Miten uudet kansallispuvut syntyvät?

Kirjoitettu | 20.04.2018 | Kommentit poissa käytöstä

Miten kansallispukuja kootaan? Miten ne syntyvät?
Mitä ovat kansallispukutarkistukset?

Näitä kysymyksiä kysellään usein Kansallispukukeskukselta. Tänä päivänä erilaisia kansallispukumalleja on koottuna yli 200 maamme suomenkieliselle alueelle ja lähes saman verran ruotsinkieliselle alueelle. Niinpä kansallispuvun hankkimista suunnittelevalle löytyy runsaasti mallivaihtoehtoja.

Mikä kansallispuku?

Kansallispuvut ovat uusintoja talonpoikaisväestön käyttämistä juhlapuvuista. Pukumallit perustuvat tutkittuun ja dokumentoituun aineistoon. Kansallispuvun vaatekappaleiden esikuvat eli alkuperäiset 1700–1800 -luvulla käytössä olleet tekstiilit löytyvät museoidemme kokoelmista. Mittavin kokoelma alkuperäistä kansanpukuaineistoa on talletettuna Kansallismuseon kokoelmiin. Lisäksi aineistoja löytyy maakuntamuseoiden ja eri paikallismuseoiden kokoelmista.

Kansallispukumalleja on koottu jo reilun 100 vuoden ajan. Ensimmäiset pukumallit julkaisi Valtion historiallis-kansatieteellisen museon intendentti Theodor Schvindt vuonna 1898. Tämän jälkeen muut tutkijat ovat koonneet lisää kansallispukumalleja. Vuonna 1979 perustettu Suomen kansallispukuneuvosto aloitti uuden kauden kansallispukututkimuksessa. Perustettiin kansallispukuraati vastaamaan uusien ja tarkistettujen pukujen pukuhistoriallisesta aitoudesta.

Schvindtin julkaisema Viipurin pitäjän kansallispuvun malli.

Schvindtin julkaisema Viipurin pitäjän kansallispuvun malli.

Uuden kansallispukumallin syntymä

Kun jollakin paikkakunnalla herää halu ja tarve saada koottua alueelle uusi kansallispukumalli, tehdään asiasta kirjallinen pyyntö Suomen käsityön museolle/Suomen kansallispukukeskukselle. Pyynnön tekijäksi tarvitaan taustayhteisö, joka ottaa vastuun prosessin kustannuksista sekä huolehtii puvun jatkohoidosta eli mahdollistaa puvun saatavuuden.

Aluksi selvitetään mahdollinen puvun esikuva-aineisto ja jos sitä löytyy riittävästi, Kansallispukuraati päättää pukumallin kokoamisen aloittamisesta. Raati nimeää puvulle asiantuntijan, joka laatii puvulle kokonaissuunnitelman. Kokonaissuunnitelmaan kirjataan kaikki puvun osat sekä nimetään niiden esikuvat. Kun kokonaissuunnitelma on hyväksytty, päästään mallipukujen toteutusvaiheeseen. Kansallispukukeskus huolehtii esikuvavaatekappaleiden tutkimisesta ja dokumentoinnista. Puvusta teetetään kansallispukujen valmistukseen erikoistuneilla valmistajilla kaksi mallipukua, selkeät vaatekappalekohtaiset työohjeet sekä eri kokoihin sarjotut kaavasarjat. Kansallispukuraati hyväksyy mallipuvun, jonka jälkeen se voidaan julkistaa. Lopuksi puvulle etsitään myyjätaho, joka huolehtii puvun materiaalien, ohjeiden ja kaavojen saatavuudesta. Kansallispukukonsultti hoitaa ja koordinoi pukuprosessin etenemistä käytännössä.

Ensimmäinen mallipuku, A-puku, talletetaan Kansallispukukeskuksen mallipukukokoelmaan. Toinen puku, B-puku, jää tilaajayhteisölle tiedotus- ja markkinointitarkoituksiin.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas esittelee uuden Johanneksen kansallispuvun puvunosia.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas esittelee uuden Johanneksen kansallispuvun puvunosia.

Johanneksen naisen kansallispuku on uusin valmistunut kansallispukumalli.

Johanneksen naisen kansallispuku on uusin valmistunut kansallispukumalli.

Kansallispuvun tarkistaminen

Kansallispukutarkistuksia tehdään jo aiemmin kootuille kansallispukumalleille. Pukutarkistuksessa puku palautetaan vastaamaan mahdollisimman tarkasti esikuva-aineistoaan. Näkyvimmät muutokset koskevat erityisesti materiaaleja, värimaailmaa, kaavoituksia ja ompelurakenteita. Samalla pukua voidaan täydentää esim. päähineiden ja päällysvaatteiden osalta. Puvulle laaditaan yksityiskohtaiset työohjeet ja eri kokoihin sarjotut kaavat.

Pukutarkistusprosessi noudattelee muutoin pääpiirteissään uuden pukumallin kokoamista.

Teksti: Taina Kangas, kansallispukukonsultti, Suomen kansallispukukeskus

6 henkilöä tykkää

Kommentit

Comments are closed.