Now Here Finland 2012 – näyttelyn rakentamista Madridissa

Kirjoitettu | 17.10.2012 | Kommentit poissa käytöstä

Sunnuntaina 14.10.2012 (17:45)

Tänään menin heti aamusta tutustumaan nykyiseen etätyöpaikaani, joka on Museo Nacional de Artes Decorativas osoitteessa Montalbán 12, Madrid. Minulle on kerrottu, että se on Espanjan Designmuseo. Kyllähän niissä jotain samaa on, mutta kuitenkin ne ovat pikasilmäyksellä ihan erilaiset Suomen Designmuseoon verrattuna. Ehkä täällä on museoiden kulttuurinen perspektiivi jonkin verran vanhempaa kuin Suomessa. Eka vierailu oli mielenkiintoinen, sillä vaikka olemme suunnitelleet NowHere Finland 2012 -näyttelyn esittelyä täällä Madridissa jo kohta vuoden, nyt olin ensimmäistä kertaa suoraan yhteydessä museon henkilökuntaan. Tähän asti kaikki yhteydenpito on hoidettu Suomen Madridin instituutin tai Suomen Espanjan suurlähetystön välityksellä. Todennäköisesti tähän on ollut se syy mitä epäilinkin eli täällä ei juurikaan osata englantia. Osa museon infon henkilökunnasta ymmärsi jotain, mutta he vastasivat espanjaksi, mitä minä ymmärsin vielä vähemmän. Otin taksikuskin opettaman metodin käyttöön ja huitomalla selvitin, millaiset kulkureitit yleisöllä tilassa yleensä. Viime viikolla minun piti ilmoittaa museolle passini numeron, mikäli menen sinne jo sunnuntaina töihin. Jos minulta tänään kysyttiin passia, en sitä ainakaan ymmärtänyt, mutta molemmat aulassa partioivat miesvartiat olivat ihan ystävällisiä, joten asia lienee ollut kunnossa.

Tässä etätyöpaikkani, keskellä tummempi rakennus, jossa jokin viiri seinässä. Sama ongelma tälläkin museolla kuin meillä eli museo ei oikein erotu katukuvasta

Tämän päivän käytin museon näyttelytiloihin tutustumalla ja näyttelyn ripustamista suunnitellen. Sain jo aikaisin keväällä näyttelytiloista pohjakaavan johon oli merkitty näyttelylle varatut alueet. Rakennus on vanha ja näyttely sijoittuu kuuteen eri kokoiseen huoneeseen, jotka ovat museon sisääntuloaulan ympärillä. Museon henkilökunta on pyytänyt (instituutin välityksellä) jo monta kertaa näyttelyn ripustussuunnitelmaa kuluneen kesän ja syksyn aikana. Joka kerta olen antanut ymmärtää, että se on hyvin pitkälti turhaa, koska näyttelyn voi suunnitella vasta tiloihin tutustumisen jälkeen, kun itse näkee näkymät tilojen välillä, kulkureitit, ikkunoiden ja ovien paikat, valaistuksen, näyttelytekniikan sijoittumisen, seinien materiaalit jne. Siksi tulin paikalle päivää ennen ripustuksen aloittamista. Etukäteen sovimme ainoastaan, mihin saleihin näyttelyn kuljetuspakkaukset sijoitetaan, kun se viime maanantaina saapui perille.

Niinhän siinä sitten kävikin, että saamani pohjakaava oli vain viitteellinen. Osa meille merkatuista saleista ei ollutkaan käytettävissämme ja osa merkkaamattomista oli. Myös monet piirustukseen merkityt ovet ja ikkunat on nyt levytetty umpeen ja osa tilojen välille merkityistä ovista puuttuu. Sinänsä hyvä juttu, sillä nykyisessä muodossaan tilat ovat toimivammat, mutta turhaan olisin ripustussuunnitelman tehnyt. Oikeastaan olin etukäteen miettinyt piirustusten perusteella paikan vain Sixten Ahlsvedin Gammal skog -teokselle. Kookas reliefi tarvitsee katseluetäisyyttä ja tilaa ympärilleen. Sekin kyllä meni pieleen, koska miettimälläni paikalla on valvontakamera ja salin vastakkaisella puolella, jossa piti olla ovi, on nyt siisti seinä. Siispä reliefikin vaihtoi suunnitelmissani paikkaa.

Tänään avasin vain yhden kuljetuskontin, josta kaivoin esiin työkalupakkini ja sieltä rullamitan. Kiitos vielä Annille, joka näyttelyä Lahden Sibeliustalossa  paketoitaessa täsmällisesti merkkasi listaan, mistä näyttelyn monista kuljetuskonteista pakki löytyy. Huomenna aloitamme heti aamusta näyttelypakkausten avaamisen ja tarkistamme teosten kunnon. Sen jälkeen siirrämme näyttelyn esineistön niilhin tiloihin, jotka tänään niille suunnittelin. Huomenna näyttelytiimiin tulee mukaan väkeä museosta ja Suomen Madridin instituutista. En avannut pakkauksia tänään, jotta he näkisiviät kuinka teokset ovat tänne tulleet ja voisivat valokuvata näkemänsä. Instituutin väki on onnekas ja saa pakata näyttelyn ensi tammikuun lopulla. Tiistaina apuun saapuu Anna Vesén Hämeen taidetoimikunnasta. Anna oli pystyttmässä näyttelyä myös Lahden Sibeliustalossa. 

Päivä vierähti museossa tosi nopeasti. Kun olin tutustunut tiloihin, revin irti Vihreän sävyjä -näyttelyluettelosta teostiedot yksittäisiksi lappusiksi ja aloitin erilaisten kokoonpanovaihtoehtojen pyörittelyn. Näyttelytilat ovat melko haastavat, koska huoneet ovat pienehköjä ja niissä on paljon aukkoja tai muita huomioitavia seikkoja. Suomen käsityön museossa näyttely oli oppaille hankala esiteltävä, koska teokset eivät olleet missään teemallisessa järjestyksessä. Ajattelin korjata ongelman ja tein jaottelun, missä esinestö jakautui mm. kierrätysmateriaaleihin, energiaa koko elämänkaarensa aikana säästäviin tuotteisiin, maanläheisiin (käsittelemättömiin) materiaaleihin, kuluttajien asenteisiin vaikuttaviin tuotteisiin jne. Kun katselin lopputulosta kuljetuspakkausten päälle levitelynä, eka ajatus oli BORING! Siispä sekoitin pakan ja aloitin alusta. Päivän päätteeksi löytyi yhdistelmä, jossa jakokriteereinä ovat mm. värimaailma, erilaiset muodot, suomalainen elämäntapa ja suomalainen metsä. Tällä suunnitelmalla mennään huominen, tiistaina Annan kanssa mietittäessä suunnitelma hioutuu ja loppuhifistelyyn tulee avuksi vielä keskiviikkona Etelä-Savon taidetoimikunnasta Riitta Moisander galleristi-ystävänsä Christinen kanssa. Ja torstaina onkin jo avajaiset.

Osa tarkkaan harkitusta näyttelysuunnitelmasta, joka on nykyisin jo ihan erilainen.

Kotimatkan varrella näytti olevan joku pikkuruinen Thyssenin taidemuseo, jossa on juuri avautunut laaja Paul Gauguinin näyttely. Kävin vilkaisemassa ovelta ja paikka oli kuin ammuttu täyteen ihmisiä. Käväisin kuitenkin museon aulassa, joka on itse asiassa isompi kuin Jyväskylän museot yhteensä. Museokaupassa oli nykyiset ja aiemmatkin näyttelyt tuotteistettu tosi hyvin. Mm. tyylikkäitä koruja, jotka korusuunnittelijat olivat tehneet kuuluisten maalausten perusteella tai niistä inspiroituneina. Korun vieressä oli aina kyseisen taideteoksen kuva. Ei pöllömpi idea kopioitavaksikaan.

Tähän asti täällä on paistanut aurinko, mutta nyt vaikuttaisi pilvistyvän. Taidan lähteä etsimään jostain päivällistä. Ja sitten jatkan pasianssia näyttelyesineillä.

 Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo

3 henkilöä tykkää

Kommentit

Comments are closed.