Jouluarpajaisten päävoitto!

Kirjoitettu | 16.12.2016 | Kommentit poissa käytöstä

20380000Kuukauden kokoelmanostona esitellään ajankohtaisuutensa vuoksi Suomen käsityön museon kokoelmasta Elämänpuu-ryijy, jonka suunnitteli ja valmisti ilmeisesti 1920-luvulla aikakauden modernin hengen mukaisesti nuori tekstiilitaiteilija Dora Jung.

Suomen Käsityön Ystävät oli 1900-luvun alkuvuosilta alkaen järjestänyt laittia-, seinä, penkki- ja rekiryijyn suunnittelukilpailuja ja 1920-luvulla kilpailun aiheena oli ns. harvaryijy. Tuosta kilpailusta sai alkunsa moderni ryijysommitelu. (Päikki Priha, Rakkaat Ystävät, Suomen Käsityön Ystävät 120 vuotta, 1999.) Ei tiedetä varmuudella, onko Dora Jung suunnitellut kyseisen harvaryijyn tuohon kilpailuun, mutta muistitiedon mukaan ensimmäinen omistaja sai ryijyn Suomen Käsityön Ystävien järjestämien jouluarpajaisten päävoittona noihin aikoihin. Arpajaiset olivat yksi Suomen Käsityön Ystävien varainhankintamuoto. Ryijyn voittanut henkilö olikin halunnut tukea Ystävien toimintaa ja ostanut useita arpoja, joista yhdellä voitto tuli. Ryijyn korkeus on 237cm ja leveys 120cm. Se oli aluksi käytössä jugend-tyylisessä talossa, korkeassa tilassa aulaportaikon seinällä. Myöhemmin ryijy kulki perintönä suvussa.

Dora Jung (1906-1980) opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1929-1932. Hän uudisti kankaankudonnan tekniikan tavalla, jolla oli mahdollista saada aikaan tarkkoja kuvioita ja yksityiskohtia.

Jung perusti oman kutomon Helsinkiin 1932 ja työskenteli siellä ohjaten ja seuraten henkilökohtaisesti ammattikutojien työtä.

Jung perusti oman kutomon Helsinkiin 1932 ja työskenteli siellä ohjaten ja seuraten henkilökohtaisesti ammattikutojien työtä.

Marita Mattson työssään harnesk-puiden ääressä Dora Jungin kutomossa Helsingissä.

Ammattikutoja Marita Mattson työssään harnesk-puiden ääressä Dora Jungin kutomossa Helsingissä.

Dora Jung kehitti kankaankudonnan tekniikkaa. Erityisvalmisteisilla ns. harnesk-puilla oli mahdollista valmistaa kudonnaisiin herkkiä kuva-aiheita. Kyseisiä kangaspuita Jungin kutomon käyttöön valmistettiin viidet. Kutomon toiminta päättyi vuonna 1980. Yhdet kutomon kangaspuista Dora Jung lahjoitti pitkäaikaiselle ammattikutojalle Marita Mattsonille. Hän käytti niitä eläkevuosiinsa asti, jonka jälkeen ne siirtyivät Suomen Käsityön Ystävien omistukseen. Nykyisin Dora Jungin kutomossa käytössä olleet kangaspuut kuuluvat Suomen käsityön kokoelmaan.

Vihreä perhonen 1970-luvulta

Vihreä perhonen 1970-luvulta

Dora Jungin suunnittelemia ja Marita Mattssonin valmistamia pellavadamasteja ja kuvaku-doksia voi nähdä 7.1. – 5.3.2017 Suomen käsityön museon vaihtuvassa näyttelyssä Dora Jung – Pellavan kuvittaja.

Suomen käsityön museon henkilökuntaa rakentamassa kokoelman harnesk-puita pian avattavaa näyttelyä varten.

Suomen käsityön museon henkilökuntaa rakentamassa kokoelman harnesk-puita pian avattavaa näyttelyä varten.

Isoissa, erikoisvalmisteisissa kangaspuissa on lukematon määrä erikokoisia osia. Niiden kokoaminen vaatii taitoa, kokemusta ja aikaa.

Isoissa, erikoisvalmisteisissa kangaspuissa on lukematon määrä erikokoisia osia. Niiden kokoaminen vaatii taitoa, kokemusta ja aikaa.

Tänä vuonna Dora Jungin syntymästä on kulunut 110 vuotta. Aiheesta on kirjoitettu ja tekstiileistä kuva-aineistoa julkaistu juhlablogissa.

Elämänpuu-ryijy oli esillä Suomen käsityön museossa Ryijykuume! -näyttelyssä 29.9.-2.12.2007.

Marjo Ahonen

5 henkilöä tykkää

Kommentit

Comments are closed.