Vapaaehtoistyössä toteutuu vastavuoroisuus

Kirjoitettu | 07.09.2017 | Ei kommentoitu

Kevättalvella 2017 vapaaehtoiset käsityön ystävät ja kulttuuriperinteen vaalijat kokoontuivat joka toinen viikko Suomen käsityön museon konservointikeskukseen valmistamaan museon henkilökunnan kanssa kokoelman vaatteille pukupusseja pitkäaikaissäilytystä varten.

Kevättalvella 2017 vapaaehtoiset käsityön ystävät ja kulttuuriperinteen vaalijat kokoontuivat joka toinen viikko Suomen käsityön museon konservointikeskukseen valmistamaan museon henkilökunnan kanssa kokoelman vaatteille pukupusseja pitkäaikaissäilytystä varten.

Nyt kun kesä mennyt on, syksy saapuu ja on aika käynnistää tuore vapaaehtoisohjelma Suomen käsityön museossa.  Jo keväällä tiedotettiin myönnetystä hankerahasta ja asia herätti kiinnostusta välittömästi.

Visiona käsityön museon suunnitelmassa on luoda verkosto, jonka avulla vapaaehtoisten arvokasta työpanosta, tietoa ja taitoa voitaisi jouhevasti kysyä vahvistukseksi erilaisiin museon työnkuviin ja tehtäviin. Pohjois-Englannissa Yorkin kaupungissa sijaitseva Yorkshire Museum ja vapaaehtoistyön ohjelma siellä toimii tässä esikuvana. Myös meillä käsityön museossa on tavoitteena vakiinnuttaa ohjelma osaksi normaalia toimintaa.

Projektin aloitus vaatii järjestelyjä museon sisällä. Vapaaehtoisten ja museon keskinäinen hallittu yhteistyö tarvitsee koordinointia molempien tarpeiden kohtaamiseksi ja erityisesti, jos toimintaa laajenee toivotusti. Toivotaan, että vapaaehtoisten kiinnostus museotyöhön muodostuisi monipuoliseksi ja toisaalta, että heidän aktiivisuuteensa pystytään vastaamaan museon tarjoamilla, toimintaan kulloinkin lisäresursseja kaipaavilla tehtävillä. Hankkeen tavoitteita varten tehtävään on nimetty koordinaattori, jonka työtä tukee museon sisäinen ohjausryhmä. Siinä vaiheessa, kun hihoja aletaan yhdessä kääriä, kunkin vastuualueen vakituinen henkilökunta perehdyttää ja ohjaa vapaaehtoisen oman tehtäväkenttänsä sisältöihin.

Koska hanke aloitetaan kokoelma- ja tallennustiimissä, katsottiin luontevaksi, että koordinointia hoitaa kokoelmatyön vastuuhenkilö eli allekirjoittanut. Omia töitäni jakamaan kokoelmatyöhön on syksyksi saatu palkattua museon pitkän linjan projektihenkilö tp. amanuenssi Reija Teerimäki, jonka puoleen voi kääntyä asioissa, jotka koskevat esineiden lahjoitusta, tallennusta ja pitkäaikaissäilytystä.

iime kevään ja kesän aikana tehtyihin vapaaehtoisohjelman tiedusteluihin ja yhteydenottoihin on luvattu vastauksia heti alkusyksystä. Museon blogissa kerrotaan jatkossa muillekin kiinnostuneille, missä mennään ja mitä ohjelmalle kuuluu. Syksyn aikana asiasta tiedotetaan myös median eri kanavissa. Ensimmäisiä konkreettisia asioita on laatia vapaaehtoisten rekrytointiin väline, jolla kiinnostuneet voivat ilmaista toiveensa siitä, millainen museotyö heitä kiinnostaisi. Vastauksissa on mahdollisuus nyt jo jatkoa ajatellen kertoa muistakin kuin kokoelma- ja tallennustyön tehtävistä. Joku pitää asiakaspalvelusta eri muodoissaan, toinen itse käsitöiden tekemisestä kuten ompelusta ja rakentamisesta, kolmas tuntee kameran tai tietokoneen itselleen sopivimmaksi työvälineeksi. Museon henkilökunta tahollaan pohtii, mihin työtehtäviin lisäresurssi olisi tarpeen ja arvokasta ja millä aikataululla. Aloitus tehdään kuitenkin hallitusti ja rajatusti, jotta jatkon kehittämistyötyössä pysyisivät langat käsissä. Syksyllä aloitetaan esinekokoelmien tekstiilinäytteiden digitointia.

Mitä sitten museo tarjoaa vastineeksi alan harrastajille, vapaaehtoisille työntekijöille tiedon, taidon, ajan ja energian lahjoittamisesta käsityökulttuurin hyväksi? Aktiivisimmat museoasiakkaat saavat tilaisuuden tutustua museotyöhön kulissien takana ja samalla mahdollisuuden seurata läheltä, kuinka museotyötä tehdään – olla osa sitä. Nuoret ja opiskelijat voivat tarvita kokemusta, jota he myöhemmin hyödyntävät cv:ssä. Verkostoituminen, samanhenkisten ystävien löytäminen ja kielitaidon parantaminen saattavat motivoida esimerkiksi paikkakunnalle muuton jälkeen.

Viime vuosien yhteistyö Jyväskylän kaupungin vapaaehtoisten kulttuuriluotsien kanssa on ollut monella tavalla antoisaa. Luotsit ovat osallistuneet käsityön museon yleisötyöhön, näyttelyn suunnitteluun ja viimeisimpänä kevään 2017 kokoelma- ja tallennustyön pilotointiin. On hienoa, että juuri kun käsityöalan toimijoilta on leikattu resursseja koulutuksesta ja harrastustoiminnasta, aktiiviset osallistujat ovat ilmaisseet innostuksensa ja tukensa, jopa kantansa yhteistä asiaa kohtaan. Kuten monilla muillakin aloilla, museotyö on ryhmätyötä ja yhdessä tekeminen iso osa työssä viihtymistä. Yhdessä tekeminen itselle merkittävässä asiassa on tärkeimpiä vapaaehtoistyön motiiveja.

Marjo Ahonen

Lisätiedot: marjo.ahonen@jkl.fi 050 5662187

 

12 henkilöä tykkää

Kommentit

Kommentoi