Hurmaavat hatut

Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluu monenlaisia käsitöitä sekä joitakin teollisesti valmistettuja esineitä. Hattuhurma heräsi tänä syksynä esinekokoelmien valokuvauskohdetta valitessa. Etsimme kokoelmista esinekokonaisuuksia, joista puuttuu paljon tunnistuskuvia, ja valitsimme hatut. Hattuja ei ole liian paljon, joten ne ehdittäisiin kuvata valokuvausharjoittelijan harjoitteluaikana muiden kuvausprojektien lisäksi. Katukuvassa hatut ovat jääneet vähemmistöön erilaisten pipojen ollessa muotia. Kokoelmissa on päähineitä […]

Rakkaudella käytetyt tykkimyssyt

Suomen käsityön museon kokoelmissa on kaksi rakkaudella käytettyä tykkimyssyä. Tykkimyssyt ovat aikuisten naisten päähineitä ja kuuluvat länsisuomalaisiin kansallispukukokonaisuuksiin. Molemmat tykkimyssyt ovat tyyliltään Vehkalahden ja Virolahden seudulle tyypillisiä. Lisää tietoa Virolahden kansallispuvusta löytyy Kansallispuvut.fi -sivustolta, jossa esitellään suomalaisia kansallispukuja. Tykkimyssyt ovat päätyneet museon kokoelmiin jo 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, ja ovat näin museokokoelman ensimmäisiä esineitä. Museon […]

Kapalovyö

Kuukauden esineenä esitellään kapalovyö. Suomen käsityön museon esinekokoelmiin on tallennettu kapalovöitä yhteensä 10 kpl. Tästä videolinkistä näet vauvanuken kapaloinnin. Pirkko Järvinen pukee itse valmistamansa nukkevauvan. Lasten kapaloinnista on vähän tietoja 1600-luvulta. Kapalovyö valmistettiin yleensä paksusta kankaasta, joka sitoi kapalorievut tukevasti paikoilleen ja piti lapsen lämpimänä. Villakankaista kapalovyötä käytettiin vielä 1700-luvulla. Lapsen kapalointiin liittyviä vaatekappaleita ja […]

Pöytäliina – kahvihetkien ja perhejuhlien koristus

Kuukauden kokoelmanosto on Ilona Jalavan mallin mukaan koristeltu pellavapöytäliina. Se on kirjottu kukkakuvioin ja kooltaan 157,5 cm x 132,5 cm. Liina on valmistettu ja oli käytössä Lapuan pappilassa 1920-luvulla. ”Suomalaiset naiset ovat sukupolvien ajan kirjoneet, kutoneet, neuloneet ja ommelleet ilojaan ja surujaan pöytäliinoihin. Naisen elämänkaaressa liinojen valmistus on alkanut oman äidin tai varttuneempien naisten opastuksella […]

Taidekudonta ja Hilkka Pakkanen – taidetekstiiliyritys ja ammattitaidekutoja

Suomen valtion suuri rakennushanke Eduskuntatalo valmistui Helsinkiin 1931. Monumentaalin rakennuksen sisustuksen tärkeä lähtökohta oli kotimaisen työn ja kotimaisten materiaalien suosiminen ja kohteen arvokkuuden korostaminen laadun ja muotoilun avulla.[1] Periaate ulottui myös taloon erityisesti teetettyihin sisustustekstiileihin – huonekalukankaisiin, verhoihin ja mattoihin. Siten näiden toimittajiksi valikoitui pieni ryhmä taideteollisesti tasokkaiden, käsin kangaspuissa kudottujen kankaiden valmistajia.[2] Yksi tekstiilintoimittajista oli yritys […]

Tilkkutyö Kaaos

Kuukauden kokoelmanosto on ulkosuomalaisen käsityöharrastajan vuonna 2001 suunnittelema ja valmistama tilkkutyö, jonka hän lahjoitti Suomen käsityön museolle joululomamatkallaan Suomessa viime vuonna. Teoksen nimi on Kaaos ja se on syntynyt kilpailutehtävästä suunnitella tilkkutyö teemasta vapaus. Vapautta symboloi Peppi Pitkätossu, kaaosta kuusikulmion sovittaminen neliöön, jossa Peppi¬-hahmot toistuvat säännönmukaisesti. Lahjoituksen yhteydessä Sveitsissä asuvaa Marjaa pyydettiin kertomaan tilkkutyön tarina […]

Kirjosarvipeura

Vuoden ensimmäinen kokoelmanosto on mosaiikkityö Kirjosarvipeura (2016). Kyseessä on tilausteos mosaiikkitaiteilija Maria Kuparin (s. 1984) Ikkunagallerianäyttelyn  yhteydestä Suomen käsityön museossa 7.9.-13.11.2016. Museon yhtenä tehtävänä on tallentaa ajankohtaisia käsityön ilmiöitä. Kirjosarvipeuran hankintaan yhdistettiin dokumentointia haastattelemalla, valokuvaamalla ja videoimalla Maria Kuparia työnsä äärellä Taitokeskus Aiviassa. Maria Kupari on syntynyt Vesangassa ja asuu nykyisin Jyväskylässä. Hän kerää käytettyä […]

Jouluarpajaisten päävoitto!

Kuukauden kokoelmanostona esitellään ajankohtaisuutensa vuoksi Suomen käsityön museon kokoelmasta Elämänpuu-ryijy, jonka suunnitteli ja valmisti ilmeisesti 1920-luvulla aikakauden modernin hengen mukaisesti nuori tekstiilitaiteilija Dora Jung. Suomen Käsityön Ystävät oli 1900-luvun alkuvuosilta alkaen järjestänyt laittia-, seinä, penkki- ja rekiryijyn suunnittelukilpailuja ja 1920-luvulla kilpailun aiheena oli ns. harvaryijy. Tuosta kilpailusta sai alkunsa moderni ryijysommitelu. (Päikki Priha, Rakkaat Ystävät, […]

KOULUKÄSSÄÄ! Myrsy-laivan tarina

”Vihasin lapsena käsitöitä. En osannut sahata suoraan enkä käyttää oikeastaan mitään työ-kalua luontevalla tavalla. Myrsy-laivan tein ollessani kolmannella luokalla. Vaikka meille an-netut ohjeet siitä, kuinka laiva tehdään, olivat selkeät, en sitkeästä yrittämisestäni huolimatta saanut aikaan samanlaista laivaa kuin koulukaverini. Myrsyn keula on epäsymmetrinen, purje väärällä puolen mastoa ja ikkunat muotopuolet. Ajattelin alun perin, että laivan […]

Kirjottua kulttuuriperintöä – Vohveliliinat Kuhankosken opetuskodista

Heinäkuun kokoelmanostona on oppilastöinä kirjotut vohveliliinat Kuhankosken erityisammattikoulusta Laukaalta. Kuhankosken opetus- ja kasvatustyön juuret juontavat niinkin kauas kuin 1860-luvun nälkävuosiin, jolloin alettiin niin valtiovallan kuin yksityishenkilöiden toimesta perustaa koteja vähäosaisille lapsille eri puolille Suomea. Muutaman mutkan kautta alun perin Liminkaan perustetun Turvattomien tyttöjen majan lapset siirtyivät Laukaaseen Kuhankosken sotilasvirkataloon kevättalvella 1923. Erityistä tukea tarvitsevien opetus […]

eteenpäin »