Tutkimusta Virkki-kokoelman parissa
Kirjoitettu | 14.12.2011 | Kommentit poissa käytöstä
Virkki Käsityömuseon esinekokoelma muutti Helsingistä Jyväskylään Suomen käsityön museoon loppuvuodesta 2010. Jokaisella viidellä Helsingin käyntikerralla Jyväskylään palasi esineellisellä kulttuuriperinnöllä täyteen lastattu pakettiauto sekä muuttomiehet ja –naiset, joita kukin muuttokerta vaati mukaan kolme. Varsinaista muuttoa edelsi luonnollisesti paljon valmisteluja. Käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkin keräämän kokoelman lahjoitus oli tapahtunut aiemmin 2010, http://www.craftmuseum.fi/tiedotteet/11_virkki.htm
Monipuolinen käsityötuotteiden kokoelma
Nykyään noin 3000 esinettä käsittävät kokoelmat koostuvat pääosin suomalaisista käsitöistä, mutta sisältävät myös itäkarjalaisia, virolaisia ja esineitä eri puolilta maailmaa. Ajallisesti kokoelmat sijoittuvat pääasiassa 1900-luvun alusta nykypäivään pääpainon ollessa sota-ajassa ja sen jälkeisessä jälleenrakentamisen ajassa.
Vuoden aikana kokoelmaa on luetteloitu ja työ on työllistänyt kolme ihmistä. Kokoelmaesineiden tietojen täydentäminen vaatii paljon vielä selvitystyötä sekä kirjastojen ja arkistojen penkomista. Luetteloinnin yhteydessä konservaattori on tarkastanut jokaisen esineen kunnon. Itse olen työssäni keskittynyt lähinnä ns. kovien esineiden luettelointiin. Virkki-kokoelman tekstiilit ovat olleet pääsääntöisesti kahden muun Virkki-luetteloijan – tp. amanuenssien Anne Immosen ja Reija Teerimäen - vastuulla.
Osa kokoelman esineistä liittyy Tyyne-Kerttu Virkin työuraan, kuten Aunuksen työtuvalla jatkosodan aikana valmistetut olkityöt, Omin Käsin-lehden kautta kertynyt esineistö ja Vokki Oy:lle suunnitellut ja valmistetut sekä yrityksessä myynnissä olleet esineet. Omin Käsin-lehteen ja Vokki Oy:hyn liittyvien esineiden yhteydessä vilahtelee paljon enemmän tai vähemmän tuttuja nimiä kuten Kaj Franck, Eila Munkki, Kaj Nuorivaara ja Raija Rauanheimo-Kojonen, Helena Tynell, Juho Uschanoff. Edellä mainituista Juho Uschanoffin keramiikkatyöt edustavat Virkille läheistä karjalaisuutta. Muut taas ovat esimerkkejä sodan jälkeisestä muotoilusta sekä käsi- ja taideteollisuudesta.
Matkamuistoja ja käsityömuotoilua
Tyyne-Kerttu Virkin elämän ja työuran lisäksi esineistö kertoo aikakauden murroksesta. Sodan ja jälleenrakennuksen jälkeen ulkomaanmatkailu yleistyi. Tämä näkyy kokoelmassa Virkin itsensä hankkimien ja hänen ystäviensä lahjoittamien lukuisten matkamuistojen muodossa. Matkamuistot ja käsityöläisyys oli myös aihe, johon myös toistuvasti palattiin Omin käsin-lehdessä Tyyne-Kertun päätoimittajakaudella, mikä myös auttaa ymmärtämään kokoelmaan kuuluvien matkamuistojen merkitystä. Juuri työnsä puolesta Tyyne-Kerttu Virkki pääsi osallistumaan mm. useille Aikakauslehtien toimittajain liiton järjestämille opintomatkoille, joilta kertyneitä muistoja kokoelma sisältää runsaasti.
Jussi Mäkinen, tp. amanuenssi
Tagit: Eila Munkki > esinekokoelma > Helena Tynell > Juho Uschanoff > Kaj Franck > Kaj Nuorivaara > matkamuisto > Omin käsin-lehti > Raija Rauanheimo-Kojonen > Tyyne-Kerttu Virkki