. Rakennuksessa on jo Lyseon museo, jota Keski-Suomen museo hallinnoi.

lyseo

Lyseo on rakennuksena hieno ja aikansa muistomerkki. Käsityön museon näkökulmasta ongelma on se, että Lyseo-rakennuksen henki ja käsityön museon missio eivät kohtaa mitenkään. Käsityön museon missiona on edistää käsityötä ammattina, taiteena ja harrastuksena vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Nykyiset museon tilat tukevat viestiämme rentona ja värikkäänä kohtaamispaikkana, jonne voi helposti poiketa kauppakassien kanssa.

 pportaikkokuva

Lyseo on jo museo, koska suojelu kattaa rakennuksen ulkoarkkitehtuurin ja tilajaon sekä sisätilojen kiinteän sisustuksen kuten ovet ikkunat, listat, seinämaalaukset, lasimaalaukset, sisäkatot, kirjaston ja rukousaulan rintakuvat. Modernin citymuseon siirtäminen Lyseolle on päälle liimaamista tai sananmukaisesti levyttämistä. Rakennus hienoine yksityiskohtineen peitettäisiin levyillä, eikä se pääsisi oikeuksiinsa.  

Nykyinen sijainti Jyväskylän keskustassa Kävelykadulla on erinomainen ja sitä myös asiakkaat kiittävät. Neljäntoista vuoden ajan olemme hioneet toimintakonseptiamme toisaalta kaupalliseen suuntaan ja toisaalta asiakkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollistavaan suuntaan. Vuonna 2000 oli innovaatio, että kaupallinen toimija Taito-shop ja museo muuttivat yhteen. Taito-Shop on osoittautunut parhaaksi museon sisäänheittäjäksi ja museon ryhmäkävijät taas saavat aikaan myyntipiikin Taito-shopissa.

 museokapuua kuva

Nyt kun sijaitsemme kohtuullisen hyvällä kauppapaikalla, olemme kehittäneet museokauppaamme. Siellä on yli sadan suomalaisen käsityöläisen tuotteita, jotka poikkeavat Taito-shop ketjun valikoimista.  Keskeisen sijaintinsa takia museon ovat löytäneet niin paikalliset kuin matkailijat vakiopaikakseen. Lyseon sijainti on lähes yhtä hyvä, mutta siellä ei ole houkuttelevia näyteikkunoita, joista saisi aavistuksen, mitä sisällä tapahtuu. Jyväskylän keskustan ja Kävelykadun elävöittämiseksi tarvitaan ehdottomasti muutakin kuin kauppakeskuksia, joissa toimivat ruotsalaiset ja norjalaiset vaateketjut. Niitä on joka kaupungissa.

Muutokset ovat myös mahdollisuuksia.

Jos museon on lähdettävä nykyisistä toimivista tiloista, suuntana voisi olla uusi asuinalue Kankaan tehtaan alueella. Myös käsi- ja taideteollisuus alan oppilaitos Petäjävedeltä siirtyy sinne. Jyväskylän alueella toimii jo nyt ainutlaatuinen käsi- ja taideteollisuusverkosto, jonka muodostavat ko. käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitos, valtakunnallinen erikoismuseo Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus, käsi- ja taideteollisuusyhdistys (Taito Keski-Suomi ry Aivia) ja Jyväskylän kansalaisopisto.  Nämä tahot tekevät yhteistyötä ja se on mahdollistanut laajan näkyvyyden ja vireän toiminnan.  Voidaan kiistatta sanoa, että Jyväskylän seutu on käsi- ja taideteollisuuden ykköspaikan maineessa. Miksei kehitettäisi tätä edelleen?

Tehdään Jyväskylään suuren mittaluokan käsi- ja taideteollisuuskeskittymä.  Kankaan alueella yhdistyisivät uudella tavalla alan koulutus, harrastajat, alan yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat sekä museotoiminta, jotka kaikki olisivat kehittämässä Jyväskylän edelläkävijäkaupunginosaa. Kankaan alueella lähestytään asumista ja työskentelyä mm. kestävän kehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Lue lisää Kankaan alueen kehittämisestä http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/

PS. Museon sijainnilla on valtava merkitys yleisötyöhön, muulle museotyölle ei niinkään.  Muuttaessamme Seminaarinkadulta Kauppakadulle muutimme ihan eri maailmaan. Nyt olemme siellä, missä ihmisetkin ovat. Muutto Lyseolle olisi paluuta umpinaisten paksujen kiviseinien sisään.   

Raija Manninen, käsityön museon museolehtori vuodesta 1995

 

26 henkilöä tykkää

Kommentit

2 kommenttia kirjoitukseen “Museon sijainti uusi puheenaihe”

  1. Seija Mattila
    13.06.2014 @ 16:58

    Lyseo voisi olla mainio paikka jos talosta saataisiin monitoimitalo mutta ei niin että sinne uskaltautuu vaan ”tositaitajat”.
    Esim. tilaisuudet, työnäytökset, lasten leirit, aikuisten ryhmät ja teemanäyttelyt ja julkisuudessa näkyminen houkuttaa sisään eikä ulos kaupunkilaisia.
    Verkottuminen eri taiteiden kesken jne jne….

  2. Nimetön
    17.06.2014 @ 07:29

    Lue Janne Vilkunan Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja professori Janne Vilkunan kommentti museon sijaintiin Kotiseutuliiton sivuilta: http://www.kotiseutuliitto.fi/janne-vilkuna-allikon-aarelta-ojaan