Helmenkalastajaksi museoon – tutkijan ja tutustujan aarteita Suomen käsityön museossa

Kirjoitettu | 29.09.2018 | Ei kommentoitu

Museossa tehdään käytännönläheistä ja monimuotoista tutkimustyötä. Ajan ilmiöitä tarkastellaan käsityön silmälasien kautta. Niin uusia kuin jo pitkään olemassa olleita ilmiöitä tallennetaan ja analysoidaan. Uutta tietoa tuotetaan ja jo aiemmin olemassa olevaa tietoa syvennetään. Tutkimusten tuloksia tuodaan esille monin eri tavoin, kuten julkaisuissa, näyttelyissä ja verkkonäyttelyissä. Museossa tehdään jatkuvasti myös kokoelmatutkimustyötä, joka auttaa ymmärtämään kokoelmien merkityksiä. Parhaimmillaan tutkimus tukee kokonaisvaltaisesti museon eri toimintoja.

Käsityön museona meitä luonnollisesti kiinnostaa käsityön monet muodot. Käymme jatkuvaa keskustelua siitä, mitä käsityö on ja mikä on käsityötä. Termien määrittely on jatkuvaa ja mielenkiintoista, jopa filosofista pohdintaa. Teemme tutkimusyhteistyötä eri yliopistojen sekä käsi-ja taideteollisuusalan oppilaitosten kanssa.

Museosta löytyy materiaalia käsityöalan harrastajille, tutkijoille ja eri tason opiskelijoille. Kokoelmamme ovat avoinna kaikille käsityön eri ilmiöistä kiinnostuneille. Käsikirjastosta löytyy lähteitä niin puun erilaisiin käsittelymenetelmiin kuin 1900-luvun kirjontamalleihin. Museon arkistosta, valokuva- ja esinekokoelmista löytyy uskomattomia (lähes koskemattomia) aarteita – opinnäytetöihin. Aineiston hyödyntämiseen museon tietopalvelun ja tutkimuksen henkilökunta auttaa mielellään sinua.

Käsityöalan tallennuksella pitkä historia

Monien käsityöalan yritysten ja yhteisöjen toimintaa on tallennettu museon kokoelmiin jo sen 1900-luvun alun perustamisesta lähtien. Vuosikymmenet aina 1930-luvulta 1960-luvulle museo oli ”pysähtyneisyyden tilassa” pakattuna laatikoihin eri varastotiloissa Helsingissä. Museon toiminnan alkaessa uudelleen Jyväskylässä 1980-luvun alussa, aktiivinen keräystyö tuotti yhteydenottoja yksityisiltä ja yrityksiltä. Lahjoituksena saimme muun muassa esineitä, arkistoaineistoa ja valokuvia.

Yksi näistä merkittävistä kokoelmalahjoittajayrityksistä oli Helmi Vuorelma Oy. Täydennystä on museolle tullut samalta yritykseltä myös 2010-luvulla niin itse yritykseltä kuin siellä toimineiden suunnittelijoiden perikunnilta. Aineistosta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että Helmi Vuorelma oli ensimmäinen suomalainen kutomo, joka palkkasi yritykseensä oman kuukausipalkkaisen tekstiilisuunnittelijan Maija Kolsi-Mäkelän. 1940-luvulla palkatun Kolsi-Mäkelän lisäksi yritykseen palkattiin 1950-luvun alussa tekstiilitaiteilija Maija-Liisa Forss-Heinonen. Näiden kahden tekstiilitaiteilijan suunnittelutyö keskittyi lähes kokonaan Helmi Vuorelma Oy:lle. Heidän taideteoksen omaiset luonnokset ja yksityiskohtaiset kudontaohjeet ovat museokokoelmiemme helmiä, jotka odottavat löytäjäänsä, tutkijaa.

 

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Maija Kolsi-Mäkelän suunnitteleman Pyörre-ryijyn luonnokset, kaksi värimallia ja kudontaohjeet kahteen eri versioon. SKM: Vuorelmakokoelma P0374.

Kokoelma- ja arkistomateriaalit karttuvat lahjoituksin

Viime vuosina olemme saaneet suuria lahjoituksia käsityöalan tunnetuilta oppilaitoksilta kuten Fredrika Wetterhoff oppilaitokselta ja Kuopion Muotoiluakatemialta. Oppilaitoksiin liittyy myös vuonna 2011 vastaanotettu tekstiilitaiteilija Eva-Inkeri Oksasen (laaja) arkisto- ja tekstiililahjoitus. Oksanen teki yhden elämäntyönsä Etelä-Savon ammattiopiston opettajana ja myöhemmin rehtorina. Virkamiesuran ohella hän toimi tekstiilitaiteilijana ja suunnitteli suuren määrän tekstiilejä. Lahjoitettu kokoelma sisältää Oksasen suunnittelemia ryijy-, täkänä- ja kuultokudosmalleja sekä valmiita kuultokudoksia. Nämä piirustukset sekä tekstiilit kertovat meille oman aikakautensa mielenkiintoista tarinaa, joka vain odottaa tutkijaansa.

1481/0012  Eva-Irmeli Oksasen ryijypiirustuksia. SKM arkisto.

1481/0012
Eva-Irmeli Oksasen ryijypiirustuksia. SKM arkisto.

1481/0023 Eva-Irmeli Oksasen ryijypiirustuksia. SKM arkisto.

1481/0023
Eva-Irmeli Oksasen ryijypiirustuksia. SKM arkisto.

Kostuli, 1961. SKM arkisto.  Eva-Irmeli Oksasen täkänäluonnoksia 1960-luvulta.

Kostuli, 1961. SKM arkisto.
Eva-Irmeli Oksasen täkänäluonnoksia 1960-luvulta.

Teerenpilkku, 1965. SKM arkisto. Eva-Irmeli Oksasen täkänäluonnoksia 1960-luvulta.

Teerenpilkku, 1965. SKM arkisto.
Eva-Irmeli Oksasen täkänäluonnoksia 1960-luvulta.

 

Vuorelman ja Oksasen kokoelmat olivat vain esimerkit arkistomme ja kokoelmien helmistä. Monia muita tutkimattomia helmiä odottaa löytäjäänsä. Taiteilijoiden ja tekstiilisuunnittelijoiden aineistoja löytyy piirustusrekisteristä, arkistosta, valokuva- ja esinekokoelmista.

Ota yhteyttä, jos helmenkalastus kiinnostaa sinua!

Sari Jantunen, amanuenssi museon tietopalvelussa, p. 050 311 8894 , sari.jantunen [at] jkl.fi
Seija Hahl, tutkimuksen amanuenssi, p. 050 311 8886, seija.hahl [at] jkl.fi

Teksti: Seija Hahl

2 henkilöä tykkää

Kommentit

Kommentoi