Hurmaavat hatut

Kirjoitettu | 10.11.2017 | Ei kommentoitu

Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluu monenlaisia käsitöitä sekä joitakin teollisesti valmistettuja esineitä. Hattuhurma heräsi tänä syksynä esinekokoelmien valokuvauskohdetta valitessa. Etsimme kokoelmista esinekokonaisuuksia, joista puuttuu paljon tunnistuskuvia, ja valitsimme hatut. Hattuja ei ole liian paljon, joten ne ehdittäisiin kuvata valokuvausharjoittelijan harjoitteluaikana muiden kuvausprojektien lisäksi. Katukuvassa hatut ovat jääneet vähemmistöön erilaisten pipojen ollessa muotia. Kokoelmissa on päähineitä 1900-luvun alusta lähtien. Ja miten kauniita hattuja!

Olkihattu 0799/014 Kuvassa on keiteleläisen perheenemännän pyhähattu 1920 -luvulta.

Olkihattu 0799/014
Kuvassa on keiteleläisen perheenemännän pyhähattu 1920 -luvulta.

Kuvan hattu on keiteleläisen perheenemännän pyhähattu 1920 -luvulta. Hatun kupu on ommeltua olkinauhaa. Olkinauhaa on ommeltu yhteen kierros kierrokselta. Hatun lierin keskellä on kaunis paperinarusta nyplätty pitsi. Hatun sisällä on puuvillainen vuorikangas.

Digitoitaessa esinetietokantoja vain esineiden tiedot on siirretty tietokoneelle. Myöhemmin esineiden piirroskuvia digitoitiin eräässä projektissa, jolloin hatun sähköiseen esinekorttiin on liitetty piirroskuva, jotta nähdään millaiselta se näyttää. Esineiden luettelointi on vaikeaa, kun sanallisesti yritetään kuvailla miltä esine näyttää, mitä materiaaleja ja tekniikoita sen valmistuksessa on käytetty. Digikamera tuli kokoelmien käyttöön vasta ihan 1990-luvun lopussa, joten monista esineistä puuttuu valokuva. Valokuva kertoo paljon enemmän kuin sanallinen kuvailu, vaikka sanallista kuvailua ei voi korvata kuvalla.

Suomen käsityön museo tekee yhteistyötä erilaisten oppilaitoksien kanssa

Tänä syksynä Suomen käsityön museolla on ollut harjoittelussa valokuvauksen opiskelija Miisa Kaipainen Jyväskylän ammattiopistolta. Opiskelijan yhtenä projektina oli kuvata museon kokoelmien hattuja, joista puuttui esinekuva. Projektissa valokuvauksen opiskelija on saanut varmuutta esinekuvaukseen ja oppia museoesineiden käsittelyyn. Esinekokoelman kuvauksissa opiskelija on päässyt tutustumaan lähemmin museon kokoelmiin sekä kokemaan hattuhurmaa.

”Museoesineiden käsittely ja valokuvaus oli uutta ja erilaista verrattuna normikuvaukseen. Opiskeluissa ei ole paljon keskitytty esinekuvaukseen. Esinekuvia valokuvatessa pääsi myös kunnolla tutustumaan ledivalaistukseen”, Miisa kertoo.

Museokokoelmin saavutettavuuden helpottaminen päämääränä

Suomen käsityön museon kokoelmat ovat olleet saavutettavissa museon internetsivujen kautta vuosia, mutta palvelinongelma katkaisi tietojen selailun pari vuotta sitten. Esimerkiksi esineiden lahjoittajilla oli mahdollisuus tarkastella Suomen käsityön museon kokoelmia ja käsikirjaston kirjoja museon internetsivuilla. Nykyinen kokoelmienhallintaohjelma on tiensä päässä tietotekniikan muuttuessa ja kehittyessä. Uuden kokoelmanhallintaohjelman tullessa tulevaisuudessa kokoelmien saavutettavuusongelma korjaantuu ja kokoelmat ovat selailtavissa jälleen netin kautta. Museon kokoelmien selailumahdollisuus antaa tärkeää tietoa sitä etsiville opiskelijoille, tutkijoille ja museoammattilaisille. useon kokoelmien esittelysivu: www.craftmuseum.fi/kokoelmat.htm

 

Lippalakki 0163/002. Suomen lakkitehdas Oy:n valmistama lippalakki 1940-luvulta.

Lippalakki 0163/002.
Suomen lakkitehdas Oy:n valmistama lippalakki 1940-luvulta.

Kuvan lippalakki on on suomalaisen hatuvalmistuksen historiaa 1940-luvulta. Tamperelaisella tehtaalla ommeltiin erilaisia hattuja ja lakkeja 1970-luvulle asti. Tehdas oli alun perin perustettu Viipuriin 1917, josta se siirtyi Tampereelle. Lakin valmistuksessa on käytetty nahkaa ja puuvillakangasta sekä pellavaa. Lakki on auringon haalistama. Lippalakki on ilmeisesti ollut kovin pidetty maanviljelijän työhattu Vaaraslahdessa. Hattu on konservoitu lahjoitusvuotenaan 1984.

Lippis 0769/047. Käsin ommeltu lippis 1970-luvulta.

Lippis 0769/047.
Käsin ommeltu lippis 1970-luvulta.

Jyväskyläläisen kansakoulunopettajan ja soitonopettajan ompelema lippis on valmistettu 1970-luvulla. Käsin ommeltua samettikankaista lippistä koristavat keltaiset muodikkaat kukkaset. Kukat on ommeltu käsin. Lippa on iso ja taivutettava.

Osa Suomen käsityön museon valokuva-arkiston kuvista on siirretty nähtäväksi ja käytettäväksi museokaupan internetsivulle. Siellä on valikoiduista käsityöaiheisia valokuvia, jotka ovat vapaasti ladattavissa.

Finnaan (www.finna.fi) on kerätty useiden suomalaisten museoiden valokuvia ja esinekokoelmia katseltaviksi. Suomen käsityön museon kokoelmia pääsee selaamaan Finnasta tulevaisuudessa, kun uusi kokoelmienhallintaohjelma saadaan käyttöön ja museo liittyy Finnaan.

Suomen lakkitehtaalta löytyy valokuvia mm. Finnasta.

Teksti: Reija Teerimäki

Be the first to like.

Kommentit

Kommentoi